sellaisina kuin niistä ovat 35 §:n 1 momentti
laissa 619/2006, 56 §:n 4 momentti ja 114 §:n
1 momentti laissa 380/2006, 116 §:n 1 momentti
laissa 973/2007, 182 §:n 1 momentti laissa 653/2004, 185 §:n
1 momentti laissa 360/2007 sekä 193 § osaksi
mainitussa laissa 973/2007, sekä
3 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
12 a) toissijaisella suojeluasemalla asemaa, joka myönnetään
ulkomaalaiselle, joka voi saada toissijaista suojelua;
13) kansainvälisellä suojelulla pakolaisasemaa,
toissijaista suojeluasemaa tai humanitaarisen suojelun perusteella
myönnettävää oleskelulupaa;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
27 §
Schengen-viisumin pidentäminen
Schengen-viisumin voimassaoloaikaa voidaan pidentää ja
oleskelupäiviä lisätä, jos tähän on
erityinen syy ja jos viisumin myöntämisen edellytykset
edelleen täyttyvät. Oleskelun yhteenlaskettu
kesto ei kuitenkaan saa ylittää kolmea kuukautta
puolen vuoden aikana ensimmäisestä Schengen-alueelle
saapumisesta lukien.
30 §
Toimivalta viisumin myöntämisessä ja
pidentämisessä
Schengen-valtion diplomaatti- tai konsuliedustusto
taikka tarvittaessa Schengenin yleissopimuksen 17 artiklan mukaisesti
nimetty sopimuspuolen toimielin myöntää ulkomailla Schengen-viisumin.
Maahantulopaikan rajatarkastusviranomainen myöntää viisumin
ilman viisumia maahan saapuvalle ulkomaalaiselle sekä alueellisesti
rajoitetun ryhmäviisumin merimiehille.
Kihlakunnan poliisilaitos myöntää paluuviisumin
ja päättää Schengen-viisumin
voimassaoloajan pidentämisestä sekä Schengen-viisumiin
merkittyjen oleskelupäivien lisäyksestä.
35 §
Oleskeluluvan liitännäisyys matkustusasiakirjaan
Oleskeluluvan myöntäminen edellyttää,
että ulkomaalaisen matkustusasiakirja on voimassa. Oleskelulupa
voidaan kuitenkin myöntää voimassa olevan
matkustusasiakirjan puuttumisesta huolimatta, jos se myönnetään
51, 52, 52 a, 87, 88, 88 a, 89 tai 110 §:n perusteella.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
53 §
Ensimmäisen määräaikaisen
oleskeluluvan pituus
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Oleskelulupa pakolaisuuden ja toissijaisen suojelun perusteella
myönnetään neljäksi vuodeksi.
56 §
Pysyvän oleskeluluvan myöntäminen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos oleskelulupa on saatu pakolaisuuden, toissijaisen suojelun
tai humanitaarisen suojelun perusteella, neljän vuoden
määräaika lasketaan maahantulopäivästä.
80 §
Rajoitettu työnteko muun oleskeluluvan kuin työntekijän
oleskeluluvan nojalla
Oikeus tehdä ansiotyötä on
ulkomaalaisella, jonka oleskelulupa on myönnetty:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
6) maasta poistamisen estymisen vuoksi 51 §:n
perusteella.
Tähän pykälään
perustuvasta työnteko-oikeudesta on tehtävä merkintä ulkomaalaisen
oleskeluluvan yhteyteen. Jos työnteko ylittää 1
momentin 1—5 kohdassa tarkoitetut aikarajat, ulkomaalaiselta
edellytetään työntekijän oleskelulupa.
87 §
Turvapaikka
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Turvapaikka jätetään antamatta ulkomaalaiselle,
jolla on sen valtion, johon hän on asettunut asumaan, toimivaltaisten
viranomaisten tunnustamat tämän valtion kansalaisuuteen
liittyvät oikeudet ja velvollisuudet.
87 a §
Vainoksi katsottavat teot
Vainoksi katsotaan teot, jotka ovat laatunsa tai toistuvuutensa
vuoksi sellaisia, että ne loukkaavat vakavasti perustavanlaatuisia
ihmisoikeuksia. Vainoksi katsotaan myös vakavuudeltaan
vastaava kertymä sellaisia tekoja, joihin kuuluu ihmisoikeusloukkauksia.
Vainoksi katsottavia tekoja voivat olla:
1) fyysinen tai henkinen väkivalta, mukaan luettuna
seksuaalinen väkivalta;
2) oikeudelliset tai hallinnolliset toimenpiteet taikka poliisin
toimintaan tai lainkäyttöön liittyvät
toimenpiteet, jotka ovat itsessään syrjiviä tai
jotka toteutetaan syrjivällä tavalla;
3) kohtuuton tai syrjivä syytteeseen paneminen tai
rankaiseminen;
4) muutoksenhakumahdollisuuden puuttuminen tai epääminen,
minkä seurauksena on kohtuuton tai syrjivä rangaistus;
5) syytteeseen paneminen tai rankaiseminen sen johdosta, että henkilö kieltäytyy
asepalveluksesta selkkauksessa, jossa asepalveluksen suorittaminen
sisältäisi 87 §:n 2 momentissa tarkoitettuja
tekoja;
6) luonteeltaan sukupuoleen tai lapsiin kohdistuva teko.
87 b §
Vainon syyt
Vainon syitä arvioitaessa otetaan huomioon ainakin
alkuperään, uskontoon, kansallisuuteen ja poliittiseen
mielipiteeseen sekä tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään
kuulumiseen liittyvät tekijät siten kuin jäljempänä tässä pykälässä säädetään.
Vainon syinä:
1) alkuperä tarkoittaa erityisesti ihonväriä, syntyperää tai
kuulumista tiettyyn etniseen ryhmään;
2) uskontoon kuuluvat erityisesti teistiset, ei-teistiset ja
ateistiset uskomukset, osallistuminen yksityisesti tai julkisesti,
yksin tai yhdessä uskonnon harjoittamiseen tai siitä pidättäytyminen,
muut uskonnolliset toimet tai mielipiteet taikka uskontoon perustuva
tai uskonnon määräämä henkilökohtainen
tai ryhmän käyttäytyminen;
3) kansallisuuteen kuuluu tietyn valtion kansalaisuus tai kansalaisuudettomuus
sekä kuuluminen ryhmään, jota yhdistävät
kulttuuriset, etniset, kielelliset, maantieteelliset tai poliittiset tekijät
taikka ryhmän yhteys toisessa valtiossa asuvaan väestöön;
4) poliittinen mielipide tarkoittaa erityisesti mielipiteitä,
ajatuksia ja uskomuksia mahdollisista vainoa harjoittavista toimijoista
ja niiden politiikoista tai menetelmistä.
Vainon syitä arvioitaessa erityisenä yhteiskunnallisena
ryhmänä voidaan pitää ryhmää:
1) jonka jäsenillä on sellainen yhteinen tausta,
muu luontainen ominaisuus tai usko, joka on ryhmän jäsenten
identiteetin taikka omatunnon kannalta niin keskeinen ominaisuus,
ettei heitä voida vaatia luopumaan siitä; ja
2) jonka ympäröivä yhteiskunta mieltää muusta
yhteiskunnasta erottuvaksi.
Yhteiskunnallisen ryhmän yhteisenä ominaisuutena
voi olla myös sukupuolinen suuntautuminen, joka ei kuitenkaan
vainon syitä arvioitaessa voi merkitä rikollisena
pidettäviä tekoja. Sukupuoleen liittyvät
seikat eivät yksinään luo olettamaa vainosta.
Arvioitaessa, onko hakijalla perusteltu pelko joutua vainotuksi,
merkitystä ei ole sillä, onko hakijalla todellisuudessa
alkuperään, uskontoon, kansallisuuteen, yhteiskunnalliseen
tai poliittiseen ryhmään liittyviä piirteitä,
jotka johtavat vainoon, jos vainon harjoittaja kuitenkin arvioi
hakijalla olevan tällaisia piirteitä.
88 §
Toissijainen suojelu
Maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle myönnetään
oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella, jos 87 §:n
mukaiset edellytykset turvapaikan antamiselle eivät täyty,
mutta on esitetty merkittäviä perusteita uskoa,
että jos ulkomaalainen palautetaan kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa,
hän joutuisi todelliseen vaaraan kärsiä vakavaa
haittaa, ja hän on kykenemätön tai sellaisen
vaaran vuoksi haluton turvautumaan sanotun maan suojeluun. Vakavalla
haitalla tarkoitetaan:
1) kuolemanrangaistusta ja teloitusta;
2) kidutusta tai muuta epäinhimillistä tai
ihmisarvoa loukkaavaa kohtelua tai rangaistusta;
3) mielivaltaisesta väkivallasta kansainvälisen
tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä johtuvaa
vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa.
Oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella jätetään
myöntämättä ulkomaalaiselle,
jos on perusteltua aihetta epäillä, että hän
on tehnyt:
1) rikoksen rauhaa vastaan, sotarikoksen tai rikoksen ihmiskuntaa
vastaan, sellaisia rikoksia koskevien kansainvälisten sopimusten
määritelmien mukaisesti;
2) törkeän rikoksen; taikka
3) Yhdistyneiden kansakuntien tarkoitusperien
ja periaatteiden vastaisen teon.
88 a §
Humanitaarinen suojelu
Maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle myönnetään
oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella, jos 87 tai 88 §:n
mukaisia edellytyksiä turvapaikan tai toissijaisen suojelun
antamiselle ei ole, mutta hän ei voi palata kotimaahansa
tai pysyvään asuinmaahansa siellä tapahtuneen
ympäristökatastrofin takia taikka siellä vallitsevan huonon
turvallisuustilanteen vuoksi, joka voi johtua kansainvälisestä tai
maan sisäisestä aseellisesta selkkauksesta tai
vaikeasta ihmisoikeustilanteesta.
Oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella
voidaan jättää myöntämättä ulkomaalaiselle,
jos on perusteltua aihetta epäillä, että hän on
tehnyt:
1) rikoksen rauhaa vastaan, sotarikoksen tai rikoksen ihmiskuntaa
vastaan, sellaisia rikoksia koskevien kansainvälisten sopimusten
määritelmien mukaisesti;
2) törkeän rikoksen; taikka
3) Yhdistyneiden kansakuntien tarkoitusperien ja periaatteiden
vastaisen teon.
88 b §
Lähdön jälkeinen kansainvälisen
suojelun tarve
Edellä 87 §:n 1 momentissa tarkoitettu perusteltu
aihe pelätä joutuvansa vainotuksi tai 88 §:n 1
momentissa tarkoitettu todellinen vaara joutua kärsimään
vakavaa haittaa voi perustua kotimaasta tai pysyvästä asuinmaasta
lähdön jälkeisiin tapahtumiin tai sellaisiin
toimiin, joihin hakija on lähtönsä jälkeen
osallistunut.
88 c §
Vainoa harjoittavat tai vakavaa haittaa aiheuttavat toimijat
Vainoa harjoittavia tai vakavaa haittaa aiheuttavia
toimijoita voivat olla:
1) valtio;
2) valtiota tai huomattavaa osaa sen alueesta valvonnassaan
pitävät puolueet tai järjestöt; taikka
3) muut kuin valtiolliset toimijat, jos voidaan osoittaa, että 88
d §:n mukaiset suojelun tarjoajat ovat kykenemättömiä tai
haluttomia tarjoamaan suojelua vainoa tai vakavaa haittaa
vastaan.
88 d §
Suojelun tarjoajat
Suojelun tarjoaja voi olla valtio tai valtiota tai huomattavaa
osaa sen alueesta valvonnassaan pitävä kansainvälinen
järjestö.
88 e §
Sisäisen paon mahdollisuus
Turvapaikka tai 88 ja 88 a §:ssä tarkoitettu oleskelulupa
voidaan jättää myöntämättä ulkomaalaiselle,
jos hänellä ei ole jossain kotimaansa tai pysyvän
asuinmaansa osassa perusteltua aihetta pelätä joutuvansa
vainotuksi tai todellista vaaraa joutua kärsimään
vakavaa haittaa ja jos hänen voidaan kohtuullisesti edellyttää oleskelevan
maan kyseisessä osassa.
Arvioitaessa, onko osa maata 1 momentin mukainen, huomiota on
kiinnitettävä kyseisessä osassa vallitseviin
yleisiin olosuhteisiin ja hakijan henkilökohtaisiin olosuhteisiin.
89 §
Oleskeluluvan myöntäminen poissulkemislausekkeita
sovellettaessa
Suomessa olevalle ulkomaalaiselle, jolle ei myönnetä turvapaikkaa
tai oleskelulupaa toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun
perusteella sen vuoksi, että hän on tehnyt tai
on perusteltua aihetta epäillä hänen
tehneen 87 §:n 2 momentissa, 88 §:n 2 momentissa
tai 88 a §:n 2 momentissa tarkoitetun teon, myönnetään
tilapäinen oleskelulupa enintään yhdeksi
vuodeksi kerrallaan, jos häntä ei voida poistaa
maasta, koska häntä uhkaa kuolemanrangaistus,
kidutus, vaino tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
106 §
Pakolaisasema ja toissijainen suojeluasema
Pakolaisaseman saa:
1) turvapaikan Suomessa saanut ulkomaalainen;
2) pakolaiskiintiössä Suomeen otettu pakolaisuuden
perusteella oleskeluluvan saanut ulkomaalainen;
3) perhesiteen perusteella oleskeluluvan saanut 1 tai 2 kohdassa
tarkoitetun ulkomaalaisen pakolaiseksi katsottava perheenjäsen.
Toissijaisen suojeluaseman saa:
1) oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella saanut ulkomaalainen;
2) perhesiteen perusteella oleskeluluvan saanut 1 kohdassa tarkoitetun
ulkomaalaisen perheenjäsen, jonka katsotaan olevan toissijaisen suojelun
tarpeessa.
107 §
Pakolaisaseman ja toissijaisen suojeluaseman lakkauttaminen
Henkilön pakolaisasema lakkautetaan, jos hän:
1) vapaaehtoisesti uudelleen turvautuu kansalaisuusvaltionsa
suojeluun;
2) menetettyään kansalaisuutensa saa sen takaisin
omasta vapaasta tahdostaan;
3) saa toisen valtion kansalaisuuden ja voi turvautua uuden
kansalaisuusvaltionsa suojeluun;
4) vapaaehtoisesti asettuu asumaan maahan, josta pakeni ja jonka
ulkopuolelle jäi vainon pelosta; taikka
5) ei ilmeisesti enää ole suojelun tarpeessa, koska
olosuhteet, joiden vallitessa hänestä tuli pakolainen,
ovat lakanneet olemasta.
Henkilön toissijainen suojeluasema lakkautetaan, jos
toissijaisen suojeluaseman myöntämiseen johtaneet
olosuhteet ovat lakanneet olemasta tai muuttuneet siinä määrin,
ettei suojelua enää tarvita.
Edellä 1 momentin 5 kohdassa ja 2 momentissa tarkoitetun
olosuhteiden muutoksen on oltava merkittävä ja
pysyvä.
Pakolaisaseman ja toissijaisen suojeluaseman lakkauttamista
harkittaessa tulee suorittaa yksilöllinen tutkinta.
108 §
Pakolaisaseman ja toissijaisen suojeluaseman peruuttaminen
Pakolaisasema tai toissijainen suojeluasema peruutetaan,
jos:
1) hakija on kansainvälistä suojelua hakiessaan
antanut tietoisesti vääriä tietoja, jotka
ovat vaikuttaneet päätöksen lopputulokseen;
2) hakija on kansainvälistä suojelua hakiessaan
salannut sellaisen seikan, joka olisi vaikuttanut päätöksen
lopputulokseen; tai
3) turvapaikka olisi pitänyt jättää 87 §:n
2—4 momentin nojalla antamatta tai oleskelulupa 88 §:n
2 momentin nojalla myöntämättä.
Pakolaisaseman ja toissijaisen suojeluaseman peruuttamista harkittaessa
tulee suorittaa yksilöllinen tutkinta.
113 §
Jatkuvan oleskeluluvan myöntäminen
Jatkuva oleskelulupa myönnetään ulkomaalaiselle,
joka saa turvapaikan tai oleskeluluvan kiintiöpakolaisena,
toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
114 §
Oleskeluluvan myöntäminen kansainvälistä suojelua
tai tilapäistä suojelua saaneen perheenjäsenelle
Oleskelulupa myönnetään
perhesiteen perusteella pakolaisen, toissijaisen suojelun tai humanitaarisen
suojelun perusteella oleskeluluvan saaneen taikka tilapäistä suojelua
saaneen ulkomaalaisen perheenjäsenelle, jos:
1) perheenkokoaja asuu Suomessa tai hänelle on myönnetty
oleskelulupa Suomeen muuttoa varten; ja
2) hakijan ei katsota vaarantavan yleistä järjestystä,
turvallisuutta tai kansanterveyttä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos perheenkokoaja on saanut oleskeluluvan toissijaisen suojelun
perusteella ja luvan myöntämisen peruste on aseellinen
selkkaus, taikka jos hän on saanut oleskeluluvan humanitaarisen suojelun
tai tilapäisen suojelun perusteella, kokonaisharkintaa
suoritettaessa otetaan huomioon se, että ehdotonta
estettä perheenkokoajan paluulle kotimaahan ei ole.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
115 §
Oleskeluluvan myöntäminen kansainvälistä suojelua
tai tilapäistä suojelua saaneen muulle omaiselle
Oleskelulupa myönnetään pakolaisen,
toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella oleskeluluvan
saaneen taikka tilapäistä suojelua saaneen ulkomaalaisen
muulle omaiselle, jos oleskeluluvan epääminen
olisi kohtuutonta sen vuoksi, että asianomaisten on Suomessa tarkoitus
jatkaa aikaisemmin viettämäänsä kiinteää perhe-elämää tai
että omainen on täysin riippuvainen Suomessa asuvasta
perheenkokoajasta. Jos hakijan katsotaan vaarantavan yleistä järjestystä,
turvallisuutta, kansanterveyttä tai Suomen kansainvälisiä suhteita,
suoritetaan kokonaisharkinta 114 §:n 2 momentista ilmenevällä tavalla.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
116 §
Maahanmuuttoviraston kansainväliseen suojeluun liittyvä toimivalta
Maahanmuuttovirasto:
1) antaa turvapaikan ja myöntää ensimmäisen oleskeluluvan
toissijaisen suojelun ja humanitaarisen suojelun perusteella turvapaikkamenettelyssä;
2) myöntää ensimmäisen
oleskeluluvan 89 §:n nojalla;
3) myöntää ensimmäisen oleskeluluvan
pakolaisuuden tai toissijaisen suojelun perusteella pakolaiskiintiössä Suomeen
otettavalle ulkomaalaiselle;
4) myöntää ensimmäisen
oleskeluluvan 93 §:n nojalla muun humanitaarisen
maahanmuuton perusteella;
5) myöntää ensimmäisen oleskeluluvan
tilapäisen suojelun perusteella;
6) päättää pakolaisaseman
ja toissijaisen suojeluaseman lakkauttamisesta ja peruuttamisesta;
7) päättää toisen sopimusvaltion
pyynnöstä vastuuvaltion määrittämisestä annetun
neuvoston asetuksen mukaisesta turvapaikanhakijan vastaanottamisesta
tai takaisinottamisesta ja pyytää toiselta sopimusvaltiolta
vastaavaa päätöstä turvapaikanhakijan
vastaanottamisesta tai takaisinottamisesta;
8) antaa turvalliseen turvapaikkamaahan palautettavalle ulkomaalaiselle
asiakirjan, josta ilmenee, että hänen hakemustaan
ei ole tutkittu aineellisesti Suomessa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
131 §
Henkilötuntomerkkien ottaminen
Poliisi tai rajatarkastusviranomainen saa tunnistamista
ja rekisteröintiä varten ottaa sormenjäljet,
valokuvan sekä muut henkilötuntomerkit ulkomaalaisesta:
1) joka on hakenut turvapaikkaa tai oleskelulupaa toissijaisen
suojelun tai humanitaarisen suojelun taikka tilapäisen
suojelun perusteella;
2) joka on hakenut oleskelulupaa perhesiteen perusteella;
3) joka on saanut oleskeluluvan pakolaiskiintiössä Suomeen
otettuna ulkomaalaisena;
4) joka on päätetty käännyttää tai
maasta karkottaa; taikka
5) jonka henkilöllisyys on epäselvä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
134 §
Muukalaispassin myöntäminen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Ulkomaalaiselle, joka on saanut oleskeluluvan toissijaisen suojelun
perusteella, myönnetään muukalaispassi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
175 §
Takaisinkuljetusvelvollisuus
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos rajatarkastusviranomainen on sallinut ulkomaalaisen maahantulon,
liikenteenharjoittajalla ei ole 1 momentissa säädettyä velvollisuutta,
ellei ulkomaalainen ole rajalla hakenut turvapaikkaa tai oleskelulupaa
toissijaisen suojelun, humanitaarisen suojelun tai tilapäisen
suojelun perusteella.
182 §
Liikenteenharjoittajan seuraamusmaksun poistaminen
Liikenteenharjoittajan seuraamusmaksun määränneen
viranomaisen on poistettava maksu, jos:
1) ulkomaalainen saa jäädä maahan
sillä perusteella, että hänelle myönnetään
oleskelulupa pakolaisuuden, toissijaisen suojelun, humanitaarisen
suojelun tai tilapäisen suojelun perusteella; taikka
2) liikenteenharjoittaja tuomitaan rangaistukseen rikoslain
17 luvun 8 §:n nojalla laittoman maahantulon järjestämisestä tai
rikoslain 17 luvun 8 a §:n nojalla törkeästä laittoman
maahantulon järjestämisestä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
185 §
Ulkomaalaisrikkomus
Ulkomaalainen, joka
1) tahallaan oleskelee maassa ilman vaadittavaa matkustusasiakirjaa,
viisumia tai oleskelulupaa taikka laiminlyö velvollisuutensa
rekisteröidä oleskelunsa taikka hakea oleskelukortti
tai pysyvä oleskelukortti,
2) tahallaan oikeudetta tekee ansiotyötä tai harjoittaa
elinkeinoa,
3) tahallaan jättää noudattamatta
118 §:n nojalla määrätyn ilmoittautumisvelvollisuuden, 119 §:n
nojalla määrätyn muun velvollisuuden tai
130 §:n nojalla annetun kutsun saapua antamaan tietoja
oleskelustaan taikka
4) tahallaan tulee maahan, vaikka hänelle on määrätty
maahantulokielto yleiseen järjestykseen tai yleiseen turvallisuuteen
taikka kansanterveyteen liittyvistä syistä,
on tuomittava ulkomaalaisrikkomuksesta sakkoon.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
193 §
Valitus Helsingin hallinto-oikeuteen
Maahanmuuttoviraston päätöksestä valitetaan
Helsingin hallinto-oikeuteen, jos päätös koskee:
1) hakemusta turvapaikan, toissijaisen suojelun tai
humanitaarisen suojelun perusteella myönnettävän
oleskeluluvan saamiseksi;
2) tilapäisen suojelun saamiseksi tehdyn hakemuksen
hylkäämistä;
3) maasta poistamista, maahantulokiellon määräämistä tai
Suomessa myönnetyn matkustusasiakirjan peruuttamista ja
päätös liittyy turvapaikkamenettelyssä tai
tilapäistä suojelua koskevassa menettelyssä tehtyyn
hylkäävään päätökseen;
4) pakolaisaseman lakkauttamista ja siihen liittyvää pakolaisen
matkustusasiakirjan peruuttamista tai toissijaisen suojeluaseman
lakkauttamista ja siihen liittyvän muukalaispassin peruuttamista;
5) pakolaisaseman ja siihen liittyvän pakolaisen matkustusasiakirjan
peruuttamista tai toissijaisen suojeluaseman ja siihen liittyvän
muukalaispassin peruuttamista.
Helsingin hallinto-oikeus voi käsitellä 103 §:ssä tarkoitettua
asiaa koskevan valituksen yhden tuomarin kokoonpanossa.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä kuuta 20
.
Ulkomaalaiselle, jolla on lain voimaan tullessa voimassa olleen
51 §:n mukainen tilapäinen oleskelulupa, myönnetään
jatkolupa 51 a §:n tai 88 a §:n perusteella, jos
aikaisemman oleskeluluvan myöntämisen perusteena
on ollut se, että asianomaisen maasta poistaminen ei ole
ollut tosiasiassa mahdollista. Luvan myöntäminen
edellyttää, että maasta poistaminen ei
ole edelleenkään mahdollista. Kihlakunnan poliisilaitos saattaa
tällaiset jatkolupahakemukset Maahanmuuttoviraston ratkaistaviksi
210 §:n 2 momentin nojalla.