1  Nykytila

Kalastuslain (379/2015) 79 §:n 1 momentin mukaan muunlaista kalastusta kuin onkimista tai pilkkimistä harjoittavan 18–64-vuotiaan henkilön on suoritettava valtiolle kalastonhoitomaksu. Kalastonhoitomaksu on 39 euroa kalenterivuodelta, 12 euroa seitsemältä vuorokaudelta ja 5 euroa vuorokaudelta.  

Lain 82 §:n mukaan kalastonhoitomaksuina kertyneitä varoja käytetään: 

1) kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnittelusta ja toimeenpanosta, ohjaamisesta ja kehittämisestä sekä kalastuksenvalvonnasta aiheutuviin kustannuksiin; 

2) kalatalousalueiden toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin; 

3) kalatalousalan neuvontapalvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin; 

4) kalavesien yleiskalastusoikeuksien hyödyntämiseen sekä kalastusopastoimintaan perustuvasta käytöstä maksettaviin korvauksiin vesialueen omistajille; sekä 

5) valtiolle ja Metsähallitukselle kalastonhoitomaksun kannosta aiheutuvien menojen maksamiseen. 

Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö voi käyttää maksuvaroja 94 §:n 1 momentin 2—8 kohdassa tarkoitetuista rekistereistä aiheutuvien menojen maksamiseen. 

Lain 86 §:n mukaan valtion talousarvioon otetaan 82 §:ssä tarkoitettuja kustannuksia, korvauksia ja menoja varten vuosittain määräraha, joka vastaa sitä määrää, mikä kalastonhoitomaksuina on kertynyt viimeisimmän vahvistetun valtion tilinpäätöksen mukaan. Käytännössä tämä on tarkoittanut, että esimerkiksi vuoden 2018 talousarvion valmistelun lähtökohtana on vuoden 2016 maksukertymän suuruus. 

2  Ehdotetut muutokset

Esityksen perusteena on arvioitua pienempi kalastonhoitomaksukertymä sekä pitkään jatkunut kalastonhoitomaksusuoritusten määrän väheneminen. Kalastonhoitomaksukertymä on jäänyt noin 2 miljoonaa euroa pienemmäksi, kuin kalastuslain uudistuksen yhteydessä arvioitiin. Vuosikohtaisten maksujen määrä, joista kertyy valtaosa kalastonhoitomaksukertymästä, on viimeisen 15 vuoden aikana pudonnut kolmanneksen, eli noin 100 000 kappaletta. Koska nykyinen kalastonhoitomaksukertymä ei riitä kattamaan riittävällä tasolla kaikkia kyseisenä maksuina kertyneiden varojen laissa määriteltyjä käyttötarkoituksia, esityksessä ehdotetaan kalenterivuotta koskevaa kalastonhoitomaksua korotettavaksi 39 eurosta 45 euroon, seitsemän vuorokauden maksua korotettavaksi 12 eurosta 15 euroon ja vuorokauden maksua korotettavaksi 5 eurosta 6 euroon.  

Seuraavassa on kalastuksenhoitomaksujen (2002–2015) ja kalastonhoitomaksujen (2016) lunastusmäärät sekä vuosimaksujen että lyhytaikaisten maksujen osalta: 

Valtion talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ehdotetaan, että talousarvion valmistelun lähtökohdaksi otettaisiin jatkossa kalastonhoitomaksujen toteutuneen kertymän sijasta myytyjen kalastonhoitomaksujen kappalemäärät. Muutos selkeyttää talousarvion valmistelua tilanteessa, jossa maksun suuruutta muutetaan, koska näin saataisiin uutta maksukertymää vastaava rahamäärä käytettäväksi laissa määriteltyihin käyttötarkoituksiin nykyistä nopeammin. 

Talousarvion valmistelun selkeyttämiseksi laista ehdotetaan kumottavaksi kalastuslain 133 §:n 3 momentti. 

3  Esityksen taloudelliset vaikutukset

Esityksen mukaan valtion talousarvioon otettaisiin kalastuslain 82 §:ssä tarkoitettuja kustannuksia, korvauksia ja menoja varten vuosittain määräraha, joka vastaa sitä määrää, minkä viimeisimmän vahvistetun valtion tilinpäätöksen perusteella arvioidaan samana vuonna kertyvän kalastonhoitomaksuina. Näin ollen vuoden 2018 talousarviossa momentin 30.40.51 (Kalatalouden edistäminen) määrärahan mitoitus perustuisi vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaisiin lupamyyntimääriin: vuosimaksut 210 000 kpl, viikkomaksut 35 000 kpl ja vuorokausimaksut 22 000 kpl. Esitetyllä tavalla lasketuksi vuoden 2018 kertymäksi arvioidaan 10,1 miljoonaa euroa, joka on 1,4 miljoonaa euroa enemmän kuin voimassa olevan lain mukaisesti laskettu määrärahaesitys. Vuoden 2017 talousarvioon verrattuna momentin määräraha nousee 1,250 miljoonaa euroa. Muutos aiheutuu maksujen korotuksen lisäksi eduskunnan vuodelle 2017 tekemien kertaluonteisten lisäysten poistumisesta (- 0,150 miljoonaa euroa). 

4  Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriössä. Esitysluonnoksesta pyydettiin lausunnot valtionvarainministeriöltä, oikeusministeriöltä, ELY-keskuksilta (kalatalous), Metsähallitukselta, Maaseutuvirastolta, Luonnonvarakeskukselta, Matkailun edistämiskeskukselta, Saamelaiskäräjiltä, Kalatalouden keskusliitolta, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöltä, Suomen Ammattikalastajaliitolta ja Suomen Kalastusopaskillalta. Lisäksi myös muille kuin jakelulistassa mainituille tahoille annettiin mahdollisuus antaa lausuntonsa esityksestä. Lausuntoja saapui määräaikaan mennessä kaikkiaan 16, joista 7 tuli tahoilta, joita ei ollut jakelulistassa.  

Yhteenvetona lausunnoista voidaan todeta, että lähes kaikki lausunnonantajat joko vastustivat esitystä kalastonhoitomaksun hinnan korottamisesta tai ainakin pitivät ensisijaisena keinona maksajapohjan laajentamista. 

5  Riippuvuus muista esityksistä

Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 

6  Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.