Suomessa biokaasun/biometaanin liikennekäytön kasvulla on merkittävä vaikutus työllisyyteen, teknologiavientiin ja energiaomavaraisuuteen sekä uusiutuvien liikennepolttoaineiden lisäysvelvoitteen täyttämiseen. Poliittiset ohjauskeinot vaikuttavat voimakkaasti nousevan alan toimintaedellytyksiin ja mahdollisuuksiin kehittyä Suomen menestystarinaksi. Biokaasu on arvokas polttoaine sellaisenaan, mutta siitä ei ole liikennepolttoaineeksi, vaan se pitää jatkojalostaa biometaaniksi. Tuo sana kertoo, että se on valmistettu biokaasusta eli on kemiallisesti sitä samaa metaania kuin maakaasu.

Biokaasu ja biometaani ansaitsevat molemmat verovapauden, koska biokaasun tuotto on aina ympäristöteko. Polttoaineverouudistus uhkaa lopettaa puhtaimman ja 100-prosenttisesti kotimaisen biopolttoaineen — biokaasun/biometaanin — liikennekäytön Suomessa. Täysin kotimainen ja uusiutuva biokaasu on nykyään vapautettu liikennepolttoaineiden valmisteverosta. Polttoaineverouudistus on kuitenkin vireillä. VTT:n esiselvityksessä on esitetty valmisteveron ja/tai käyttövoimaveron asettamista myös kaasumaisille polttoaineille. Verouudistuksen tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä ja lisätä ympäristöystävällisten polttoaineiden osuutta liikenteessä. Verouudistuksen toteutuessa esiselvityksen mukaisesti puhtaimman polttoaineen, biokaasun/biometaanin verotaso nousisi merkittävästi. Tämänsuuntainen ohjauskeino olisi tavoitteiden vastainen. CO₂-päästövähennyksien lisäksi verouudistuksen linjauksissa tulisi huomioida biokaasun/biometaanin liikennekäytön huomattavat edut.

Biokaasun ja biometaanin verottomuutta puoltaa se, että jokainen laitos tai muu vastaava, mikä tuottaa teknisesti biokaasua tai siitä jalostettuna biometaania on ympäristöteko estämällä sen metaanimäärän purkautumista ilmakehään, mikä ilman biokaasun tuottamista tapahtuisi. Verottomuuden pitäisi siis koskea kaikkea sekä biokaasun että biometaanin käyttöä polttoaineena tai ajoneuvopolttoaineena. Kioton sopimuksen myötä on olemassa varsin perusteellinen laskentamalli, jolla lasketaan ns. hiilidioksidiekvivalenttitonnimäärä, jonka ilmakehään päästön sijaan talteen ottaman määrän kyseinen laitos voi saada myytäväksi ns. päästöoikeutena sellaisille tahoille kuin tehdas, voimala jne., jotka toiminnalleen lisäpäästöoikeuksia tarvitsevat. Tämä on parempi, kuin että molemmat päästäisivät päästönsä vapaiksi. Erona vain on se, että toinen, useimmiten jätteen tuottaja, päästää metaania, toinen tehdas, voimala, tmv. useimmiten pelkkää hiilidioksidia. Metaani on hiilidioksidia 21 kertaa potentimpi kasvihuonekaasuvaikutukseltaan, ja sen vangitsemisesta pitääkin palkita verovapaudella ympäristömme hyväksi.

Suomalaisella teknologialla saadaan märästäkin lietteestä vangittua energiaa, sen sijaan että liete ajan kanssa maatuessaan vapauttaisi metaania ympäristömme tuhoksi.

Biokaasu/biometaaniauto on lähes päästötön. Biokaasu/biometaani on puhtain polttoaine, mitä nykyautojen moottoreissa voidaan käyttää. Kaasuautosta ei tule käytännössä lainkaan hiukkaspäästöjä. Ilman laadun kannalta keskeiset terveydelle haitalliset päästöt (TPM, NOx, HC, CO, O₃) ovat VTT:n tutkimusten mukaan huomattavan alhaiset nestemäisiin biopolttoaineisiin verrattuna.

CO₂-päästöt ovat 0 g/km, sillä biokaasua käyttävä auto kulkee 100-prosenttisesti biopolttoaineella. Myös maakaasulla ajettaessa saavutetaan yhtä alhaiset terveydelle haitallisten yhdisteiden päästöt, ja CO₂-päästötkin ovat 25 prosenttia bensiiniä alhaisemmat. Tuhansia uusia työpaikkoja on saavutettavissa liikennebiokaasun/biometaanin tuotantoketjusta. Liikennebiokaasun/biometaanin tuotantoketju luo Suomeen useita tuhansia pysyviä työpaikkoja, mikäli alan edellytykset turvataan. Tuotantoketju työllistää useilla eri toimialoilla ympäri Suomen. Suomessa lukuisat alan yritykset ja teknologiaosaaminen ovat jo nykyään maailman huippua. Biokaasualan teknologiavienti on käynnistynyt, ja sen odotetaan kasvavan vauhdilla.

Biokaasulla/biometaanilla voidaan kattaa Suomen liikenteen 10 prosentin biopolttoainevelvoite. Suomen liikennebiokaasun tuotantopotentiaali on MTT:n asiantuntija-arvion mukaan jäte- ja lantapohjaisista materiaaleista 2—3 TWh ja peltoenergiasta ruoan ja rehun tuotantoa vaarantamatta 6 TWh. Liikennebiokaasulla/biometaanilla voidaan siis kattaa kokonaisuudessaan Suomen vuodelle 2020 asetettu liikenteen 10 prosentin biopolttoainevelvoite. Biokaasun/biometaanin tuotantoprosessi muuntaa biomassaa liikennepolttoaineeksi hyvin energiatehokkaasti. Samasta määrästä raaka-ainetta voidaan valmistaa huomattavasti enemmän liikennebiokaasua/biometaania kuin bioetanolia tai biodieseliä.

Heti laajasti käytettävissä oleva teknologia on mahdollista myös kotimaisesti Suomessa. Maailmalla olevat 10 miljoonaa kaasuautoa ja 16 000 kaasun tankkausasemaa sekä lukuisten automerkkien panostaminen kaasuautoihin kuvastavat alan kehitystä. Tekniikka on täysin vakiintunutta, ja kaasuautojen hinnat ovat nykyisten bensiini- ja dieselautojen tasolla. Kaasun tankkausasemaverkosto rakentuu Suomeen nopeaa vauhtia, ja kaasun tankkausasemilla biokaasun rooli kasvaa lähivuosina merkittävästi. Uusia yrityksiä on jo syntymässä biokaasun tankkausasemaverkoston laajentamiseksi kattamaan koko Suomi.

Siksi on tarpeellista ryhtyä toimenpiteisiin biokaasun pitämiseksi vapaana polttoaineverosta kotimaisen ja puhtaan energian käytön sekä alan teknologian ja tuotannon edistämiseksi.