Palkkaturvalain 9 §:ssä ja merimiesten palkkaturvalain 8 §:ssä on palkkaturvan enimmäismääräksi säädetty 15 200 euroa. Enimmäismäärä on ollut sama useiden vuosien ajan. Se on jäänyt jonkin verran jälkeen kehityksestä. Vuonna 2003 enimmäismäärä ylittyi 51 kertaa, kun palkkaturvaa maksettiin kaikkiaan 7 500 työntekijälle. Vaikka menetyksiä kärsineiden määrä ei ole kovin suuri, on kohtuullista, että enimmäismäärään tehdään kohtuullinen taso- ja inflaatiotarkistus. Periaatteessa enimmäismäärää ei pitäisi olla lainkaan, koska työntekijä ei ole syyllinen niihin tilanteisiin, joissa katto tulee vastaan. Kun enimmäismäärä nostetaan 18 000 euroon yhtä työntekijää kohden samalle työnantajalle tehdyn työn perusteella, jälkeenjääneisyys kuitenkin pääosin korjaantuu.

Perusteluina on todettava, että usein työntekijälle on varsinaisen palkan lisäksi jäänyt maksamatta vuosilomasaatavia ja joissakin tapauksissa myös muunlaisia lakiin tai sopimuksiin perustuvia saatavia. Osassa tapauksista saamatta jää tuomioistuimessa tuomittuja vahingonkorvauksia, hyvityksiä tai odotusajan palkkoja työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä, jos työnantaja on maksukyvytön. Jotta palkkaturvan kattavuus parantuisi, on sen enimmäismäärä syytä saattaa ajan tasalle sekä palkkaturvalain että merimiesten palkkaturvalain muutoksella.

Lakialoitteen taloudelliset vaikutukset ovat vähäiset. Tarkoitusta varten on vuoden 2004 valtion talousarvioon osoitettu 26 000 000 euron määräraha. Lisätarve olisi alle miljoona euroa vuodessa. Saajille lainmuutoksella olisi tärkeä merkitys.