LAKIALOITE 50/2007
         vp
      
      LA 50/2007
            vp - Markus Mustajärvi /vas ym.
      
      Tarkistettu versio 2.2
      Laki vuokratyöntekijöiden oikeuksista
    
   
   
      
Eduskunnalle
   
   
   
      
      ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
      
      Lakialoitteessa ehdotetaan säädettäväksi
         laki vuokratyöntekijöiden oikeuksista.
      
      
      Lakialoitteen tarkoituksena on, että vuokratyötä tekevillä olisi
         vuokratyökohteessa (käyttäjäyrityksessä)
         pääsääntöisesti samat
         palkka- ja työsuhde-edut kuin käyttäjäyrityksenkin
         työntekijöillä (syrjimättömyyden
            periaate) ja se, että vuokratyön käyttöä yrityksissä lisäämällä ei
         siirretä yrittäjäriskiä nykyisestä työntekijöiden
         kannettavaksi.
      
      
      
         Takuupalkka ja määräaikaisten
            työsuhteiden käytön rajoittaminen. Ehdotuksen
         keskeisenä uudistuksena on se, että laissa taataan
         vuokratyöntekijöille takuupalkka sekä toimeksiannon mukaisessa
         vuokratyökohteessa että sen ulkopuolella, kun
         työntekijä on vuokratyöyrityksen työssä tai
         koulutuksessa.
      
      
      Tähän oleellisesti liittyy se, että määräaikaisten
         työsuhteiden käyttämistä vuokratyösuhteissa
         rajoitetaan erillisillä määräyksillä.
         Pääsäännöksi tulisi,
         että määräajaksi tai määrättyä työtä varten
         tehty työsopimus yhden työntekijän kohdalta
         voidaan solmia määräaikaisena vain yhden kerran,
         ellei opiskelun tai muiden työntekijän esittämien
         henkilökohtaisten syiden vuoksi sovita toisin. Ehdotuksen
         mukaan määräaikaisena työsopimus
         voidaan solmia enintään 6 kuukauden pituiseksi
         ajaksi.
      
      
      
         Takuupalkka vuokratyössä toimeksiannon
            aikana. Aloitteessa ehdotetaan, että toimeksiannon
         mukaisessa työssä tunti- tai kuukausipalkka lasketaan
         vastaamaan käyttäjäyrityksen vastaavan
         työntekijän keskiansiotasoa, johon sisältyvät
         suorituspalkka, urakkapalkka, palkkio, bonus sekä provisio.
         Henkilökohtainen tunti- tai kuukausipalkka ei saa alittaa
         lakiehdotuksen takuupalkkaa, joka tulee maksaa sinä aikana,
         kun  työntekijä ei ole suorittamassa toimeksiantoa käyttäjäyrityksessä (takuupalkka
            toimeksiannon ulkopuoliselta ajalta).
      
      
      
         Takuupalkka toimeksiannon ulkopuoliselta ajalta. Aloitteen
         mukaan toimeksiannon ulkopuolisena aikana työntekijälle
         maksetaan palkka vuokrausyrityksessä sovellettavien palkkaehtojen
         mukaisesti. Sen lisäksi määrätään,
         että vuokratyöntekijälle maksetaan takuupalkkaa
         siltä ajalta, jolloin työntekijä ei ole
         sijoitettuna toimeksiannon mukaisesti johonkin käyttäjäyritykseen
         tai osallistu koulutukseen. Tässä tapauksessa
         aloitteen mukaan takuupalkkana toimeksiannon ulkopuoliselta ajalta
         maksetaan kalenterikuukausittain 90 % työntekijän
         3 viimeisen kuukauden peruspalkan ja palkanlisien keskiansioista.
         Takuupalkka voi kohota enintään 90 %:iin
         keskiansiosta kokonaista kalenterikuukautta kohden laskettuna.
      
      
    
   
   
      
      PERUSTELUT
      
      Nykyinen tilanne
      
      Vuokratyön käytön laajuus
      
      Työministeriön tietojen mukaan vuonna 2005 vuokratyön
         käyttäjäyrityksiä oli noin 20 800
         ja vuokrattuja henkilöitä oli 102 800,
         kun vuosien 2002 ja 2003 aikana vuokratyösuhteessa oli
         keskimäärin 47 000 henkilöä.
      
      
      	Työministeriön tilasto osoittaa, että vuonna 2005
         vuokratyön käyttö yleistyi aikaisempaa enemmän.
         Edellisvuoteen verrattuna vuokratyöntekijöiden
         määrä kasvoi 58,2 %:lla 102 800 henkilöön
         ja käyttäjäyritysten määrä nousi 49,6 %:lla
         20 800 yritykseen. Vuokratyövoiman osuus työllisistä on
         kasvanut vuosituhannen alun noin 2 %:sta 4,3 %:iin.
      
      
      Kun vuokrasuhteen kesto vuonna 1999 oli keskimäärin
         43 vuorokautta, niin vuonna 2005 vuokrasuhteen kesto oli 81 vuorokautta.
      
      
      EK:n jäsenyrityksistä joka viidennellä oli
         lokakuussa 2006 vuokratyövoimaa. Vuokratyövoiman
         käyttäminen oli yleisintä teollisuuden
         ja rakennusalan yrityksissä sekä hotelli- ja ravintola-alalla.
         Lokakuussa 2006 vuokratyöntekijöiden osuus suhteutettuna
         yritysten omaan henkilöstöön oli EK:n
         jäsenyrityksissä keskimäärin 2,4 %.
      
      
      Vuokratyövoiman käyttö oli yleistä talonrakennusalan
         yrityksissä: vuokratyövoimaa käytti 40 % alan
         yrityksistä ja vuokratyövoiman osuus oli 5 % suhteessa
         yritysten omaan henkilöstöön.
      
      
      
         
            
               | Vuosi | Vuokrattuja henkilöitä | Käyttäjäyrityksiä (lkm) | Osuus työllisistä (%) | Vuokratyösuhteiden määrä (lkm) | 
         
         
            
               | 1999 | 31 200 | 14 200 | 1,4 | 153 700 | 
            
               | 2000 | 40 000 | 12 400 | 1,8 | 131 200 | 
            
               | 2001 | 40 000 | 10 000 | 1,7 | 100 000 | 
            
               | 2002 | 47 000 | 11 600 | 2,0 | 208 500 | 
            
               | 2003 | 47 000 | 13 200 | 2,0 | 285 000 | 
            
               | 2004 | 65 000 | 13 900 | 2,8 | 261 000 | 
            
               | 2005 | 102 800 | 20 800 | 4,3 | 415 900 | 
            
               |  |  |  |  |  | 
            
               | Lähde: Työministeriö,
                  Työvoiman vuokraus ja yksityinen työnvälitys
                  Suomessa vuonna 2005 | 
         
      
      
      Ongelmat vuokratyöntekijöiden kannalta
      
      Teollisuudessa
      
      Vuokratyön käyttö on pääasiassa
         reagointia tilapäiseen työvoiman tarpeeseen. Eräät
         teollisuusyritykset hoitavat kuitenkin huomattavan osan perustoiminnoistaan
         vuokratyövoimalla. Esimerkiksi suuren teollisuusyrityksen
         varastopalvelu saattaa toimia pelkän vuokratyövoiman
         turvin. Jopa kokonaisia tuotantoprosesseja on saatettu organisoida
         siten, että kaikki suorittavan portaan työntekijät
         ovat vuokratyönantajan palveluksessa. Tällaiset
         yksittäiset esimerkit osoittavat, että myös
         teollisuudessa määräaikaisia työntekijöitä ja
         vuokratyövoimaa käytetään muihin
         kuin tilapäisiin töihin. Usein kyse on työnantajan
         varautumisesta tuotantomäärien vaihteluun, kun
         talouden näkymät ovat epävarmoja. Määräaikaisen
         työn yleisyyteen vaikuttaa myös työn,
         jopa tuotannon valmistelun, organisointi projekteiksi (Kirsti Palanko-Laakan
         selvitys, TM:n julkaisu 2005, s. 34).
      
      
      Palvelualoilla
      
      Palvelualojen ammattiliitto PAM pitää työntekijän
         aseman kannalta ongelmallisina sellaisia työsuhteita, joissa
         työntekijä kutsutaan vain tarvittaessa töihin,
         sekä vuokratyötä, jossa epäkohtana
         nähdään ennen kaikkea vuokratyösuhteiden
         lyhyt kesto ja työntekijän työsuhdeturvan puuttuminen
         (TM:n julkaisu 2005, s. 35).
      
      
      Vuokratyöntekijöiden kohdalla lyhyitä määräaikaisuuksia
         ketjutetaan yleisesti ja ilman mitään erityistä perustetta.
         Toinen suuri epäkohta on työntekijöiden
         jääminen työsuhteen kestoon perustuvien
         etujen ja työterveyshuollon ulkopuolelle. Vuokratyön
         käytössä huolestuttavana ilmiönä nähdään
         ravintola-alalla esiintyvä käytäntö,
         jossa ravintolan tai ravintolaketjun omistaja perustaa erillisen
         yrityksen tai yritysryppään vuokraamaan työntekijöitä ravintolaansa. Tällainen
         toiminta nähdään ammattiliitossa lain kiertämisenä,
         jonka mahdollistaa vuokratyötä sääntelevien
         normien aukollisuus (TM:n julkaisu 2005, s. 35).
      
      
      Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO kiinnittää huomiota
         siihen, että yksityisillä sosiaali- ja terveyspalvelualoilla
         määräaikaiset työsopimukset
         ovat yleisiä. Liiton mukaan niitä käytetään
         myös väärin koeajan tarkoituksessa. ERTO,
         joka on solminut ensimmäisenä Suomessa valtakunnallisen
         vuokratyötä koskevan työehtosopimuksen
         työnantajajärjestön kanssa, näkee ydinongelmaksi
         vuokratyöntekijöiden työsuhdeturvan ja
         työsuhde-etuuksien saamiseen liittyvän eriarvoisuuden.
         Vuokratyötä alalla käytetään
         projektityyppisissä ja ammatillista erityisosaamista vaativissa
         tehtävissä (TM:n julkaisu 2005, s. 35).
      
      
      Vuokratyön käytön laajeneminen eri
         aloilla johtuu osittain eri syistä, mutta oleellista on
         se, että sekä työvoimaa vuokraavat yritykset
         että vuokratyövoimaa käyttävät
         yritykset voivat nykyisen lainsäädännön
         puitteissa siirtää huomattavan osan työsuhteista
         johtuvista riskeistään vuokratyön käyttämisen
         kautta työntekijöiden kannettaviksi. Vuokratyötä käyttämällä yritykset
         tosiasiassa kiertävät työsuhdeturvaa
         ja yhteistoimintalain velvoitteita. Voimassa oleva laki ei myöskään
         anna vuokratyövoimaa käyttävän
         yrityksen luottamushenkilöille oikeutta saada tietoa vuokratyöntekijöiden
         työsopimuksista (TM:n julkaisu 2005, s. 35).
      
      
      Voimassa oleva lainsäädäntö
      
      Työsopimuslaki
      
      Työntekijän työpanoksen luovuttaminen
         kolmannen käyttöön edellyttää työntekijän
         suostumusta. Työsopimuslaissa on erityissäännös
         oikeuksien ja velvollisuuksien siirtymisestä työnantajan
         luovuttaessa työntekijän tämän
         suostumuksen mukaisesti toisen työnantajan käyttöön (TSL
         1 luku 7 § 3 mom.).
      
      
      Säännöksen mukaan työsopimukseen
         liittyvät oikeudet ja velvollisuudet jakaantuvat siten, että käyttäjäyritykselle
         siirtyvät oikeus johtaa ja valvoa työntekoa sekä ne
         työnantajalle säädetyt velvollisuudet,
         jotka liittyvät välittömästi
         työn tekemiseen ja sen järjestelyihin. Niitä ovat
         käytännössä lähinnä työajoista
         päättäminen ja eräät työturvallisuuteen
         liittyvät velvollisuudet.
      
      
      Varsinaisen työnantajan eli vuokraajayrityksen velvollisuutena
         on huolehtia muista työnantajavelvoitteista, kuten palkanmaksusta
         siihen liittyvine sosiaalivakuutusmaksuineen, työehtosopimusetuuksista,
         yhteistoimintavelvoitteista ja vuosiloman antamisesta. Lisäksi
         muun muassa vuosittaisen ylityömäärän
         seuraaminen ja työterveyshuollon järjestäminen
         jäävät yleensä varsinaisen työnantajan
         velvollisuuksiksi. Työturvallisuusvelvoitteiden jakautumisesta
         varsinaisen työnantajan ja käyttäjäyrityksen
         välillä on säädetty työturvallisuuslaissa.
      
      
      Työsopimuslain mukaan vuokratun työntekijän
         työsuhteessa on sovellettava vuokraajayritystä joko
         työehtosopimuslain perusteella sitovaa työehtosopimusta
         tai sitä velvoittavaa yleissitovaa työehtosopimusta.
         Jos tällaista työehtosopimusta ei ole, on työntekijän
         työsuhteessa noudatettava käyttäjäyritystä joko
         työehtosopimuslain tai yleissitovuuden perusteella sitovan työehtosopimuksen
         määräyksiä. Jos sen paremmin
         vuokraajayritys kuin käyttäjäyrityskään
         eivät ole velvollisia noudattamaan mitään
         työehtosopimusta, vuokratun työntekijän
         työsuhteen ehdoista voidaan sopia työntekijän
         ja vuokraajayrityksen välisellä työsopimuksella.
         Tällöin tulevat sovellettaviksi tavanomaiset ja
         kohtuulliset työsopimusehdot.
      
      
      Yhteistoimintalaki
      
      Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (725/1978)
         mukaisella ulkopuolisen työvoiman käytöllä tarkoitetaan
         nimenomaan vuokratyön käyttöä.
         Lain mukaan työnantajan tulee tiedottaa ennen ulkopuolista
         työvoimaa koskevan sopimuksen tekoa asiasta niille henkilöstön
         edustajille, joiden edustaman henkilöstöryhmän
         työtehtäviä kaavailtu sopimus koskee
         (YTL 9 §). Ilmoituksen saatuaan asianomaisella
         työntekijöiden edustajalla on oikeus saattaa ulkopuolisen työvoiman
         käyttöä koskeva asia käsiteltäväksi yhteistoimintamenettelyssä.
         Asiaa koskeva yhteistoimintamenettely tulee järjestää viikon
         kuluessa sitä koskevan vaatimuksen esittämisestä. Tämän
         viikon aikana ei työnantaja saa tehdä sopimusta
         ulkopuolisen työvoiman käytöstä,
         ellei henkilöstöedustaja hyväksy sopimuksen
         tekemistä. Yhteistoimintamenettely ei koske tiettyjä laissa
         erikseen rajattuja tilanteita.
      
      
      Työturvallisuuslaki ja työterveyshuolto
      
      Vuokratun työntekijän työturvallisuudesta
         vastaavat sekä vuokrausyritys että käyttäjäyritys.
      
      
      Vuokrausyrityksen on työntekijän työnantajana
         otettava huomioon työturvallisuuslaissa säädetyt
         yleiset työnantajan velvollisuudet. Vuokrausyrityksen tulee
         esimerkiksi selvittää, noudatetaanko työntekijän
         työpaikalla käyttäjäyrityksessä työturvallisuusmääräyksiä.
         Työturvallisuuslain 3 §:ssä on
         säännös lain soveltamisesta vuokratyössä.
         Säännös asettaa vuokratyön teettäjälle
         eli käyttäjäyritykselle velvoitteen noudattaa
         osaltaan työn aikana työnantajaa koskevia säännöksiä.
      
      
      Käyttäjäyrityksen on siis sovellettava
         työturvallisuuslakia vuokratyösuhteissa samalla
         tavalla kuin omien työntekijöidensä työsuhteissa.
         Lisäksi käyttäjäyrityksen on
         ilmoitettava vuokrausyritykselle työn edellyttämät
         ammattitaitovaatimukset ja työn erityispiirteet, jotta
         tämä voi varmistua vuokratyöntekijän
         sopivuudesta tehtävään. Käyttäjäyrityksen
         on myös huolehdittava työntekijän perehdyttämisestä työhön
         ja työpaikan olosuhteisiin.
      
      
      Vuokratyönantajan tulee järjestää myös
         käyttäjäyrityksissä työskenteleville
         työntekijöilleen lain mukainen työterveyshuolto.
         Työterveyshuoltolain soveltamisala määräytyy
         työturvallisuuslain soveltamisalaa koskevan säännöksen mukaan.
      
      
      Lisäksi työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta
         työsuojeluasioissa annetussa laissa on säädetty
         velvollisuus ilmoittaa työvoimanvuokraustoiminnan aloittamisesta
         työsuojeluviranomaisille.
      
      
    
   
   
      
      YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
      
      1 luku. Yleiset säännökset
      
      1 §. Soveltamisala.
      
      Aloitteen mukaista lakia sovelletaan työnantajaan (vuokratyönantaja),
         joka on vuokrannut työntekijänsä toisen
         työnantajan (käyttäjäyritys)
         työhön.  Tarkempi vuokratyösuhteen määritelmä on
         ilmaistu työsopimuslain (55/2001)
         1 luvun 7 §:n 3 momentissa, johon aloitteen mukainen
         lakiehdotuskin perustuu.
      
      
      2 §. Lain tarkoitus.
      
      Lain tarkoituksena on huolehtia vuokratyöntekijöiden
         suojelusta ja parantaa vuokratyön laatua takaamalla syrjimättömyyden
         periaatteen noudattaminen vuokratyöntekijöihin
         sekä luoda vuokratyövoiman käytölle asianmukaiset
         puitteet, joilla edistetään työpaikkojen
         luomista ja työmarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja työllisyyttä.
         Aloitteen mukainen lain tarkoitussäännös
         perustuu Euroopan unionin komission vuokratyöntekijän
         työehtoja koskevaan direktiiviluonnokseen (KOM(2002) 701).
      
      
      3 §. Määritelmät.
      
      Säännöksen mukaan lakiehdotuksessa vuokratyöntekijällä tarkoitetaan
         työsopimuslain 1 luvun 1 §:n 1 momentissa
         tarkoitettua työntekijää, jonka työnantaja
         on siirtänyt tai aikoo siirtää toisen
         työnantajan (käyttäjäyritys)
         käyttöön. Toimeksiannolla tarkoitetaan
         sitä ajanjaksoa, jona vuokratyöntekijä on
         siirretty käyttäjäyrityksen käyttöön,
         sekä työvoimanvuokrausalan yrityksellä tarkoitetaan
         yksityistä tai julkista työnantajaa (vuokratyönantaja),
         joka on vuokrannut työntekijänsä toisen
         työnantajan (käyttäjäyritys)
         käyttöön.
      
      
      4 §. Syrjimättömyyden periaate.
      
       Säännöksessä määrätään,
         että vuokratyöntekijän olennaisten työolojen
         ja työehtojen on oltava käyttäjäyrityksessä vähintään
         samantasoiset kuin samaa tai samankaltaista työtä tekevien
         käyttäjäyrityksen omien työntekijöiden.
      
      
       
         4 §:n 2 mom. Olennaiset työehdot ja -olot.
         5-kohtaisen luettelon sisältö on sama kuin lähetetyistä työntekijöistä annetun
         lain 2 §:ssä. Säännöksen
         mukaan olennaisia työehtoja ja -oloja ovat: 1) työaikaan
         perustuvien korvausten ja korotetun palkan osalta työaikalain
         (605/1996) 22—25 § sekä 33 §:n
         2 ja 3 momentti; 2) työ- ja lepoaikojen noudattamisen osalta
         työaikalain 6—14, 16—21 ja 26—32 § sekä 33 §:n
         1 momentti; 3) vuosiloman, vuosilomapalkan ja lomakorvauksen määräytymisen
         osalta vuosilomalain (162/2005) 5—19 §;
         4) palkan määräytymisen ja asuntoedun
         osalta työsopimuslain 2 luvun 11 ja 12 § ja
         13 luvun 5 §; sekä 5) perhevapaisiin
         liittyvän sääntelyn osalta työsopimuslain
         4 luvun 2, 8 ja 9 §.
      
      
      
         4 §:n 3 mom. Momentissa todetaan, että takuupalkasta
         vuokratyössä toimeksiannon aikana sekä palkasta
         ja takuupalkasta vuokratyöyrityksessä toimeksiantojen
         ulkopuolella säädetään tämän
         lain 8 ja 9 §:ssä.
      
      
      5 §. Vuokratyösopimuksen muoto ja kesto.
      
       Säännöksen mukaan vuokratyötä koskeva
         työsopimus tulee tehdä kirjallisesti, ja se on
         voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty
         määräaikaiseksi. Työnantajan
         aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta
         on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana.
      
      
      
         5 §:n 2 mom. Määräaikaisen
            sopimuksen enimmäiskesto. Säännöksen
         mukaan työnantajan (vuokrausyrityksen) ja työntekijän
         välillä voidaan sopia määräaikaisesta
         työsopimuksesta. Määräaikaisena
         työsopimus voidaan solmia enintään 6
         kuukauden pituiseksi ajaksi.
      
      
      
         5 §:n 3 mom. Määräaikaisuus
            vain kerran. Säännöksen mukaan määräajaksi
         tai määrättyä työtä varten
         tehty työsopimus yhden työntekijän kohdalta
         voidaan solmia määräaikaisena vain yhden
         kerran, ellei opiskelusta tai muista  työntekijän
         esittämistä henkilökohtaisista syistä johtuen
         toisin sovita. Jos on nimenomaisesti sovittu määräajasta,
         jonka työsopimus kestää, tai määrätyn
         työn suorittamisesta, ei työsopimusta saa irtisanoa
         päättyväksi kesken sopimuskauden. Jos
         työ jatkuu sovitun kauden jälkeenkin, katsotaan
         työsopimuksen jatkuvan toistaiseksi tehtynä ja
         työsuhteen kestoaika luetaan työn alkamisesta.
      
      
      
         5 §:n 4 mom. Luottamusmiehen tai luottamusvaltuutetun
            tiedonsaantioikeus ja edustusoikeus. Säännöksen
         mukaan käyttäjäyrityksen luottamusmiehellä tai
         työsopimuslain 13 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla
         luottamusvaltuutetulla on oikeus saada nähtäväkseen
         vuokratyöntekijän kanssa tehty kirjallinen työsopimus
         ja edustaa vuokratyöntekijöitä samalla
         tavalla kuin käyttäjäyrityksen työntekijöitä.
         Luottamusmiehen ajankäytössä vuokratyöntekijät
         rinnastetaan käyttäjäyritykseen työsuhteessa
         oleviin työntekijöihin.
      
      
      6 §. Vakituisen ja laadukkaan työpaikan
         saantimahdollisuudet.
      
      
      Säännöksen mukaan käyttäjäyrityksen
         on ilmoitettava vuokratyöntekijälle käyttäjäyrityksessä olevista
         vapaista työpaikoista, jotta vuokratyöntekijällä olisi
         mahdollisuus hakeutua töihin käyttäjäyritykseen.
         Tiedottaminen voidaan tehdä yleisellä ilmoituksella,
         joka on sopivassa paikassa käyttäjäyrityksessä.
      
      
      
         6 §:n 2 mom. Työsopimuksen käyttäjäyrityksen
            kanssa kieltävä ehto on mitätön.
         Säännöksen mukaan vuokratyösopimuksen
         ehdot, joissa kielletään tai joilla estetään
         työsopimuksen tekeminen tai työsuhteen solmiminen
         käyttäjäyrityksen ja vuokratyöntekijän
         välille toimeksiannon päätyttyä tai
         sen aikana, ovat mitättömiä.
      
      
      
         6 §:n 3 mom. Säännöksen
         mukaan 2 momentissa säädetty ei rajoita järjestelyjä,
         joiden nojalla julkiset tai yksityiset työvoimanvuokrausalan yritykset
         saavat kohtuullisen korvauksen käyttäjäyritykselle
         suorittamistaan vuokratyöntekijöiden palvelukseen
         asettamiseen, palkkaukseen ja koulutukseen liittyvistä palveluista.
      
      
      
         6 §:n 4 mom. Kielto periä maksua toimeksiantojen
            järjestämisestä työntekijöiltä.
         Säännöksen mukaan vuokrausyritykset eivät
         saa periä työntekijöiltään
         maksua vastineeksi toimeksiantojen järjestämisestä käyttäjäyrityksissä tai
         siitä, että työntekijä tekee
         työsopimuksen käyttäjäyrityksen
         kanssa toimeksiannon päätyttyä tai sen
         aikana käyttäjäyrityksessä.
      
      
      6 §:n 5 mom. Oikeus käyttäjäyrityksen
         sosiaalipalveluihin ja muihin palveluihin. Säännöksen
         mukaan vuokratyöntekijöillä on oikeus käyttää käyttäjäyrityksen
         sosiaalipalveluita ja muita vastaavia palveluita sekä yhteisiä tiloja
         samoin ehdoin kuin käyttäjäyrityksen
         omat työntekijät.
      
      
      7 §. Vuokratyöntekijöiden
         työsuhteissa sovellettava työehtosopimus.
      
      
       Säännöksen mukaan vuokrattujen työntekijöiden
         työsuhteissa sovellettavaan työehtosopimukseen
         noudatetaan työsopimuslain 2 luvun 9 §:n
         säännöstä. Sen mukaan, jos työnantaja
         on vuokrannut työntekijänsä toisen työnantajan
         (käyttäjäyrityksen) työhön eikä työntekijänsä vuokrannut
         työnantaja ole sidottu työsopimuslain 7 §:n
         3 momentissa tarkoitettuun työehtosopimukseen eikä velvollinen noudattamaan
         työsuhteissaan yleissitovaa työehtosopimusta,
         on vuokratun työntekijän työsuhteessa
         sovellettava vähintään käyttäjäyritystä sitovan
         työsopimuslain 7 §:n 3 momentissa tarkoitetun
         tai yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä.
      
      
      2 luku. Takuupalkka
      
      
         8 §. Takuupalkka vuokratyössä toimeksiannon aikana.
      
      
      
         8 §:n 1 mom. Takuupalkka toimeksiannon aikana.
         Säännöksen mukaan toimeksiannon mukaisessa
         työssä tunti- tai kuukausipalkka lasketaan vastaamaan
         käyttäjäyrityksen vastaavan työntekijän
         keskiansiotasoa, johon sisältyvät suorituspalkka,
         urakkapalkka, palkkio, bonus sekä provisio. Henkilökohtainen
         tunti- tai kuukausipalkka ei saa alittaa jäljempänä 9 §:ssä määrättyä takuupalkkaa.
      
      
      
         8 §:n 2 mom. Muuttuvien palkanosien laskeminen.
         Säännöksen mukaan peruspalkan lisäksi maksettavat
         palkanosat lasketaan jälkikäteen enintään
         kolmen kuukauden kuluttua edellisen laskentajakson päättymisestä,
         ellei muuta ole käyttäjäyritystä sitovassa
         työehtosopimuksessa sovittu.
      
      
      9 §. Takuupalkka ja korvaus vuokratyössä toimeksiannon
         ulkopuolisena aikana.
      
      
      
      
      
         9 §:n 1 mom. Säännöksen
         mukaan toimeksiannon ulkopuolisena aikana työntekijälle
         maksetaan palkka vuokrausyrityksessä sovellettavien
         palkkaehtojen mukaisesti.
      
      
      
         9 §:n 2 mom. Kirjallinen työsopimus.
         Säännöksen mukaan palkka on vahvistettava
         kirjallisessa työsopimuksessa.
      
      
      
         9 §:n 3 mom. Takuupalkka. Säännöksen
         mukaan vuokratyöntekijälle maksetaan takuupalkkaa
         siltä ajalta, jolloin työntekijä ei ole
         sijoitettuna toimeksiannon mukaisesti johonkin käyttäjäyritykseen
         tai osallistu koulutukseen. Takuupalkkana maksetaan kalenterikuukausittain 90 % työntekijän
         3 viimeisen kuukauden peruspalkan ja palkanlisien keskiansioista.
         Takuupalkka voi kohota enintään 90 %:iin
         keskiansiosta kokonaista kalenterikuukautta kohden laskettuna.
      
      
      3 luku. Erinäisiä säännöksiä
      
      10 §. Seuraamukset.
      
      
         10 §:n 1 mom. Rangaistussäännökset.
         Rangaistuksesta tämän lain 4 §:n
         syrjimättömyyden periaatteen tarkoittamien palkkamääräysten
         rikkomisesta säädetään rikoslain
         (39/1889) 47 luvun 3 §:ssä tai
         3 a §:ssä ja tämän
         lain 4 §:n syrjimättömyyden
         periaatteen tarkoittamien työaikamääräysten
         rikkomisesta säädetään rangaistus
         rikoslain 47 luvun 2 §:ssä sekä tämän
         lain 11 §:n yhdistymisvapautta koskevan määräyksen
         rikkomisesta säädetään rangaistus
         rikoslain 47 luvun 5 §:ssä.
      
      
      
         10 §:n  2  mom. Työsopimuslakirikkomus. Säännöksen
         mukaan tämän lain 5 §:n vuokratyösopimuksen
         muotoa ja kestoa koskevan määräyksen
         rikkomiseen on sovellettava työsopimuslain 13 luvun 11 §:n
         2 momentin säännöstä työsopimuslakirikkomuksesta.
      
      
      11 §. Nähtävänäpito. 
      
      Säännöksen mukaan työnantajan
         on pidettävä tämä laki ja työsopimuslain
         2 luvun 7 §:ssä tarkoitettu yleissitova työehtosopimus
         työntekijöiden vapaasti saatavilla työpaikalla.
      
      
      12 §. Valvonta. 
      
      Säännöksen mukaan työsuojeluviranomaiset
         valvovat tämän lain noudattamista. Työsuojeluviranomaisilla
         on pyynnöstä oikeus saada työnantajalta
         jäljennös valvonnan kannalta tarpeellisista asiakirjoista. 
      
      
      13 §. Voimaantulosäännös.
      
      Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Säännöksessä todetaan,
         että ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
         ryhtyä lain täytäntöönpanon
         edellyttämiin toimenpiteisiin.
      
      
    
   
   
      
      
      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
      
      että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
      
      
      
         
         
            
            
               
               Laki
               
               vuokratyöntekijöiden oikeuksista
               
            
            
            
            Eduskunnan päätöksen mukaisesti
               säädetään:
            
            
            
            
               
               
                  
                  1 luku
                  
                  Yleiset säännökset
                  
                
               
               
                  
                  1 §
                  
                  Soveltamisala
                  
                  Tätä lakia sovelletaan työnantajaan
                     (vuokratyönantaja), joka on vuokrannut työntekijänsä toisen
                     työnantajan (käyttäjäyritys)
                     työhön.
                  
                  
                  Tätä lakia sovelletaan julkisen työvoimahallinnon
                     toimintaan silloin, kun se harjoittaa työvoiman vuokrausta.
                  
                  
                
               
               
                  
                  2 §
                  
                  Lain tarkoitus
                  
                  Tämän lain tarkoituksena on huolehtia vuokratyöntekijöiden
                     suojelusta ja parantaa vuokratyön laatua takaamalla syrjimättömyyden
                     periaatteen noudattaminen vuokratyöntekijöihin sekä luoda
                     vuokratyövoiman käytölle asianmukaiset
                     puitteet, joilla edistetään työpaikkojen luomista
                     ja työmarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja työllisyyttä.
                  
                  
                
               
               
                  
                  3 §
                  
                  Määritelmät
                  
                  
                     
                     Tässä laissa tarkoitetaan: 
                     
                     1) vuokratyöntekijällä työsopimuslain
                        (55/2001) 1 luvun 1 §:n
                        1 momentissa tarkoitettua työntekijää,
                        jonka työnantaja on siirtänyt tai aikoo siirtää toisen
                        työnantajan (käyttäjäyritys) käyttöön;
                     
                     
                     2) toimeksiannolla sitä ajanjaksoa, jona vuokratyöntekijä on
                        siirretty käyttäjäyrityksen käyttöön;
                        ja
                     
                     
                     3) työvoimanvuokrausalan yrityksellä yksityistä tai
                        julkista työnantajaa (vuokratyönantaja),
                        joka on vuokrannut työntekijänsä toisen työnantajan
                        (käyttäjäyritys) käyttöön.
                     
                     
                   
                  
                
               
               
                  
                  4 §
                  
                  Syrjimättömyyden periaate
                  
                  Vuokratyöntekijän olennaisten työolojen
                     ja työehtojen on oltava käyttäjäyrityksessä vähintään
                     samantasoiset kuin samaa tai samankaltaista työtä tekevien
                     käyttäjäyrityksen omien työntekijöiden. 
                  
                  
                  
                     
                     Olennaisia työehtoja ja -oloja ovat:
                     
                     1) työaikaan perustuvien korvausten ja korotetun palkan
                        osalta työaikalain (605/1996)
                        22—25 § sekä 33 §:n
                        2 ja 3 momentti;
                     
                     
                     2) työ- ja lepoaikojen noudattamisen osalta työaikalain
                        6—14, 16—21 ja 26—32 § sekä 33 §:n
                        1 momentti;
                     
                     
                     3) vuosiloman, vuosilomapalkan ja lomakorvauksen määräytymisen
                        osalta vuosilomalain (162/2005) 5—19 §;
                     
                     
                     4) palkan määräytymisen ja asuntoedun
                        osalta työsopimuslain 2 luvun 11 ja 12 § ja
                        13 luvun 5 §; sekä 
                     
                     
                     5) perhevapaisiin liittyvän sääntelyn
                        osalta työsopimuslain 4 luvun 2, 8 ja 9 §.
                     
                     
                   
                  
                  Takuupalkasta vuokratyössä toimeksiannon aikana
                     sekä palkasta ja takuupalkasta vuokratyöyrityksessä toimeksiantojen
                     ulkopuolella säädetään tämän
                     lain 8 ja 9 §:ssä.
                  
                  
                
               
               
                  
                  5 §
                  
                  Vuokratyösopimuksen muoto ja kesto
                  
                  Vuokratyötä koskeva työsopimus tulee
                     tehdä kirjallisesti, ja se on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole
                     perustellusta syystä tehty määräajaksi. Työnantajan
                     aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista
                     työsopimusta on pidettävä toistaiseksi
                     voimassa olevana.
                  
                  
                  Työnantajan (vuokrausyrityksen) ja työntekijän
                     välillä voidaan sopia määräaikaisesta
                     työsopimuksesta. Määräaikaisena
                     työsopimus voidaan solmia enintään 6
                     kuukauden pituiseksi ajaksi.
                  
                  
                  Määräajaksi tai määrättyä työtä varten
                     tehty työsopimus yhden työntekijän kohdalta
                     voidaan solmia määräaikaisena vain yhden
                     kerran, ellei opiskelusta tai muista työntekijän
                     esittämistä henkilökohtaisista syistä johtuen
                     toisin sovita. Jos on nimenomaisesti sovittu määräajasta,
                     jonka työsopimus kestää, tai määrätyn
                     työn suorittamisesta, ei työsopimusta saa irtisanoa
                     päättyväksi kesken sopimuskauden. Jos
                     työ jatkuu sovitun kauden jälkeenkin, katsotaan
                     työsopimuksen jatkuvan toistaiseksi tehtynä ja
                     työsuhteen kestoaika luetaan työn alkamisesta.
                  
                  
                  Käyttäjäyrityksen luottamusmiehellä tai
                     työsopimuslain 13 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla
                     luottamusvaltuutetulla on oikeus saada nähtäväkseen
                     vuokratyöntekijän kanssa tehty kirjallinen työsopimus
                     ja edustaa vuokratyöntekijöitä samalla
                     tavalla kuin käyttäjäyrityksen työntekijöitä.
                     Luottamusmiehen ajankäytössä vuokratyöntekijät
                     rinnastetaan käyttäjäyritykseen työsuhteessa
                     oleviin työntekijöihin.
                  
                  
                
               
               
                  
                  6 §
                  
                  Vakituisen ja laadukkaan työpaikan saantimahdollisuudet
                  
                  Käyttäjäyrityksen on ilmoitettava
                     vuokratyöntekijälle käyttäjäyrityksessä olevista
                     vapaista työpaikoista, jotta vuokratyöntekijällä olisi mahdollisuus
                     hakeutua töihin käyttäjäyritykseen.
                     Tiedottaminen voidaan tehdä yleisellä ilmoituksella,
                     joka on sopivassa paikassa käyttäjäyrityksessä.
                  
                  
                  Vuokratyösopimuksen ehdot, joissa kielletään
                     tai joilla estetään työsopimuksen tekeminen
                     tai työsuhteen solmiminen käyttäjäyrityksen
                     ja vuokratyöntekijän välille toimeksiannon päätyttyä tai
                     sen aikana, ovat mitättömiä.
                  
                  
                  Edellä 2 momentissa säädetty ei rajoita
                     järjestelyjä, joiden nojalla julkiset tai yksityiset
                     työvoimanvuokrausalan yritykset saavat kohtuullisen korvauksen
                     käyttäjäyritykselle suorittamistaan vuokratyöntekijöiden
                     palvelukseen asettamiseen, palkkaukseen ja koulutukseen liittyvistä palveluista.
                  
                  
                  Vuokrausyritykset eivät saa periä työntekijöiltään
                     maksua vastineeksi toimeksiantojen järjestämisestä käyttäjäyrityksissä tai
                     siitä, että työntekijä tekee
                     työsopimuksen käyttäjäyrityksen
                     kanssa toimeksiannon päätyttyä tai sen
                     aikana käyttäjäyrityksessä.
                  
                  
                  Vuokratyöntekijöillä on oikeus käyttää käyttäjäyrityksen
                     sosiaalipalveluita ja muita vastaavia palveluita sekä yhteisiä tiloja
                     samoin ehdoin kuin käyttäjäyrityksen
                     omat työntekijät.
                  
                  
                
               
               
                  
                  7 §
                  
                  Vuokratyöntekijöiden työsuhteissa
                     sovellettava työehtosopimus 
                  
                  
                  Vuokrattujen työntekijöiden työsuhteissa
                     sovellettavaan työehtosopimukseen noudatetaan työsopimuslain
                     2 luvun 9 §:n säännöstä.
                  
                  
                
               
               
                  
                  2 luku
                  
                  Takuupalkka
                  
                  
                     
                     8 §
                     
                     Takuupalkka vuokratyössä toimeksiannon aikana
                     
                     Toimeksiannon mukaisessa työssä tunti- tai kuukausipalkka
                        lasketaan vastaamaan käyttäjäyrityksen
                        vastaavan työntekijän keskiansiotasoa, johon sisältyy
                        suorituspalkka, urakkapalkka, palkkio, bonus sekä provisio.
                        Henkilökohtainen tunti- tai kuukausipalkka ei saa alittaa jäljempänä 9 §:ssä määrättyä
                        takuupalkkaa.
                     
                     
                     Peruspalkan lisäksi maksettavat palkanosat lasketaan
                        jälkikäteen enintään kolmen
                        kuukauden kuluttua edellisen laskentajakson päättymisestä,
                        ellei muuta ole käyttäjäyritystä sitovassa työehtosopimuksessa
                        sovittu.
                     
                     
                   
                  
                  
                     
                     9 §
                     
                     Takuupalkka ja korvaus vuokratyössä toimeksiannon
                        ulkopuolisena aikana 
                     
                     
                     Toimeksiannon ulkopuolisena aikana työntekijälle
                        maksetaan palkka vuokrausyrityksessä sovellettavien palkkaehtojen
                        mukaisesti.
                     
                     
                     Palkka on vahvistettava kirjallisessa työsopimuksessa.
                     
                     Vuokratyöntekijälle maksetaan takuupalkkaa siltä ajalta,
                        jolloin työntekijä ei ole sijoitettuna toimeksiannon
                        mukaisesti johonkin käyttäjäyritykseen
                        tai osallistu koulutukseen. Takuupalkkana maksetaan kalenterikuukausittain
                        90 % työntekijän 3 viimeisen
                        kuukauden peruspalkan ja palkanlisien keskiansioista. Takuupalkka
                        voi kohota enintään 90 %:iin
                        keskiansiosta kokonaista kalenterikuukautta kohden laskettuna.
                     
                     
                   
                  
                
               
               
                  
                  3 luku
                  
                  Erinäisiä säännöksiä
                  
                  
                     
                     10 §
                     
                     Seuraamukset
                     
                     Rangaistus tämän lain 4 §:n
                        syrjimättömyyden periaatteen tarkoittamien palkkamääräysten rikkomisesta
                        säädetään rikoslain (39/1889)
                        47 luvun 3 §:ssä tai 3 a §:ssä,
                        ja rangaistus tämän lain 4 §:n
                        syrjimättömyyden periaatteen tarkoittamien työaikamääräysten
                        rikkomisesta säädetään rikoslain
                        47 luvun 2 §:ssä, sekä  rangaistus tämän
                        lain 11 §:n yhdistymisvapautta koskevan määräyksen
                        rikkomisesta säädetään rikoslain
                        47 luvun 5 §:ssä.
                     
                     
                     Lisäksi tämän lain 5 §:n
                        vuokratyösopimuksen muotoa ja kestoa koskevan määräyksen
                        rikkomiseen on sovellettava työsopimuslain 13 luvun 11 §:n
                        2 momentin säännöstä  työsopimuslakirikkomuksesta.
                     
                     
                   
                  
                  
                     
                     11 §
                     
                     Nähtävänäpito
                     
                     Työnantajan on pidettävä tämä laki
                        ja työsopimuslain 2 luvun 7 §:ssä tarkoitettu
                        yleissitova työehtosopimus työntekijöiden
                        vapaasti saatavilla työpaikalla.
                     
                     
                   
                  
                  
                     
                     12 §
                     
                     Valvonta
                     
                     Työsuojeluviranomaiset valvovat tämän
                        lain noudattamista. Työsuojeluviranomaisilla on pyynnöstä oikeus
                        saada työnantajalta jäljennös valvonnan
                        kannalta tarpeellisista asiakirjoista.
                     
                     
                   
                  
                  
                     
                     13 §
                     
                     Voimaantulosäännös
                     
                     Tämä laki tulee voimaan    päivänä     kuuta 20  .
                     
                     Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain
                        täytäntöönpanon edellyttämiin
                        toimenpiteisiin.
                     
                     
                   
                  
                
               
             
            
            _______________
            
          
         
       
      
    
   
   
      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta
         2007
      
      
         - Markus Mustajärvi /vas
- Minna Sirnö /vas
- Jyrki Yrttiaho /vas
- Matti Kauppila /vas
- Matti Kangas /vas
- Annika Lapintie /vas
- Erkki Virtanen /vas
- Pentti Tiusanen /vas
- Claes Andersson /vas
- Veijo Puhjo /vas
- Esko-Juhani Tennilä /vas
- Paavo Arhinmäki /vas
- Mikko Kuoppa /vas
- Tero Rönni /sd
- Saara Karhu /sd
- Anneli Kiljunen /sd
- Martti Korhonen /vas
- Merja Kyllönen /vas
- Unto Valpas /vas
- Raimo Vistbacka /ps
- Pirkko Ruohonen-Lerner /ps
- Timo Soini /ps
- Johanna Ojala-Niemelä /sd
- Maria Guzenina-Richardson /sd
- Marko Asell /sd
- Marjaana Koskinen /sd
- Lauri Kähkönen /sd
- Heli Paasio /sd
- Esa Lahtela /sd
- Rakel Hiltunen /sd
- Leena Rauhala /kd
- Tarja Tallqvist /kd
- Tommy Tabermann /sd
- Jaakko Laakso /vas
- Reijo Laitinen /sd
- Kari Rajamäki /sd
- Tuula Väätäinen /sd
- Satu Taiveaho /sd
- Katja Taimela /sd
- Jukka Gustafsson /sd
- Matti Saarinen /sd