Perustelut

Yleistä

Liikenne- ja viestintävaliokunta on tarkastellut valtioneuvoston selontekoa Kestävällä kasvulla hyvinvointia (VNS 7/2013 vp, jäljempänä selonteko) oman toimialansa osalta. Selonteossa korostuu yhteiskunnan toimintojen laaja digitalisoituminen selonteon tarkastelujaksolla vuoteen 2030 asti. Valiokunta yhtyy tähän arvioon ja korostaa sen vuoksi erityisesti tietoliikenneyhteyksien turvallisuutta ja tieto- ja viestintäpalvelujen korkeaa laatua maassamme. Tietoyhteiskuntakehityksen jatkuessa näiden palvelujen turvallisuus laajasti arvioituna tulee olemaan toimivan yhteiskunnan perusedellytys ja palvelujen saanti kansalaisen kannalta välttämätön tulevaisuuden perusoikeus.

Valiokunta toteaa, että selonteossa on varsinaista liikennettä käsitelty hyvin niukasti, vaikkakin maamme maantieteellinen sijainti ja tärkeimpien vientimarkkinoiden tavoittaminen edellyttävät nyt ja pitkälti tulevaisuudessa toimivaa ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta riittävän edullista viennin logistiikkaketjua, jossa merikuljetuksilla edelleen säilyy merkittävä osa. Maamme luonnonrikkauksien hyödyntäminen vaatii jatkossakin sekä toimivia pääväyliä että alue- ja paikallistiestöä, joka pystyy kantamaan elinkeinoelämän tarpeita vastaavat raskaat raaka-ainekuormat. Elinkeinoelämän keskeiset tuotantolaitokset sijaitsevat myös useimmiten taajamien ulkopuolella liikenneväylien varrella.

Valiokunta korostaa kaikkien oikeutta asua ja liikkua valitsemassaan paikassa. Tämän vuoksi meidän on jatkossakin turvattava liikenneväylien riittävä kunto ja liikkumismahdollisuudet koko maassa.

Valiokunnan saaman asiantuntijaselvityksen mukaan houkuttelevien kaupunkiympäristöjen merkitys kasvaa kilpailtaessa globaalista markkina-asemasta. Valiokunta korostaa toimivien ja kattavien lentoliikenneyhteyksien ja laadukkaiden lentoasemapalvelujen merkitystä maamme kansainväliselle kilpailukyvylle. Kansainvälisten trendien mukaan lentoliikenteen kysyntä näyttäisi olevan kokonaisuudessaan jopa kasvussa. Kaupunkiseutujen toimivat joukkoliikenneyhteydet ovat omalta osaltaan merkittävä vetovoimatekijä kansainvälisessäkin vertailussa.

Kunkin vaalikauden alussa annettavassa liikennepoliittisessa selonteossa on arvioitu vaalikauden liikenne- ja investointitarpeet siten, että tarkastelujakso on osin laajentunut myös vaalikauden jälkeiselle ajalle. Liikenne- ja viestintävaliokunta on kannanotoissaan korostanut vaalikautta selvästi pidemmän tarkastelujakson merkitystä esimerkiksi perusväylänpidon ja väylien kehittämisinvestointien osalta. Valiokunta korostaa tässäkin yhteydessä, että selonteon keskeinen tehtävä on osaltaan varmistaa maamme liikenneväylien toimivuus ja turvallisuus pitkälle tulevaisuuteen.

Tulevaisuuden liikenne ja liikennetarpeet

Valiokunta on asiantuntijakuulemisen aikana tutustunut erilaisiin näkemyksiin tulevaisuuden mahdollisista liikennemuodoista ja liikennetarpeiden muuttumisesta. Kuten jo edellä, valiokunta korostaa vahvasti liikenteen merkitystä elinkeinoelämälle ja kansalaisten perustarpeiden tyydyttämiselle selonteon visioimalla ajanjaksolla vuoteen 2030 asti. Yhteiskunnan digitalisoituminen ja eri liikennemuotojen ja -välineiden kehitys yhdistettynä älykkään liikenteen ratkaisuihin tulevat muuttamaan ihmisten liikkumistarpeita ja -tapoja erityisesti kasvukeskuksissa.

Valiokunta pitää kuitenkin erittäin tärkeänä korostaa sitä, että tulevaisuuden liikenne- ja väyläinvestointien tarpeita arvioitaessa tunnistetaan toisaalta kaupunkien ja isojen taajamien ja toisaalta laajan haja-asutusalueen toisistaan poikkeavat kehitystrendit ja tarpeet. Haja-asutusalueella väestön määrä ei mahdollista kuin tuettuina toimivia joukkoliikenneratkaisuja siten kuin taajamissa. Yhteiskunnallisten ja kaupallisten palvelujen keskittyessä yhä enemmän taajamiin alue- ja paikallistieverkosta samoin kuin myös yksityisteiden kunnossapidosta on tulevaisuudessakin huolehdittava sujuvan ja turvallisen liikkumisen edellyttämällä tavalla.

Valiokunta korostaa myös haja-asutusalueilla sijaitsevan yritystoiminnan tarpeita ja yritystoiminnan mukanaan tuomaa työmatkaliikennettä. Valiokunta mainitsee esimerkkinä maamme kehittyvän biotalouden ja siihen liittyvien kasvavien raaka-ainekuljetusten merkittävyyden koko toimialan kehittymiselle ja liikennetarpeelle haja-asutusalueella. Valiokunta korostaa, että liikenneväylien kunnossapidon heikentämisellä tai liikenteeseen ja tuloverotukseen liittyvillä veroratkaisuilla ei saa hankaloittaa yritystoiminnan kuljetusketjujen toimintaa tai haja-asutusalueen pääasiassa autoilla suoritettavaa työmatkaliikennettä. Valiokunta toteaa lisäksi, että rautatieliikenne ei rataverkon rajallisen kattavuuden ja laajan yksiraiteisuuden vuoksi tarjoa haja-asutusalueen henkilö- ja tavaraliikenteen tarpeisiin nähtävissä olevassa tulevaisuudessa sellaisia ratkaisuja, joilla voitaisiin selkeästi vähentää maantieliikenteen nykyistä merkitystä. Valiokunta korostaa kuitenkin myös toimivan ja ympäristöystävällisen rautatieliikenteen merkitystä taajamien välisen henkilöliikenteen ja erityisesti raskaan tavaraliikenteen kuljetustarpeille.

Valiokunta viittaa Rakennetun omaisuuden tila 2013 -nimiseen raporttiin, jonka mukaan merkittävin trendi liikenneverkostoihin liittyen on henkilöautokannan kasvu tällä vuosituhannella 40 prosentilla nykyiselle 3,0 miljoonan auton tasolle. Tieliikenne on kasvanut samassa ajassa valtakunnallisesti 15 %, mutta esimerkiksi Uudellamaalla 28 %. Asiantuntijakuulemisen aikana valiokunnalle on esitetty arvio, jonka mukaan autoilun kokonaiskasvu saattaa lähiaikoina taittua. Viimeisimmän valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan joukkoliikenteen kulkutapaosuus kotimaan liikenteestä on kääntynyt nousuun ja henkilöautoilun matkasuoritteen (km/hlö/vrk) kasvu on pysähtynyt vuosina 2005—2011. Asiantuntijoiden mukaan tämä havainto pitää paikkansa myös, kun otetaan huomioon lentoliikenteen vaihtelut. Lama selittää osan ilmiöstä, mutta ei kaikkea, sillä autotiheys on samaan aikaan kasvanut autoverouudistuksen vuoksi.

Edellä todettua kehitystä voi selittää muun muassa maamme voimakas väestön ikääntymiskehitys, joka voi johtaa siirtymään autoilusta esimerkiksi taksiautoiluun ja kutsujoukkoliikenteeseen. Valiokunta korostaa, että ikääntyminen ei ole pelkästään valtiontaloudellinen ongelma, kuten usein nähdään. Se merkitsee myös suuria ns. ikätalouden markkinoita, joissa ikäihmiset ovat entistä kulutuskykyisempiä ja vaativampia kuluttajia. Valiokunta korostaa tarvetta ottaa huomioon maamme väestön voimakas ikääntymiskehitys kaikessa liikenteeseen liittyvässä suunnittelussa.

Nuorten sukupolvien liikkumisvalinnat eivät myöskään välttämättä painotu entiseen tapaan yksityisautoiluun. Asiantuntijan mukaan erityisesti kaupungistuvat nuoret naiset näyttävät lykkäävän ajokortin hankkimista. Positiivisten joukkoliikennekokemusten myötä tähän ryhmään kuuluvat eivät välttämättä hanki kallista ajokorttia samalla todennäköisyydellä kuin ennen. Asiantuntijan mukaan sama ilmiö näkyy muissakin Pohjoismaissa.

Lisäksi autoilun kasvun taittumiseen voi vaikuttaa jo vakiintunut linjaus, jonka mukaan liikenteen, maankäytön ja rakentamisen yhteisellä suunnittelulla voidaan ihmisten liikkumistarvetta osin vähentää ja ohjata sitä toimivien joukkoliikenneratkaisujen suuntaan.

Tietoyhteiskuntakehityksen arvioidaan yleisesti vaikuttavan vähentävästi ihmisten liikkumistarpeisiin muun muassa etätyön ja varsinaisen kotoa käsin tehtävän työn helpottuessa toimivien tietoyhteyksien avulla. Toisaalta on myös nähtävissä, että esimerkiksi yleistyvä nettikauppa osaltaan lisää asiakkaan kotiovelle asti tarvittavaa jakeluliikennettä. Perinteisen nettikaupan lisäksi tähän kategoriaan voi laskea kotona asuville vanhuksille tarjottavat erityiset kutsuun perustuvat peruspalvelut tai vaikka nettitilaukseen perustuva ruokalähetys lähikaupasta.

Tulevaisuudessa tulee tarkkaan arvioida, millainen merkitys edellä kuvatuilla trendeillä tulisi olla arvioitaessa esimerkiksi joukkoliikennettä tai liikenneinfrastruktuurin kehittämistä koskevia liikennepoliittisia ratkaisuja. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että käsiteltävänä olevan selonteon pohjalta ja sen herättämän keskustelun innoittamana myös liikennesektorilla käydään tarkempaa innovoivaa keskustelua tulevaisuuden liikenteestä, liikkumistarpeesta ja yksityisautoilun ja joukkoliikenteen roolista eri alueilla sekä erilaisista väyläratkaisuista. Valiokunta korostaa kaikessa liikennesuunnittelussa saumattomien matkaketjujen ja tavaraliikenteen logistiikkaketjujen merkitystä sekä liikenteen sujuvuudelle ja kuljetusten kustannustehokkuuden parantamiselle että liikenteen päästöjen vähentämiselle. Eri liikennemuodot vaativat myös erilaisia kehittämistoimenpiteitä, mutta liikennejärjestelmää on syytä tarkastella kokonaisuutena ja siten, että eri liikennemuodot toimivat keskeisten liikenneväylien ja yhteyksien osalta sujuvasti yhteen. Henkilöliikenteessä on olennaista, että eri alueet ovat saavutettavissa joko yhdellä liikennemuodolla tai niiden tarkoituksenmukaisella yhdistämisellä. Tässä yhteydessä on myös vakavasti keskusteltava konkreettisista avauksista suhteessa arktisen alueen hyödyntämisen tarjoamiin merkittäviin kaupallisiin ym. mahdollisuuksiin.

Valiokunta korostaa erityisesti uusien rohkeiden tulevaisuusvisioiden tuomista liikennekeskusteluun. Yhä laajempi digitalisaatio edesauttaa kaikenlaisten älykkään liikenteen ratkaisujen ja sovellusten kehittämistä. Asiantuntijakuulemisen aikana valiokunta on tutustunut jo nyt voimakkaasti etenevään kansainväliseen trendiin liikenteen automatisaatiosta. Toteutuessaan se voisi lisätä liikenteen sujuvuutta ja liikenneväylien välityskykyä ja samalla edistää merkittävästi liikenteen turvallisuutta. Haettaessa puolestaan nopeaa pitkän matkan joukkoliikennevälinettä asiantuntijat ovat esittäneet muun muassa supernopeita junia ja ns. tyhjiöputkea.

Liikenneinfrastruktuuri kuntoon

Valiokunta on talousarvio- ja valtiontalouden kehyksiä koskevissa lausunnoissaan jatkuvasti korostanut liikenneinfrastruktuurin rapistumista ja korjausvelan kasvua ilman riittäviä lisäpanostuksia. Valiokunta on lausunnossaan hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 (LiVL 27/2013 vp — HE 112/2013 vp) viimeksi ottanut kantaa väyläverkoston kuntoon ja sen ylläpitoon tarvittaviin määrärahoihin, mutta valiokunnan tämän lausunnon antamisen jälkeen saaman informaation mukaan tilannearvio liikenneväylien kunnosta näyttää vielä huomattavasti synkemmältä.

Korjausvelan määrästä esitetyt arviot vaihtelevat 2 miljardista eurosta jopa 2,5 miljardiin euroon. Erityisen huolestuttavaa on valiokunnan arvion mukaan se, että korjausvelan määrä kasvaa kiihtyvällä vauhdilla. Nykyisellä määrärahatasolla pyritään varmistamaan vain väylien päivittäinen kunnossapito ja ylläpitämään keskeisen väyläverkoston kunto nykytasolla. Tämänkin tavoitteen saavuttaminen on valiokunnan arvion mukaan vaarantumassa. Alemmanasteinen tieverkko joutuu selkeästi joustamaan eli sen kunto käytännössä laajasti heikkenee riittävien perusväylänpidon määrärahojen puutteessa. Korjauksen laiminlyönti aiheuttaa helposti säästöä huomattavasti suuremman vahingon. Liikenteen kriittiset solmukohdat, kuten maantiesillat, ovat laajasti välttämättömien peruskorjausten tarpeessa, ja tätä tarvetta korostavat raskaassa tavaraliikenteessä käyttöön otetut nykyistä suuremmat enimmäiskoot ja -painot. Korjausvelkaa on lisännyt jatkuva kustannustason nousu, jota ei ole voitu riittävästi kompensoida vuotuisissa talousarvioissa.

Liikenne- ja viestintävaliokunta on joulukuussa 2013 pyytänyt perustuslain 47 §:n 2 momentin mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriöltä selvityksen perusväylänpidon ja liikennehankkeiden toteutuksen malleista tulevaisuudessa. Selvityspyynnön seurauksena ministeriö on perustanut parlamentaarisen työryhmän kartoittamaan vaihtoehtoja liikenneverkon korjausvelan vähentämiseksi. Työryhmä selvittää etenemisvaihtoehtoja korjausvelan vähentämiseksi; näitä voivat olla mm. uudenlaiset konseptit, uudet tekniset ratkaisut ja rahoituksen käytön tehostaminen. Työryhmä laatii myös yhteisen tilannekuvan liikenneverkkojen tilasta ja tekee ehdotuksen perusväylänpidon ja liikenneverkon kehittämisen tarkoituksenmukaisesta rahoitustasosta pitkällä aikavälillä. Liikenne- ja viestintävaliokunta korostaa työryhmän toimeksiannon tärkeyttä liikenneinfrastruktuurin pitkän tähtäimen kehittämiselle ja liikenneväylien korjausvelan todelliselle vähentämiselle.

Digitalisaation hyödyt käyttöön

Valiokunta toteaa, että nopeat, laadukkaat ja kattavat viestintäyhteydet ovat välttämätön pohja talouden ja julkisen sektorin rakenteiden uudistumiselle ja uusien tehokkaiden toimintatapojen omaksumiselle. Tämän varmistamiseksi teleyritykset investoivat vuosittain 600 miljoonaa euroa Suomen tietoliikenneinfrastruktuuriin. Valiokunta muistuttaa, että kehittyvä tietoyhteiskunta on jatkossa yhä riippuvaisempi toimivista tieto- ja viestintäyhteyksistä ja haavoittuvampi yhteyksien katketessa. Valiokunta korostaa sen vuoksi, että valtion taajuuspolitiikalla sekä häiriöttömällä ja riittävästi varmistetulla tietoliikenneinfrastruktuurilla tulee varmistaa tietoliikenteen toimivuus ja välityskyvyn riittävyys myös tulevaisuuden kasvavia tarpeita varten. Valiokunta on erityisen huolissaan kattavasta laajakaistaverkon investointien toteutumisesta, etenkin valokuituverkkojen rakentumisesta. Valiokunnan mielestä yhteiskunnan tulee olla jatkossakin mukana tukemassa haja-asutusalueiden laajakaistainvestointeja, jotta digitaalitalous ja teollisuuden uudistuminen voitaisiin täysimääräisesti hyödyntää myös niillä haja-asutusalueilla, joille puhtaasti kaupallisin perustein verkkoa ei saada rakennettua.

Liikennesektorilla digitalisaatio merkitsee kehittyneempää ja älykkäämpää teknologiaa jokapäiväiseen käyttöön liikenteessä. Se tarkoittaa myös lisääntyvää tietoa liikenteestä muun muassa kuluttajien, liikennekouluttajien ja tutkimuksen käyttöön. Tieto ja digitaalitalous ovat selkeästi liikenteen uuden liiketoimintapotentiaalin keskiössä. Asiantuntijoiden mukaan esimerkiksi sellaisten älyliikenteen sovellusten määrä kasvaa, jotka edesauttavat liikenteen turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden paranemista. Valiokunta korostaa, että liikenteen digitalisaatio laajasti katsottuna tarjoaa voimakkaasti kasvavan tieto- ja toimintapohjan alan kotimaiselle t&k-toiminnalle ja mahdollisesti merkittävän kansallisen kilpailuedun suhteessa kilpailijamaihin, jos tähän mahdollisuuteen vain osataan tarttua.

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että liikennealaa koskevaan tutkimukseen voidaan jatkossa suunnata yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa riittäviä resursseja. Valtion on myös kaikin tavoin tuettava ja kannustettava uusien liikkumiseen ja liikenteeseen liittyvien, liikenteen päästövähennystavoitteet huomioon ottavien innovaatioiden, teknologioiden ja älykkään liikenteen sovellusten syntyä. Valiokunta korostaa ns. avoimen datan eli viranomaisten hallussa olevan tietoaineiston vapaan käytön merkitystä innovaatioiden ja uusien kaupallisten sovellusten syntymiselle. Saadun selvityksen mukaan tilanne avoimen datan osalta on viimeisten vuosien aikana osin jopa heikentynyt, kun liikennetilastointi on siirtynyt Liikennevirastosta Tilastokeskukselle, joka perii tiedosta maksun.

Asiantuntijoiden mukaan lainsäädäntömme ja lain nojalla annetut alemmanasteiset normit eräissä tapauksissa käytännössä estävät uusien innovaatioiden synnyn tai niiden rahoittamisen esimerkiksi uudenaikaisella joukkorahoituksella. Valiokunta pitää välttämättömänä sellaisen innovaatioita edistävän ilmapiirin syntymistä maahamme, jossa uskalletaan myös nähdä voimassa olevien säännösten ja määräysten kielteiset ja uutta kehittämistyötä rajoittavat vaikutukset, ja nämä esteet raivaten pyritään kaikin tavoin edistämään tulevaisuuden ratkaisujen syntymistä jo nyt. Valiokunta painottaa, että liikenteeseen liittyvät innovaatiot ovat useimmiten luonteeltaan globaaleja, eli onnistuessaan ne voivat tarjota elinkeinoelämällemme merkittäviä kaupallisia mahdollisuuksia.

Kyberturvallisuus

Liikenne- ja viestintävaliokunta on vuonna 2013 antanut lausunnon ulkoasiainvaliokunnalle valtioneuvoston selvityksestä, joka koskee valtioneuvoston periaatepäätöstä Suomen kyberturvallisuusstrategiasta (LiVL 7/2013 vp — UTP 2/2013 vp). Lausunnossaan valiokunta totesi muun muassa, että nyky-yhteiskunta on lähes kaikilta keskeisiltä ja elintärkeiltä toiminnoiltaan riippuvainen tietojärjestelmien ja viestintäverkkojen toiminnasta. Tieto- ja viestintäjärjestelmien toimivuus on käytännössä myös elinehto nykyaikaisten yritysten liiketoiminnalle. Tämän riippuvuuden vuoksi viestintäverkot ja -palvelut ovat myös entistä houkuttelevampi erilaisten kyberhyökkäysten kohde, ja kriisitilanteissa sähköisen viestinnän merkitys vain kasvaa entisestään. Valiokunta piti saamansa selvityksen perusteella todennäköisenä, että yhteiskunnan riippuvuus kyberympäristöstä syvenee tulevaisuudessa edelleen nykytilanteeseen verrattuna.

Tietojärjestelmien ja viestintäverkkojen hyödyntäminen tarjoaa kokonaisuutena huomattavia tehokkuus-, kustannus- yms. etuja. Niiden käyttöön liittyy kuitenkin myös kybertoimintaympäristöön kuuluvia uhkia, jotka tulee osata tunnistaa, varautua niihin ja reagoida niihin oikea-aikaisesti ja tehokkaasti. Kyberturvallisuudella pyritään tavoitetilaan, jossa tähän ympäristöön voidaan luottaa ja jossa voidaan varmistaa kyberympäristöstä riippuvaisten toimintojen jatkuminen. Valiokunta totesi, että yhtenä keskeisenä tavoitteena kyberympäristössä tulee toimintojen jatkumisen lisäksi olla myös kansalaisille ja yrityksille kuuluvien oikeuksien toteutuminen.

Valiokunta korosti, että kyberturvallisuuden yksi ulottuvuus on perusoikeuksien toteutuminen kyberturvallisuusympäristössä häiriötilanteidenkin aikana. Kyberturvallisuuden toteuttamisessa tulee varmistaa, ettei esimerkiksi kansalaisten luottamuksellisen viestin suojaa tai laajemmin yksityisyyden suojaa rajoiteta perusteettomasti.

Valiokunnan tarkemmat kannanotot ilmenevät edellä mainitusta valiokunnan lausunnosta (LiVL 7/2013 vp).

Liikenne- ja viestintävaliokunta painottaa tietoyhteiskunnan varautumista vakaviin tietoverkkojen toiminnan häiriöihin ja pidempiaikaisiin katkoksiin. Valiokunta korostaa sekä ennalta ehkäisevää ja tietoverkkoja suojaavaa toimintaa että myös kykyä kriisitilanteessa varmistaa yhteiskunnan kokonaistoimivuuden kannalta kriittisten järjestelmien toimintakyky.