Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana seuraavin huomautuksin.

Laivanisäntä ja hänen edustajansa ovat väylämaksulain 4 §:n mukaan yhteisvastuullisesti velvollisia maksamaan väylämaksun. Osassa valiokunnan saamaa selvitystä edustajan vastuuta väylämaksusta on pidetty liiallisena. Se johtaa selvityksen mukaan laivanisännän osalta lisäkustannuksiin ja rajoittaa edustajan eli laivanselvittäjän mahdollisuutta harjoittaa ammattiaan siinä laajuudessa kuin hän haluaa. Voimassa oleva väylämaksulaki on säädetty vuonna 2005, ja siinä yhteydessä edustajan vastuuta väylämaksusta on perusteltu perinnän turvaamisella. Nyt käsiteltävänä olevalla esityksellä ei ole sinänsä vaikutuksia väylämaksun perusteisiin eikä kannettavan väylämaksun määrään. Esityksessä ei myöskään ehdoteta muutoksia väylämaksun maksuvelvollisten eli laivanisännän ja hänen edustajansa asemaan.

Edustajan käytännön vastuita vähentäisi käteismaksun edellyttäminen laivanisännältä ennen laivan lähtöä satamasta. Tällainen järjestelmä on käytössä Ruotsissa. Suomessa väylämaksu on vero ja sen maksatuksessa noudatetaan tullilain säännöksiä. Käteismaksun käyttöönottaminen edellyttää väylämaksulakiin tehtäviä lisäyksiä, sähköisen väylämaksun maksatusjärjestelmän uudistamista sekä periaatteellisemman selvityksen siitä, kuinka käteismaksujärjestelmä soveltuu perustuslain mukaisena verona kannettavan väylämaksun maksatukseen (muodollinen verotuspäätös, veron kantaminen, asiakkaan oikeusturva, valtion saatavan turvaaminen), kun alukset saattavat viipyä satamassa vain muutaman tunnin. Valiokunta pitää väylämaksuun liittyvän käteismaksujärjestelmän selvittämistä tarpeellisena.

Hallituksen esityksen tavoitteena on saattaa Suomen lainsäädäntö väylämaksujärjestelmän osalta vastaamaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 49 artiklan mukaista palvelujen vapaan tarjoamisen periaatetta. Muutokset liittyvät suoraan komission lokakuussa 2006 aloittamaan valvontamenettelyyn Suomea vastaan. Ehdotus parantaa toiseen unionin jäsenvaltioon tai Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon sijoittautuneiden laivanisäntien asemaa. Näiden valtioiden lisäksi yhteisön sisämarkkinoihin osallistuu kuitenkin myös kolmansia maita siinä määrin kuin niiden kanssa tehdyissä sopimuksissa määrätään. Syrjinnän kielto saattaa näissä tapauksissa koskea myös joitakin EU:n ja Euroopan talousalueen ulkopuolisten maiden kansalaisia ja ulkopuolisiin maihin sijoittautuneita laivanisäntiä.