Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Käsiteltävänä oleva hallituksen esitys koskee valtion tutkimus‑ ja kehittämistoiminnan rahoituksesta annetun lain tarkistusta. Suomen kunnianhimoinen tavoite tutkimus‑ ja kehittämismenojen nostamisesta 1,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä on ja pysyy, mutta kyse on siitä, että rahoituksen mitoituksessa otetaan jatkossa entistä paremmin huomioon ajantasainen talouskehitys.  

Arvoisa puhemies! Esityksessä tarkistuspisteitä tiivistetään neljän vuoden välein tehtävästä tarkastelusta kahden vuoden välein tapahtuviin ennusteisiin. Tämä parantaa julkisen rahoituksen läpinäkyvyyttä ja taloudellista vastuullisuutta. Valtiovarainministeriön tuoreimman ennusteen mukaan bruttokansantuotteen kasvu on jäänyt aiemmin arvioitua heikommaksi. Tästä syystä myös valtion tki-rahoituksen vuosittaisia korotuksia on perusteltua tarkistaa niin, että tavoite säilyy mutta rahoituskehitys vastaa paremmin taloudellista tilannetta.  

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta on puoltanut esityksen hyväksymistä muuttamattomana. Valiokunta on korostanut pitkäjänteisyyden ja ennakoitavuuden merkitystä tutkimus‑ ja kehittämistoiminnassa. Tämä viesti on tärkeä myös yksityiselle sektorille. Suomi seisoo edelleen tutkimuksen, osaamisen, innovaatioiden ja tulevaisuuden kasvun puolella. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.  

Arvoisa herra puhemies! Ehdotettu muutos tarkistaa tki-rahoituksen mitoitusta jatkossa kahden, ei neljän vuoden välein. Tämä parantaa rahoituksen osuvuutta suhteessa talousennusteisiin ja vuoden 2030 bkt-tavoitteeseen. Haluan kuitenkin korostaa, että määrää tärkeämpää on, mihin raha käytetään. Tutkimus‑ ja kehitysrahoituksessa on kanavoiduttava aidosti vaikuttaviin hankkeisiin, sellaisiin, jotka luovat kasvua, kilpailukykyä ja uusia työpaikkoja. Näin tki-panostukset muuttuvat innovaatioiksi, investoinneiksi ja suomalaiseksi menestykseksi.