Arvoisa herra puhemies! Ihan lyhyesti.  

Tässä lakiesityksessä esitetään muutettavaksi kestävän metsätalouden määräaikaista rahoituslakia eli halutaan pidentää lakia vuoden 23 loppuun asti. Valiokunta hoiti tämän niin, että vaikka EU:sta ei vielä notifikaatiota ole tullutkaan, niin laki saatettiin voimaan tämän vuoden puolella, jolloin ei tule niitä sietämättömiä katkoksia, jotka aina aiheuttavat ongelmia siellä kentällä.  

Lisäksi muutettiin muuta julkista tukea koskevaa säännöstä elikkä täsmennettiin, mitä valtion tuki on, sen takia, että kun meillä esimerkiksi tulee nyt uudentyyppinen metsityslainsäädäntö ja sitten tällainen luonnon monimuotoisuutta lisäävä lainsäädäntö — siellä on muutakin kuin rahallista tukea — niin halutaan, että ei tule ongelmia siitä. 

Ihan lyhyesti tietoiskuna vielä, mitä se Kemera-tuki on. Kemera-tuellahan siis kannustetaan metsien parempaan kasvuun ja metsien monimuotoisuuteen. Eli siellä on erilaisia työlajeja aina taimikon varhaisperkauksesta lähtien, sen lisäksi nuoren metsän hoitotuki, pienpuun korjuutuki, tuki metsäteihin, tuki suometsien hoitoon, tuki metsien terveyslannoitukseen. Nämä kaikki oikeastaan viime kädessä lisäävät sitä, että saamme metsät kasvamaan jatkossakin, ja niihin työvaiheisiin, joissa ei ehkä tässä ylisukupolvisessa toiminnassa olisi kannustetta muuten, kannustetaan sitten Kemera-tuella. Sen lisäksi monimuotoisuutta tuetaan ympäristötuella ja tuella metsäluonnon hoitohankkeisiin eli on sekä Metso-ohjelmaa että tällaisia ympäristönsuojelusopimuksia, luonnonhoitosopimuksia, joilla sitten vapaaehtoisesti voidaan määräajaksi tukea erilaisissa suojelutöissä. Tässä tiivistettynä se, mitä Kemera on. 

Kemerahan on pohdinnassa, koska tulevaisuudessa voi olla niin, että tämäntyyppistä rahoitusjärjestelmää ei EU:n näkökulmasta edes pystyisi olemaan, mutta nyt voimme kuitenkin jatkaa tämän siirtymäkauden ajan tällä menetelmällä. Toivomme, että sitten kun sitä Kemeraa uudistetaan, niin se ehkä vielä entistä enemmän olisi sellainen kannustava. Jotkut ovat kutsuneet tätä nykyistä Kemera-järjestelmää vähän sellaiseksi laiskan miehen tueksi, elikkä kannustetaan sitten, kun hoitotyöt ovat jääneet vähän retuperälle. Eli yritetään sinne alkuvaiheeseen tulevaisuudessa ehkä vähän enemmän sitten vielä panostaa, mutta se onkin sitten toinen tarina, tämä uudistuva Kemera tai uudistuva järjestelmä, sitten aikanaan. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Kiitos valiokunnan puheenjohtajalle esittelystä.  

Tässä on tosiaankin kysymys tämän Kemera-rahoituslain jatkamisesta vuoden 23 loppuun asti. Valiokunta on pitänyt tärkeänä sitä, että tämä kannustejärjestelmä ihan keskeytymättä jatkuu, jolloinka tosiaankin tätä lain voimaan saattamista on tässä kiirehditty. 

Tässä valiokunnan puheenjohtaja ihan loppuvaiheessa nosti esille sen, mitä tulevaisuudessa aiotaan tehdä Kemera-rahoitukselle. Ainakin itse ajattelen, että erityisesti siellä nuoren metsän kohdalla sitä harvennusta ja hoitoa kyllä varmasti tarvitaan. [Ari Torniainen: Kyllä!] Sitä on hirvittävän paljon tekemättä, ja siinä mielessä ajattelen, että sillä olisi myöskin niitä työllisyysvaikutuksia. Tässä yhteydessä vain toivoisin, nyt kun meillä Suomessa paljon puhutaan siitä, millä tavalla sitten tullaan käyttämään EU:n elpymisrahaston rahoitusta ja muuta vastaavaa, että tämä voisi olla esimerkiksi yksi sellainen asia, mitä voitaisiin nostaa esille. Sillä olisi työllisyysvaikutusta, sillä olisi ympäristövaikutusta, se olisi kaikin tavoin järkevä tapa, jolla pystyttäisiin myöskin tätä ilmastoasiaa hoitamaan, koska onhan se ihan selvä, että kun meillä puu kasvaa hyvin ja sieltä on kaikki risukot ja tukahduttava kasvillisuus siitä ympäriltä raivattu pois, niin silloin varmasti saadaan myöskin sitä hiilinielua paranemaan. Elikkä tässä olisi oppositiosta ihan tämmöinen ilmainen vinkki, että jos se mahdollista olisi, niin voisiko tätä jollakin tavalla ajatella yhdistettäväksi.  

Tosiaankin ihan kysyisin, onko valiokunnan puheenjohtajalla jotakin näkemystä tästä, koska kyllä tähän törmää tuolla, kun liikkuu maaseudulla, haja-asutusalueilla, ja kyllä siellä moni tuskailee sitä, että olisihan sitä tekemätöntä työtä mutta kun ei ole niitä tekijöitä eikä kerkiä itse ja muuta vastaavaa. Kyllä varmasti siellä puolella saataisiin paljon aikaiseksi, ja sitten kun tiedetään myöskin esimerkiksi tuhkalannoituksesta ja vastaavista, millä pystyttäisiin meillä vielä huomattavan paljon saamaan aikaiseksi puunkasvua ja hiilinielujen kiihtymistä, niin tässä olisi pohdinnan paikkaa, mitä pystymme tässä salissa tekemään tämän asian parantamiseksi. 

Kiitoksia hyvistä ehdotuksista, ja nämä joka tapauksessa tulevat huomioitua myöskin siinä kohtaa, kun käydään hiilinielukeskustelua ja uusitaan sekä CAP-järjestelmää että metsätalouden järjestelmää. 

Aivan kuten sanoitte, meillä on ensiharvennusrästejä sellainen 700 000—800 000 hehtaaria ja saman verran taimikonhoitorästejä, ja näille kaikille olisi syytä löytyä tekijät, ja siksi näitä kannustejärjestelmiä tarvitaan. 

Näillä Kemera-rahoilla on myöskin todella iso työllisyysvaikutus, noin 2 000 henkilötyövuotta vuodessa, eli nämä hyvin käytännönläheisesti menevät käyttöön. 

Kiitoksia hyvistä huomioista.