Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävänä on aloitteeni pienten pörssiosinkojen verovapaudesta 500 euroon asti. Punainen lanka tämän lakialoitteen taustalla on piensijoittajien verotuksen kohtuullistaminen oikeudenmukaisemmaksi sekä myös sijoittamaan kannustaminen. Päätavoitteitani politiikassa on tehdä Suomesta entistä kannustavampi ja reilumpi yhteiskunta. Nykyinen järjestelmä on epäoikeudenmukainen, koska piensijoittajat maksavat osingoistaan täyden 25,5 prosentin veron, kun taas suursijoittajat maksavat pienempiä veroja sijoitusyhtiöiden, kapitalisaatiosopimusten ja vakuutuskuorten kautta. Lisäksi täytyy muistaa, että yritykset ovat jo kertaalleen maksaneet 20 prosentin yhteisöveron tuloksestaan. Ehdotetulla verovapaudella piensijoittajat säästyisivät tältä kahdenkertaiselta verotukselta. Piensijoittajien ja pörssieliitin välille on muodostunut verotuskuilu, joka voidaan korjata joko pörssieliitin veroja nostamalla tai piensijoittajien verotusta laskemalla. Olen valinnut lakialoitteessani piensijoittajien verotuksen laskemisen vaihtoehdon, koska se on varsin toteuttamiskelpoinen. Pidemmän aikavälin tavoitteena tulisi kuitenkin olla veronmaksun täysi tasapuolisuus. 

Olemme keskustelleetkin tällä istuntokaudella paljon veronkierrosta ja veropakoilun estämisestä. Toivon nyt osaltani keskustelua positiivisessa hengessä sijoittamaan kannustamisesta ja aidosta kansankapitalismista. On nimittäin nykyisen omistusjärjestelmän hienoimpia saavutuksia, että tavallinen suomalainen keskiluokka voi omilla säästöillään hyödyttää koko kansakuntaa. Suomalaisten varallisuudesta merkittävä osa on nykyään pankkitalletuksina. Säästäväisyys on hyve, jota arvostan. Suomalaisten varallisuuden ohjaaminen nykyistä enemmän osakesäästämiseen olisi suotavaa. Keskiluokkaan kuuluva, työssä käyvä suomalainen voisi saavuttaa säästötavoitteensa osakesäästämisen kautta, jolloin yhteiskunnallinen hyöty olisi selvästi suurempi kuin säästämällä tilille. 

Ehdottamani lainmuutos, jonka myötä julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko on kokonaan verovapaa, jos sen määrä ei ylitä 500:aa euroa kalenterivuodessa, hyödyttäisi piensijoittajien omien säästötavoitteiden lisäksi suomalaisia yrityksiä. Pienet suomalaiset pörssiyhtiöt eivät toisinaan ole kelvanneet eläkerahastojen tai muiden suurten sijoittajien salkkuun, koska niiden osakkeiden likviditeetti on heikko. Piensijoittajia siis tarvitaan. Joku voisi sanoa, että rahoitus ei ole ennennäkemättömän alhaisen korkotason aikana ongelma, mutta oma rahoitus on aina eri kuin lainarahoitus. Sitä paitsi korot eivät pysy alhaisina ikuisesti, joten mitä haittaa olisi, jos yritysten omat pääomat nyt kasvaisivat? En näe tässä kerrassaan mitään haittaa. Eivät yrityksetkään rahojaan vain seisota tilillä, vaan kyllä liikkuva raha aina luo kasvua ja investointeja. 

Huhtikuussa 2016 uutisoitiin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ja norjalaisen BI Norwegian Business Schoolin tutkimuksesta, jonka mukaan erityisesti laman kokeneet sijoittavat muita varovaisemmin. Ilmiö näkyy taloudellisessa päätöksenteossa jopa 15 vuotta myöhemmin, vaikka koettu lama ei olisikaan vaikuttanut suoraan omaan varallisuuteen. Vaikutus jopa siirtyy sukupolvelta toiselle. Tilanne, jossa suomalaiset pörssiyhtiöt eivät löydä kipeästi kaipaamiaan piensijoittajia ja samanaikaisesti potentiaaliset sijoittajat muuttuvat entistä varovaisemmiksi talouden pitkään jatkuneen yleisen epävarmuuden myötä, voi muodostua itseään ruokkivaksi haitalliseksi kierteeksi. Lainsäätäjien on estettävä se. 

Ehdottamani lainmuutos loisi kannustusmekanismin, jotta yhä useammat sijoittamista empivät suomalaiset säästäjät rohkaistuisivat sijoittamaan pörssiosakkeisiin. On selvää, että kannustimen myötä syntyvistä uusista sijoituksista suurin osa menisi Helsingin pörssiin ja sitä kautta Suomen kansantalouteen. Kannustimen myötä tehdyt ostot ulkomaisiin pörsseihin puolestaan lisäisivät suomalaisomistusta ulkomailla. 

Kiitän läsnäolijoita, perussuomalaisten kansanedustajia, kun valitettavasti muita ei nyt ole näköjään päässyt paikalle. 

Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Tavion laatima lakialoite tuloverolain 33 a §:n muuttamisesta pureutuu tärkeään asiaan. Tässä aloitteessahan esitetään tuloverolakiin muutosta, jolla korkeintaan 500 euron vuosittaiset osingot julkisista osakeyhtiöistä muuttuisivat verovapaiksi ja osinkoveroa perittäisiin vain tämän mainitun summan ylittävältä osalta. Vastaavan kaltainen käytäntö on jo voimassa muutamassa EU-maassa. 

Kuten edustaja Tavio äsken toi esille, tämä lakialoite on ensinnäkin merkittävä tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, saavathan yli 10 prosenttia pörssiyrityksistä omistavat tahot osinkonsa verottomina ja sitä vastoin piensijoittajat joutuvat maksamaan osinkoveroa jokaisesta sentistä. Toisekseen tällä lakialoitteella kannustettaisiin suomalaisia yksityishenkilöitä sijoittamaan varojaan pörssiosakkeisiin, ja kuten lakialoitteessakin todetaan, suurin osa tästä sijoitusvarallisuudesta kohdentuisi mitä todennäköisimmin Helsingin pörssissä noteerattuihin yhtiöihin. Kuten olemme viime aikoina saaneet huomata, kotimaisella omistuksella on merkitystä myös yritystemme pitkän tähtäimen investointihalukkuudelle ja samalla suomalaisten työpaikkojen säilymiselle ja syntymiselle. Valitettavan suuri osa suomalaisten varallisuudesta makaa kuitenkin nykyään huonosti tuottavilla pankkitileillä eikä siten ole kansantaloudellisesti optimaalisessa käytössä, ei myöskään säästäjien kannalta optimaalisesti sijoitettuna. 

Tätä aloitteessa esitettyä asiaahan on yritetty edistää jo aiemmilla vaalikausilla, mutta se ei ole vielä edennyt lakimuutokseksi (Puhemies koputtaa) asti. Nyt olisi oikea aika korjata tämä tilanne, (Puhemies koputtaa) ja toivonkin aloitteelle vakavaa käsittelyä ja läpimenoa. Kannatan tätä lakialoitetta. 

Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Saviota puheenvuorosta, josta käy ilmi, että olet hyvin sisäistänyt tämän aloitteen merkityksen, ja pidän hyvänä sitä, että otit esille vielä sen suomalaisen työn merkityksen siinä, että kun juuri Helsingin pörssin yhtiöihin sijoitettaisiin, niin se hyvinkin toimisi nimenomaan suomalaisen työn intressissä. Siksi tässä yhteydessä olenkin käyttänyt tätä termiä "kansankapitalismi", koska se saa tämän kapitalistisen järjestelmän hyödyttämään myös kantakuntaa.