Arvoisa herra puhemies! Esittelen lakialoitteen kotitalousvähennykseen liittyvän tuloverolain 127 a §:n muuttamiseksi. Aloitteen tarkoituksena on säätää henkilöautoille suoritettavat määräaikais- ja vuosihuollot sekä rengastyöt kotitalousvähennykseen oikeuttaviksi menoiksi. Henkilöauto on välttämätön suurimmalle osalle kaupunkien ulkopuolella asuvista kotitalouksista sekä yleensä rahallisesti suuri ja pitkäaikainen investointi. Auto on liikkuva osa kotitaloutta ja on luontevaa, että autolle valmistajan määrittämät auton ajomäärään ja ikään perustuvat huoltotoimenpiteet ja rengastyöt otetaan kotitalousvähennyksen piiriin. Kotitalousvähennystä voisi edellä mainittujen huoltojen osalta toteuttaa myös kodin ulkopuolella, koska liikkuvana osana kotitaloutta autolle tehtäviä huoltoja ei ole yleisesti mahdollista tai turvallista tehdä kotioloissa. 

Ehdotettu muutos parantaisi liikenneturvallisuutta, mahdollistaisi auton peruskunnossapidon mahdollisimman monelle ja vähentäisi harmaata taloutta sekä liikenteen päästöjä. Vähennystä myönnettäisiin edelleen vain teetetyn työn osuudesta, ei käytetyistä materiaaleista ja muista kustannuksista. 

Tällä hetkellä kotitalousvähennystä voi saada tavanomaisesta kotitaloustyöstä, jota teettää kotona tai vapaa-ajan asunnossa. Tuloverolain perusteella tällaista työtä on esimerkiksi siivous, lastenhoito, asunnon remontointi ja tietotekniikkalaitteiden asennus. Kotitalousvähennys oli aloitetta tehtäessä enintään 2 400 euroa vuodessa ja vähennyksen omavastuu 100 euroa. Vuodenvaihteen jälkeen kotitalousvähennys on kuitenkin laskettu 2 250 euroon. Tässä aloitteessa myös siis esitetään, että kotitalousvähennyksen aiempi määrä palautetaan. Tavanomaisuudella tarkoitetaan työtä, jota tehdään yleisesti kodin ja siellä asuvien henkilöiden hyväksi. 

Kotitalousvähennyksen tarkoitus on parantaa työllisyyttä kannustamalla kotitalouksia teettämään ulkopuolisilla sellaisia töitä, jotka ne ovat aikaisemmin tehneet itse. Lisäksi vähennyksen tarkoitus on edistää asuntojen omatoimista ylläpitotoimintaa ja torjua harmaata taloutta. Tämän aloitteen tarkoitus on ulottaa kotitalouden henkilöauto ja sen huolto kotitalousvähennyksen piiriin. 

Arvoisa puhemies! Kotitalousvähennys on vuoden 2017 tilastojen mukaan hyödyttänyt 425 000:ta suomalaista, joista 215 000 on palkansaajia ja 175 000 eläkeläisiä. Asia siis koskettaa suurta osaa suomalaisia. Keskimääräinen vähennys on ollut reilu tuhat euroa. Noin 85 prosenttia menee erilaisiin remontteihin ja 12 prosenttia kotitaloustyöhön. Kotitalousvähennys ei suinkaan kosketa vain hyvätuloisia, vaikka se vähennetään verotettavasta tulosta. Veronmaksajain Keskusliiton mukaan 72 prosenttia kotitalousvähennyksen saajista sai ansiotuloja alle 55 000 euroa vuodessa. Heidän osuutensa koko vähennyksen euromäärästä on 68 prosenttia. Olisi myös oikeudenmukaista, että kaikkein pienituloisimmat voisivat verojärjestelmän kautta hyödyntää yhteiskunnan tukea, ja siksi on tärkeää ottaa kotitalousvähennyksen rinnalle myös vastaava järjestelmä tämän tilanteen parantamiseksi. 

Rekisteröityjen liikennekäytössä olevien henkilöautojen määrä Suomessa vuonna 2018 oli Tilastokeskuksen mukaan yli 2,7 miljoonaa. Suurelle määrälle kotitalouksia auto on välttämätön kulkuväline, joka mahdollistaa muun muassa työssäkäynnin, lasten kuljettamisen niin kouluun, päiväkotiin kuin harrastuksiin, kauppareissut sekä muut pakolliset siirtymiset, joiden tekeminen julkisella liikenteellä olisi aiheettoman hankalaa tai jopa mahdotonta. Käytännössä henkilöauto mahdollistaa haja-asutusalueiden elinvoiman ja koko Suomen pitämisen asuttuna.  

Manner-Suomessa rekisteröityjen liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä vuonna 2018 oli 12,1 vuotta. Autokanta on vanhinta siellä, missä etäisyydet ovat pisimmät. Esimerkiksi Kainuussa on merkittävästi vanhempi autokanta kuin täällä Uudellamaalla. Yleisesti voidaan todeta, että haja-asutusalueilla, joilla auton tarve on suurin, on myös käytössä vanhimmat autot. Keskimääräinen romutusikä henkilöautolla on noin 20 vuotta, jolloin matkamittariin on kertynyt jo 270 000 kilometriä.  

Auton säännöllinen huoltaminen on tärkeää iän ja kilometrimäärän kasvaessa. Auton määräaikaishuolto maksaa merkistä ja mallista, auton iästä ja vaaditusta työstä riippuen tämänhetkisten tilastojen mukaan 140 eurosta jopa 900 euroon, josta hinnasta työn osuus muodostaa yleisesti noin puolet. Vertailuna mainittakoon pelkistetty vuosihuolto, jossa vaihdetaan vain öljyt ja suodattimet ja joka maksaa keskimäärin 100—200 euroa mutta merkkihuolloissa tuntuvasti enemmän. Tässä työn osuus on noin 70 prosenttia. Renkaidenvaihdon vuotuinen kokonaishinta on keskimäärin 60 euroa, joka luetaan kokonaan työksi. Muut rengastyöt maksavat sitten enemmän. Määräaikaishuoltoihin kuuluva jakohihnan tai ‑remmin vaihtaminen voi kustantaa jopa 1 000 euroa. Luvuissa on kuitenkin huomioitava suuri vaihtelu eri automerkkien välillä.  

Autohuoltoja kilpailuttavan AutoJerry-sivuston tilastot määräaikaishuoltojen ja pelkän öljynvaihdon välillä kertovat, että vanhemmalla ajoneuvolla ajavat eivät usein koe tarpeelliseksi teettää kattavaa huoltoa vaan teettävät vain pakolliset huoltotoimenpiteet, kuten öljyn ja suodattimien vaihdon. Autonvalmistajien huolto-ohjeiden mukaan säännölliset, laajemmat määräaikaishuollot olisivat kuitenkin tarpeellisia myös vanhemmille autoille, vaikka valmistajan takuu olisikin jo päättynyt. Laajoja huoltoja tehdään selkeästi harvemmin. Tämä heikentää vanhojen autojen ja muun liikenteen turvallisuutta. Henkilöauto on välttämätön suurelle osalle suomalaisista, ja liikenneturvallisuus koskettaa kaikkia tienkäyttäjiä. 

Huoltojen viivästyminen tai kokonaan tekemättä jättäminen on myös ilmastokysymys. Säännöllisesti ja hyvin huollettu auto kuluttaa polttoainetta vähemmän, jolloin liikennepäästöt ovat pienemmät. Myös esimerkiksi rikkinäisen tai huonosti toimivan katalysaattorin huollattaminen heti eikä vasta ennen pakollista katsastusta auttaa vähentämään autoilusta koituvia päästöjä. Säännöllisesti huollettu auto pysyy ajokuntoisena pidempään vähentäen tarvetta uuden auton hankinnalle. Auton valmistuksessa käytetyt materiaalit pysyvät hyötykäytössä pidempään edistäen kiertotaloutta sekä ehkäisevät uuden auton valmistuksesta syntyviä päästöjä. Uudet akkuteknologiat ovat ympäristölle erityisen kuormittavia.  

Vanhempien autojen, joissa valmistajan myöntämä takuu ei ole enää voimassa, huolto hankitaan yleensä muualta kuin isoista merkkihuoltokorjaamoista. Kotitalousvähennyksen ulottaminen vuosi- ja määräaikaishuoltoihin tulisi vähentämään harmaata taloutta, koska houkutus huollon hankkimiseen veronkiertotarkoituksessa vähenee.  

Toivon, että eduskunta huomioi aloitteen asianmukaisesti ja muistaa, kuinka montaa suomalaista asia koskettaa. — Kiitos.  

Arvoisa puhemies! Henkilöauto on todella välttämätön osa suomalaisten suurimman osan arkea niin työssäkäynnin, asioinnin kuin ylipäätään elämisen ja olemisen kannalta. Tässä mielessä haluan kiittää edustaja Junnilaa erittäin tärkeästä aloitteesta ja hyvin tehdystä taustatyöstä sekä aloitteen perustelujen osalta että aloitteen esittelemiseksi tässä lähetekeskustelussa. 

Arvoisa puhemies! Sen verran kyllä haluaisin tässä antaa hallitukselle ilmaisia vinkkejä, että kotitalousvähennys ylipäätään on hyvä keino lisätä työllisyyttä ja se on hyvä keino parantaa ihmisten arjen sujuvuutta ja elämisen laatua. Tässä mielessä olen hieman kallella kypärin seurannut hallituksen toimia kotitalousvähennyksen heikentämiseksi. Kotitalousvähennystähän pitäisi juuri laajentaa edellä kuvatuista syistä, ja tehdä sitä kautta useammille suomalaisille, niin yrityksille kuin työntekijöille, työtilaisuuksia ja ennen kaikkea vaikkapa autojen paremman huollon ansiosta sujuvoittaa ja tehdä arjesta turvallisempaa. Tähän tulisi mielestäni nyt valtiovarainvaliokunnan verojaoston todella vakavasti paneutua, ja myös hallituksen ottaa vaarin tästä tärkeästä aloitteesta. 

Arvoisa puhemies! Kotitalousvähennys on ollut Suomessa hyvä lisä kotitalouksille, ja sillä oikeastaan oli kolme tarkoitusta, kun se perustettiin: Haluttiin saada työllisyyttä lisää, kun kotitaloudet ulkoistavat kotoa tehtävää työtä ja nimenomaan kotona tehtävää työtä, ja lisäksi sillä pyrittiin vähentämään harmaata taloutta, kun saatiin ammattilaisia tekemään monia sellaisia työtehtäviä, joita ennen tekivät vain ystävät, naapurit tai puolitutut. Se kolmas asia oli se, että kotitalousvähennyksen turvin monia koteja Suomessa on kunnostettu entistä parempaan kuntoon, ja kotitalousvähennys osaltaan on mahdollistanut monen ikäihmisenkin kotona asumista entistä pidempään. 

Pidän sitä siis hyvin merkittävänä asiana, ja pidän tärkeänä sitä, että kotitalousvähennyksestä pidetään kiinni, mutta tämä aloite siitä, että kotitalousvähennys laajennettaisiin auton huoltoihin eli periaatteellisesti ulotettaisiin kodin ulkopuolella tehtäviin hankintoihin ja huoltoihin, on niin kertakaikkisen kaukana kotitalousvähennyksen periaatteista, että tätä ei kyllä voi mitenkään kannattaa. Jos auton huollot tulisivat kotitalousvähennyksen piiriin, miksei sitten polkupyörähankinnat, miksei ruokaostokset — ruokaostokset koskevat jokaista kotona asuvaa — eli tämä tavallaan laajentaisi meille aivan villin lännen, mihin kotitalousvähennystä käytettäisiin. 

Täällä on käytetty puheenvuoroja siitä, kuinka hallitus on leikannut kotitalousvähennystä. On totta, että viime vuonna sitä sai vielä 2 400 euroa, kun tänä vuonna enimmäismäärä on 2 250 euroa. Voin kuitenkin lohduttaa, että yli sen 2 400 euron kotitalousvähennystä käytti vain noin 12 prosenttia kaikista kotitalousvähennyksen tehneistä verovelvollisista.  

Tämä hallitus haluaa myös lisätä kotitalousvähennyksen käyttöä. Hallitusohjelmassa on luvattu selvittää energiaremonttien suunnittelukustannusten ottamista kotitalousvähennyksen piiriin, vähennyksen mahdollistamista taloyhtiöiden osakkaille, mikä olisi todella tärkeää, sekä myöskin korkeamman vähennysprosentin soveltamista energiatehokkuuden parantamiseksi tai fossiilisesta lämmitysjärjestelmästä luopumiseksi tehtävien korjaustöiden osalta. Lisäksi on luvattu selvittää edellytykset ottaa kotitalousvähennyksen rinnalle käyttöön tukijärjestelmä, josta voisivat hyötyä paremmin myös pienituloisimmat, joita kotitalousvähennys tällaisenaan ei niin hyvin tällä hetkellä tue. 

Arvoisa puhemies! Edustaja Järvisen retoriset kysymykset olivat niin hyviä, että haluan niihin vastata.  

Ilman muuta kotitalousvähennys tulisi laajentaa ruokaostoksiin. Jos kiireinen perheenisä tai -äiti haluaa hyödyntää netistä tilattavia elintarvikkeita, niin ilman muuta pitäisi olla mahdollista vähentää omassa verotuksessa se ylimääräinen työn osuus, joka siinä sitten ilman muuta kauppaliikkeen toimesta kotitaloudelta laskutetaan. Tämä jos mikä parantaisi arjen sujuvuutta ja varmasti lisäisi työtä Suomessa.  

Mutta taas, kun edustaja Järvinen esittää, että polkupyörän ostaminen pitäisi kuulua kotitalousvähennyksen piiriin, niin polkupyörähän on esine, ja ei tietystikään esine ole tämän kotitalousvähennyksen piiriin kuuluva asia. Mutta vaikkapa polkupyörän vuosittainen huolto, niin sehän voisi olla. Siis kotitalousvähennyksen ideahan on se, että sillä lisätään suomalaista työtä. Ja se kun yhdistetään siihen, että ihmisten  arki  helpottuu,  niin kotita-lousvähennystähän pitäisi juurikin Järvisen esittämällä tavalla laajentaa. Kannatan tätä ajattelua.  

Arvoisa puhemies! Jos lähdetään siitä, että halutaan kotitalousvähennyksen turvin helpottaa suomalaisten arkea, niin voi pojat, siitä vasta urkenisikin sellainen ura, kun kotitalousvähennystä voisi käyttää melkein mihin tahansa asiaan. [Heikki Auton välihuuto] Meidän sosiaaliturvajärjestelmämme, meidän verojärjestelmämme sekoittuisivat aivan täydellisesti.  

Sitä varten, että ruoka olisi suomalaisille edullista, meillä on arvonlisäverojärjestelmä, joka suosii ruoan ostamista alennetulla arvonlisäverokannalla. Sitä varten, että pienituloisilla ja eläkeläisillä olisi mahdollisuus tehdä tarpeellisia hankintoja, meillä on kansaneläkeindeksi, jonka te leikkasitte pois, mutta tämä hallitus on palauttanut. Sitä varten pienimpiä kansaneläkkeitä ja takuueläkettä ja niin edelleen muita etuuksia pyritään parantamaan, jotta ihmiset pärjäisivät. Mutta ei nyt sentään mennä sotkemaan tällaisella kotitalousvähennyksen laajennuksella koko meidän verojärjestelmäämme, joka maassa toimii kuitenkin suhteellisen vakaasti. 

Jos haluaisi hallitusohjelman ulkopuolelta jotenkin kotitalousvähennystä entisestään laajentaa, niin soisin sen, että kun tällä hetkellä esimerkiksi kampaajan, parturin, kosmetologin ja muun vastaavan tekemää työtä, vaikka se tehtäisiinkin henkilön kotona, ei hyväksytä kotitalousvähennyksen piiriin, niin voisi pohtia sitä, voisiko sen jatkossa ulottaa. Koska jokainen meistä ymmärtää, että hiukset pitää leikata tietyin väliajoin — tai ainakin ymmärrykseni mukaan harva mieskään haluaa tällaisia puoliselkään ulottuvia hiuksia, eli se on jo ihan hygieniakysymys ja henkilökohtaisen hyvinvoinnin kysymys. Näihin asioihin ehkä kotitalousvähennystä voisi laajentaa, mutta pidetään se kotona tapahtuvissa tehtävissä.  

Arvoisa herra puhemies! En ehkä lähtisi kuitenkaan hiustenleikkuuta vertaamaan auton käyttöön. Jos nyt mietitään vaikka mainittua polkupyörää ja sen huoltoa, niin itsekin pitäisin ihan perusteltuna, että polkupyörän huolto otettaisiin myös kotitalousvähennyksen piiriin. Mutta aika vaikea kuvitella, että edustaja Autto vaikka Rovaniemeltä lähtee kohti Norjan rajaa sillä polkupyörällä, eli me olemme pitkien etäisyyksien maassa, ja moottoriliikennejärjestöjen mukaan yli 80 prosenttia kaikista matkoista tehdään henkilöautolla. On hyvin helppoa täällä Helsingissä miettiä asiaa sen polkupyörän kannalta, mutta henkilöautoa käytetään pääosin yli 5 kilometrin matkoilla, ja sillä pääsee myös parturiin. 

Sitten täytyy miettiä myös sitä, että liikenteen verotus on tällä hetkellä kuitenkin moninkertainen siihen palautuneeseen nähden. Tietenkin tällä on fiskaalisia tarkoituksia, mutta en kyllä pidä mitenkään kohtuuttomana, että henkilöauton ja liikenneturvallisuuden parantamista tällä tavalla huomioitaisiin verojärjestelmässä, kun kuitenkin tiedämme, että autoiluun ja liikenteeseen kohdistuu erittäin raskas verotaakka, ja huomioitaisiin muun Suomen, maaseudun tilanne, jossa auto on täysin välttämätön päästäkseen vaikka sinne parturiin tai kauppaan tai muualle. 

Ja mitä tulee tuohon harmaaseen talouteen, niin Autoliiton ja kaikkien näiden muiden vastaavien järjestöjen mukaan — koskee myös raskasta liikennettä — harmaa talous koetaan logistiikassa ongelmaksi, ja yhtä lailla se on sitä myös autojen huoltotoimenpiteissä. Tietenkin siinä on kiusaus jättää näitä kokonaan tekemättä, kun ne ovat nykyään myös aika hinnakkaita. Mielestäni meidän täytyy mahdollistaa myös pienituloisimmille mahdollisuus pitää autosta huolta, eikä se ole ainoastaan heidän elämänsä kannalta tärkeä vaan myös meidän kaikkien muiden tienkäyttäjien kannalta. Liikenneturvallisuutta ei mielestäni pitäisi kovin herkästi lähteä estämään vaan pikemminkin parantamaan. 

Arvoisa puhemies! En aivan ymmärrä sitä, miten kotitalousvähennyksen laajentaminen romuttaisi suomalaisen veropohjan. En esitä tässä, että kaikkia mahdollisia kustannuksia voisi veroista vähentää, vaan jokainen perhe voisi omista lähtökohdistaan tehdä valintaa, mihin haluaa hyödyntää sen mahdollisuuden, joka kotitalousvähennyksen käyttöön on varattu. Edustaja Järvinen haluaisi painottaa vaikkapa kampaamopalveluita, minä omassa elämäntilanteessani kokisin juuri vaikkapa ostosten tilaamisen erittäin suureksi avuksi suhteellisen ison perheen arjessa. Varmasti moni muukin lapsiperhe kokisi samoin. Sitten taas, kun lapset ovat kasvaneet, ehkäpä voisivat painottua taas edustaja Järvisen kuvaamat palvelut. 

Elikkä olen aivan varma, että veropohja vahvistuu nimenomaan sitä kautta, että työn tekeminen Suomessa lisääntyy, työtä kannattaisi kotitalouksien toimesta enemmän teettää. Tämä toisi eri palvelualoille uusia yrittäjiä, ja myöskin sellainen harmaa työ varmasti vähenisi, että kotona vanhemmat lasten hiukset ajelevat. No, se on tietysti aivan sallittua ja oikein, että läheisen ihmisen hiukset sillä tavoin leikataan, mutta jos se kuuluisi edustaja Järvisen esittämällä tavalla kotitalousvähennyksen piiriin, ehkä perheetkin herkemmin sitten parturissa kävisivät. Elikkä tällä olisi pelkästään positiivisia vaikutuksia. 

Ajattelen kyllä edustaja Junnilan aloitteesta juuri sillä tavalla, että kotihan on siellä, missä ne kaikkein rakkaimmat ja läheisimmät ihmiset ovat, ja kun ostosten kotiin toimittaminen ei kuulu kotitalousvähennyksen piiriin, niin hyvin usein vaikkapa meidän perhe sitten pakkautuu sinne Volkkariin ja ajelemme kauppaan itse tekemään ostokset — mikä, arvoisa puhemies, sekin on aivan mukavaa perheen yhteistä aikaa, en sitä sano. Mutta kyllä se, että kauppaostokset tai edustaja Junnilan aloitteen tavoin auton huolto kuuluisivat kotitalousvähennyksen piiriin, mielestäni aivan luontevalla tavalla on osa sitä perheen arjen sujuvoittamista, lisäisi suomalaista työtä, vahvistaisi kansantaloutta ja olisi perusteltua. 

Arvoisa puhemies! Kuten kotitalousvähennyksen nimikin sanoo, kyseessä on nimenomaan kodeissa tehtävistä palveluksista saatava vähennys, ja sellaisena se on hyvä pitää. Jotten huomenna lue lehdestä, että haluan kotitalousvähennystä parturikäynneistäni, haluan nyt vielä selkeästi sanoa, että en todellakaan halua. Ajattelin vain niitä vanhuksia, joista ei ole enää kotoa pois lähtijöiksi mutta joiden hiukset täytyy leikata. Heille ehkä soisin sen parturipalvelun kotiin ja siitä palvelusta kotitalousvähennyksen. Sitä voisi ainakin harkita. 

Mutta iloitsen siitä, että tämä hallitus pohtii sitä, voisiko korkeampaa kotitalousvähennystä saada fossiilisista lämmitysjärjestelmistä luopumiseen, kun muistetaan, että edelleenkin Suomessa on yli 200 000 öljylämmitystaloa, meillä on 700 000 sähkölämmitystaloa, eli meillä on iso tarve muuttaa lämmitysjärjestelmiä ympäristöystävällisemmiksi. 

Haluan muistuttaa myös siitä, liittyen tähän kotitalousvähennykseen, että hallitus tällä kaudella avustaa kotona asumista myös monin muin tavoin kuin pelkällä kotitalousvähennyksellä. Pelkkiin energiaremontteihin on tänä vuonna varattu 20 miljoonaa ja vuoteen 22 asti yhteensä 100 miljoonaa euroa. Öljylämmityksen vaihtamiseen on varattu pelkästään ensi vuonna 10 miljoonaa euroa. Lisäksi tulee korjaus- ja hissiavustuksia, ja käyttöön on otettu myöskin uusi avustus ARA-asuntojen korjaamiseen esteettömiksi ja ikääntyville sopiviksi. Eli kaikki nämä yhdessä tukevat kotitalousvähennyksen roolia ja paikkaavat myös sitä vajetta, joka tuli, kun hieman kotitalousvähennystä jouduttiin viime vuodesta leikkaamaan. 

Arvoisa herra puhemies! Kiitän tästä keskustelusta. Ehkä vielä hieman täsmentäisin, kun tuossa mainittiin kotitalous ja liitettiin se keskeisesti siihen kotiin, niin sanotusti rakennukseen liittyväksi. Kotitalous on kuitenkin taloustieteellinen termi, ja se tarkoittaa siellä asuvia ja siellä kuluttavia ihmisiä, ja kyllä auto on aivan keskeinen osa kotitalouden toimintaa [Heli Järvinen: Ei pidä paikkaansa, ei ole kodissa!] erityisesti maaseudulla. Sillä mahdollistetaan se asuminen syrjäseuduilla, ja niin edelleen. 

Mitä tulee näihin suoraan kotiin liittyviin asioihin, kuten öljylämmitykseen ja näihin, niin on tietysti hienoa, että tällaisia edistetään, mutta on kyllä tullut aika myös edistää autoilijoiden asioita: vähentää aivan kohtuutonta verotaakkaa ja jatkuvaa lisäverotusta ja suorastaan haittojen keksimistä. Tässä on kuitenkin kysymys paljon laajemmasta asiasta kuin pelkästään verohyödystä. On kysymys sekä harmaan talouden kitkemisestä että työn lisäämisestä ja liikenneturvallisuudesta, kuten myös ilmastoteosta. Jotenkin on hieman huvittavaa kuunnella sitä, kun tämä liitetään aivan keskeisesti kotiin. Yhtä lailla ilmastointilaitteen asennuksesta voi tehdä kotitalousvähennystä. [Heli Järvinen: Sehän on kodissa!] Väitän kuitenkin, että auto liittyy keskeisesti kotitalouden toimintaan varmasti paljon, paljon enemmän kuin lämpöpumpun toiminta, eli kyllä tässä pitää ajatella myös laajemmin, miten kotitalous toimii. — Kiitos.