Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä hallitus aikoo laskea nuorten kuntoutusrahasta ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavasta kuntoutusrahasta yli 100 euroa kuukaudessa. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa oppositiopuolueet vastustivat tätä esitystä yhdessä. Tämä leikkaus on jälleen yksi osoitus siitä, miten hallitus leikkaa haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tuesta, sillä nuorten kuntoutusrahan saajista lähes 100 prosenttia ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta saatavan kuntoutusrahan vähimmäismäärän saajista 57 prosenttia on 16—24-vuotiaita. 

Valiokuntakuulemisessamme nostettiin esille, että tämä esitys voi heikentää nuorten sitoutumista kuntoutukseen ja lisätä työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutumista. Hallituksella on sinällään hyvä tavoite nostaa työllisyysastetta, mutta esitykset siihen pääsemiseksi eivät vakuuta. Myös tämän esityksen kohdalla jo hallituksen esityksessä on todettu mahdollisuus työllisyyskehityksen heikentymiseen muutosten johdosta. Tästä voi päätellä, että tämän esityksen on tarkoitus olla vain ja ainoastaan säästölaki. 

Arvoisa puhemies! Jos vaikutusarvioinnit tehtäisiin kunnolla ja koko leikkausten kokonaisuus huomioiden, hallitus voisi tietää paremmin, mitkä seuraukset sen esityksellä tulee todennäköisesti olemaan ja tavoitteisiin nähden päinvastaiset esitykset voitaisiin jättää tekemättä. Nyt ei kuitenkaan näin tehdä, ja voimme vain arvailla, mitkä suurten leikkausten todelliset vaikutukset ihmisten ja perheiden elämään tulevat olemaan ja miten ne tulevat vaikuttamaan heidän perus- ja ihmisoikeuksiensa toteuttamiseen.  

Kiitos! Kun viime viikolla aloitettiin nyt se yhteisvaikutusarviokeskustelu — niitä on nytten moneen kertaan peräänkuulutettu — niin tässä nyt on kuitenkin lokakuussa päivätty sosiaali- ja terveysministeriön sosiaaliturvan muutosten yhteisvaikutusten arviointi vuodelle 2024, 64 — vai 65? — sivua. 

Ja tässä sanotaan muun muassa: ”Reformivaihtoehdossa” — eli tässä arviossa — ”on huomioitu työttömyysturvan osalta lapsikorotusten ja suojaosan poisto, työssäoloehdon pidentäminen, ansioturvan tason porrastus, omavastuuajan pidennys, lomakorvausten jaksotusten palautus. Yleisen asumistuen osalta on huomioitu ansiotulovähennyksen poisto, korvausasteen alennus, perusomavastuuprosentin korotus, Helsingin yhdistäminen kakkoskuntaryhmään, tuen poisto omistusasujilta sekä perusomavastuun lapsen ja aikuisen kertoimien muutos. Lapsilisien osalta on huomioitu lapsilisän korotus neljästä tai useammasta lapsesta, yksinhuoltajakorotuksen korottaminen sekä alle kolmevuotiaiden lapsilisän korotus. Opintotukien osalta on huomioitu huoltajakorotuksen korotus sekä lainatakauksen korotus. Kansaneläke- ja kuluttajahintaindeksiin sidottujen etuuksien indeksikorotusten jäädytys on huomioitu pois lukien eläkkeet, toimeentulotuki, rintamalisä, vammaisetuudet ja elatustuki. Indeksijäädytyksestä on otettu huomioon ennakoitu vaikutus vuoden 2024 osalta. Tuloverotuksen osalta on huomioitu kotitalousvähennyksen kotitalous-, hoito- ja hoivatyön määräaikaisen korotuksen jatko, työtulovähennyksen muutos, matkakuluvähennyksen omavastuun korotus, valtion tuloveroasteikon ylimmän portaan korotuksen jatko sekä tuloveroasteikon indeksitarkistus.” 

Sisällysluettelossa täällä taas on tämmöisiä kohtia kuin Johdantoasetelma, Arvioidut muutokset, Vaikutuksista yleisesti, Vaikutukset tulonjakoon ja pienituloisuuteen, Muutokset pienituloisuudessa, Tulonmuutoksen jakautuminen, Vaikutukset sukupuolittain, Vaikutukset ikäryhmittäin, Vaikutukset maakunnittain, Tulonmuutosluokkien rakenne, Toimeentulotukivaikutuksista, Kotitaloudet ja työllisyysvaikutukset sekä 25 sivua laskelmia. Mitä me muuta tarvitaan? — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Ansiokas lista oli, ja tätä ollaan tosiaan valiokunnassa paljon käyty läpi, mutta samalla sekä STM:n virkamiehet että monet asiantuntijat ovat tuoneet esille, että siinä ei ole kuitenkaan kaikkea. Muun muassa toimeentulotuen vaikutukset, kuntoutustuen leikkaus, jälkihuollon ikärajan laskeminen — asioita, mitä siinä ei ole huomioitu. Eli käytännössä sosiaaliturvaetuudet ja verotus sisältyvät siihen mutta ei sitten terveysmenojen tai palveluiden lainsäädännön muutoksia, kuten esimerkiksi vammaispalvelulain vaikutus, hoitotakuun vaikutus, lääkkeiden omavastuiden vaikutus, asiakasmaksujen vaikutus ja matkojen omavastuiden vaikutukset. 

Eli STM:n kokonaisvaikutusten arvioinnista puuttuu myös näiden lisäksi kokonaan arvio näitten leikkausten yhteisvaikutuksista juuri ihmis- ja perusoikeuksiin, mihin perustuslakivaliokuntakin on kiinnittänyt huomiota. Ja tässä on se pointti, minkä takia me olemme peränneet vielä laajempaa kokonaisvaikutusten arviointia. Perusidea on juuri siinä, että pitäisi pystyä arvioimaan näiden kaikkien leikkausten yhteisvaikutus niitten ihmisten arkeen, eli miten se käytännössä tiettyjen ihmisten arkeen vaikuttaa, kun näin monesta etuudesta leikataan. Siinä yhteydessä tulisi arvioida juuri sitä leikkausten ihmis- ja perusoikeuksien kokonaisvaltaista vaikutusta yksittäisiin ihmisiin, yksittäisiin perheisiin.