Arvoisa puhemies! Tässä verojaoston laatiman mietinnön esittelyksi totean, että asiahan sinänsä siis on tuttu jo viime vuodelta. Olemme tätä asiaa käsitelleet. Tässä on nyt yksi pätkä sitä lainsäädäntöä, joka koskee tällaisia huojennettuja maksujärjestelyjä yrityksillä verojen suhteen. Tässä lakiesityksessä on kysymys lähinnä viivästyskorosta, mikä tässä tilanteessa sitten maksujärjestelytilanteessa tulee normaalin 7 prosentin sijaan, eli jatkamme sellaisia järjestelyjä, että tämä viivästyskorko olisi tilapäisesti 2,5 prosenttia. Se on tietenkin tärkeää niin ikään, jotta yrityksillä olisi tätäkin kautta mahdollisuus saada joustavuutta veronmaksuun ja sitä kautta kenties voisimme myös ehkäistä sitä, että valitettavia konkurssitapauksia syntyisi. Sinänsä tämä on tosi tarpeellinen ja hyvä ja myönteinen asia. 

Olen myös tyytyväinen jaoston puheenjohtajana siihen, että aiemmissa käsittelyvaiheissa jaosto on kiiruhtanut sitä harkintaa, mikäli näyttää, että tämä korkotaso ei ole juuri oikea. Sitähän laskettiin ensin vähemmän, nyt se laskettiin sitten tähän 2,5:een, ja oikea on 7, eli sitten pitää asiaan reagoida ja tarvittaessa jatkaa jne. Olemme näistä lausumia tehneet, ja nyt sitten tämän lausuman hengen mukaisesti toimitaan. Eli tässä on myös johdonmukainen jatko aiempaan. 

Tuon korkoasian tästä mietinnöstämme jo kerroin, ja sitten toinen muutos, mikä tässä lain tasolla tapahtuu, on se, että veronpalautuksia ei kuitata enää maksuksi verovelalle vaan ne sitten maksetaan verovelvolliselle. Kaiken kaikkiaan tämä, kuten todettu, on osa näitä vaikeuksiin joutuneiden yritysten tukiasioita. 

Tätä huojennettua maksujärjestelyä tämän mukaan tulee hakea viimeistään elokuun loppuun mennessä. 

Tässä mietinnössä me korostamme kahta asiaa: Toinen on se, että perustelemme, miksi korko on 2,5 eikä alempi tai peräti nolla. Sen osalta toteamme, että me pidämme tätä perusteltuna siksi, että siihen nähden, että tämä on vakuudeton systeemi ja että tämä koskee maksuvaikeuksissa olevia yrityksiä, joilla muuten voisi olla vaikeuksia lainansaantiin, tämä 2,5 on kohtuullinen. Ja toisaalta, puhemies, korostamme sitä, että tämä ei saisi tietenkään olla niin alhainen, että tulisi tarpeettomia järjestelyjä ja sillä olisi vaikutusta verotuloihin. — Mutta tulenko tässä vaiheessa sinne puhujakorokkeelle? Huomaan nimittäin, että tähän meni enemmän aikaa kuin se 3 minuuttia, joten lienee järkevää. 

Otetaan tämä loppu tätä kautta vielä. — Eli tämä oli havainto tästä korosta. On ollut nähtävissä joitain merkkejä siitä, että tähän mennessä tätä mahdollisuutta ovat käyttäneet ehkä sellaisetkin vähän isommat yritykset, joille ei olisi välttämättä ollut välttämätöntä tätä käyttää. Sen vuoksi, jotta se palvelisi tarkoitustaan, tulisi tarpeeseen ja kohdentuisi niille, jotka maksuvaikeuksissa ovat, ja että verokertymää ei suotta vaarannettaisi tässä ja nyt, tämä on perusteltua, ja myös valiokunta sitten tätä kautta tätä perusteltuna pitää. Tähän liittyen kaiken kaikkiaan seurantaan liitämme jälleen kerran ponnen. 

Toinen kysymys, mikä askarrutti, oli huoli, joka tuotiin esiin siitä, onko tämä järjestelmä sellainen, että se ikään kuin pakottaa siihen, että tietyt toimijat joutuvat eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, milloin verotus päättyy: jos se päättyy touko—kesäkuussa, niin jäännösveron ensimmäinen erä on heinä—elokuussa, jolloin jäännösvero voidaan ottaa huojennettuun maksujärjestelyyn, mutta jos verotus päättyy heinäkuun jälkeen, erääntyy jäännösveron ensimmäinen erä syyskuun jälkeen, jolloin jäännösveroa ei voida ottaa huojennettuun maksujärjestelyyn. Tämä tietenkin tuntuu vähän kohtuuttomalta. Mutta sitten kysyimme tästä selvitystä ja saimme selvitykseksi, että eriarvoisuus poistuu, jos hakee lisäennakoita, sillä sen jälkeen verovelvolliselle ei muodostu jäännösveroa. Nämä lisäennakot voidaan ottaa huojennettuun maksujärjestelyyn. Näin verovelvollinen voi itse vaikuttaa siihen, että vuoden 2020 tuloverot voivat kuulua huojennettuun maksujärjestelyyn. Tämä oli se pointti, mikä sitten tämän eriarvoisuuden poistaa, ja siksi sitten tyydyimme siellä jaostossa tekemään niin, että kuittaamme tämän tällä. Mutta aito huoli oli siitä, että verovelvolliset eivät joudu eriarvoiseen asemaan, ja siksi myös tähän liittyen me laitoimme lausuman. Eli näin on tilanne. 

Minä oikeastaan voisin lukea sanasta sanaan nämä lausumat, jos puhemies sallii vielä sen verran, vai riittääkö tämä? [Puhemies: Minulle riittää kyllä!] — Teille riittää, arvoisa puhemies, mutta jos aika sallii, ja katson tasan 6 minuuttia, niin luen nyt varmuuden vuoksi. [Puhemies: Olkaa hyvä!] Eli lausumaehdotukset ovat: 

”Eduskunta edellyttää, että valtiovarainministeriö seuraa lainmuutoksen toimeenpanoa ja varmistaa Verohallinnon riittävän neuvonnan lisäennakon vaikutuksesta jäännösveron määrään ja siitä, kuinka lisäennakkohakemuksen perusteella määrätty ennakkovero voidaan ottaa huojennettuun maksujärjestelyyn.” 

Ja toinen ponsi: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa lainmuutoksen vaikutuksia yritystoiminnan edellytyksiin ja verontuottokertymiin ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin lain voimassaolon jatkamiseksi.” 

Tähän liittyy kokoomuksen ja kristillisdemokraattien vastalause. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset yhtyivät valtiovarainvaliokunnassa hallituksen kantaan, koska pidimme sitä perusteltuna. Nimittäin vuosi sitten hallituksen esityksessä 35/2020 tämä korko oli 4 prosenttia, joka meidän mielestämme oli hieman liian korkea, ja silloin teimme vastalauseen 3,5:stä, jota ei silloin hyväksytty, mutta tämä uusi esitys, jossa tämä on 2,5 prosenttia, on meidän mielestämme hyvin perusteltu, ja olemme siitä ja näistä edustaja Viitasen esittämistä huomioista täsmälleen samaa mieltä. Ehkä edustaja Satonenkin, joka juuri poistui, on samaa mieltä, vaikka he vastalauseen tästä tekivätkin. Nimittäin tilannehan on se, että jos korkotaso olisi nolla, niin silloin verottajaa voitaisiin jo järjestelyissä käyttää ikään kuin pankkinakin. Eli tämä on tässä tilanteessa hyvin perusteltu, ja siksi tuemme hallituksen esitystä. 

Todellakin tässä nimenomaisesti on kysymys siitä, että perussuomalaisten kanta on sama kuin hallituksen kanta tässä. Juuri tämä tuli kyllä mielestäni aika hyvin siellä ministeriön vastineessa meille esiin, että mikäli se korko olisi alhaisempi, niin voisi tulla tilanteita, että tämä ikään kuin palvelisi sellaista tarkoitusta, mihin tämä ei ole varsinaisesti tarkoitettu, ja sitä kautta sitten kuitenkin kävisi niin, että tätä ikään kuin käytettäisiin tällaisena tietynlaisena rahoituskeinona eikä tämä järjestely välttämättä tulisi pahimpaan ja syvimpään tarpeeseen, ja sen vuoksi minusta tämä on myös ihan käypä taso. Ainahan voi sanoa, että lausuma meillä on, sitä seurataan, ja sen vuoksi sitten haluamme varmentaa myös tällä, että tämä on sellainen joustava, hyvä mahdollisuus myös ehkä jatkossa sitten käyttää. Mutta toivomme toki parempaa, niin ettei tarvitse enää tähän asiaan palata.