Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle kumppanuutta ja yhteistyötä koskevan Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Malesian hallituksen välisen puitesopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi: Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Malesian hallituksen välisen kumppanuutta ja yhteistyötä koskevan puitesopimuksen sekä lain, jolla saatetaan voimaan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset. Sopimus on sekasopimus, joka sisältää sekä jäsenvaltioiden että Euroopan unionin toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. 

Kyseessä on ensimmäinen EU:n ja Malesian välillä tehty kahdenvälinen sopimus. Sopimus laajentaa merkittävästi osapuolten välisiä yhteistyömahdollisuuksia. Sopimuksella korvataan aiempi Euroopan talousyhteisön ja Asean-järjestön välisen sopimuksen muodostama oikeudellinen kehys. EU:lla on vastaavanlainen sopimus viiden muun Asean-maan kanssa. Sopimuksen ja sen puitteissa tehtävän yhteistyön arvioidaan lisäävän EU:n ja sitä kautta myös Suomen näkyvyyttä ja painoarvoa niin Malesiassa kuin laajemmin Kaakkois-Aasiassa. 

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin tukeni tietysti tälle kumppanuussopimukselle, jota olemme EU:n puitteissa tekemässä Malesian kanssa. Tämä on nyt juuri sitä lähestymistapaa, mikä ollaan monesti tuotu esille: a) kauppapolitiikka on osa laajempaa kehityskeskustelua globaalitasolla, se on tärkeää huomata, ja b) on erittäin tärkeää, että me näemme maailman myöskin Euroopan, transatlanttisuuden ja välittömän naapuruston ulkopuolella. Ja tässä on meillä erittäin suuri työ tehtävänä, Suomellakin mutta myöskin unionin puitteissa, ja kun kauppapolitiikka on unionin puitteissa yhteistä, niin nämä ovat ihan järkeviä järjestelyjä. 

Ministeri kertoi, että tässä on aikaisemmin ollut olemassa Aseanin maiden kanssa yhteinen sopimus, EY:n ja Aseanin maiden välillä, ja kerroitte, että nyt on menty bilateraaliselle puolelle. Halusin ihan ministeriltä kysyä siitä keskustelusta, minkä vuoksi on päädytty unionin puitteissa mieluummin tekemään kahdenkeskiset, bilateraaliset, sopimukset — tämä oli nyt sitten viides tai kuudes, kuten ministeri äsken sanoi — Aseanin maiden kanssa eikä tehdä koko sen liittokunnan kanssa, kun Aseanhan on tyypillisesti nimenomaan kauppapoliittisista integraatioista tapahtunut liittoutuma tuonne Kaakkois-Aasiaan. Tätä halusin ministeriltä kysyä, mikä tässä on taustalla. Tämä ei ole kriittinen kysymys vaan enemmän informatiivinen tilanne, miksi on päädytty bilateraalisiin järjestelyihin enemmänkin. 

Arvoisa puhemies! Joo, kyllä tässä on tosiaan kyse tällaisesta ikään kuin sopimuksen päivityksestä, ja se on päädytty laatimaan nyt eri Asean-maiden kanssa bilateraalisesti suoraan, jotta voidaan mennä myös syvemmälle tiettyihin asiakohtiin.