Perustelut

Suomen painopisteinä Euroopan unionissa tuodaan selonteossa esiin kansalaisten Eurooppa, Euroopan menestyminen sekä globaali johtajuus. Näistä kansalaisten Eurooppaan liittyvät teemat kuuluvat läheisimmin perustuslakivaliokunnan toimialaan.

Perustuslakivaliokunnan mielestä unionia on tärkeää kehittää ottamalla kaikessa toiminnassa huomioon kansalaisten näkökulma. Keskeisiä keinoja ovat tällöin erityisesti unionin perus- ja ihmisoikeusulottuvuuden vahvistaminen, avoimuuden ja hyvän hallinnon periaatteiden juurruttaminen osaksi unionin toimintakulttuuria sekä kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien edistäminen. Tällainen ihmisläheinen tarkastelu voi olla omiaan lähentämään unionia ja kansalaisia aivan toisella tavalla kuin toimielinvoittoiset painotukset (vrt. PeVL 25/2001 vp, s. 4/I). Valiokunnan mielestä edellä mainittujen asioiden aktiivinen edistäminen unionin tasolla sopii luontevasti Suomen perinteiseen rooliin.

EU:n perus- ja ihmisoikeusulottuvuuden vahvistamisen kannalta keskeisiä uudistuksia ovat Lissabonin sopimuksen myötä toteutuvat EU:n perusoikeuskirjan oikeudellistaminen ja unionin mahdollisuus liittyä Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Jos Lissabonin sopimus tulee voimaan, Suomen on eri yhteyksissä unionissa toimiessaan aktiivisesti edistettävä liittymishankkeen ripeää toteutumista (ks. PeVL 13/2008 vp, s. 6). Samalla perus- ja ihmisoikeusulottuvuuden vahvistaminen perussopimustasolla avaa mahdollisuuden myös siihen, että perus- ja ihmisoikeudet otetaan entistä paremmin huomioon unionin toimielinten käytännön toiminnassa. Suomen on siten syytä olla aloitteellinen kehitettäessä muun muassa lainsäädännön ennakollista perusoikeusvalvontaa komission piirissä samoin kuin lainsäädäntömenettelyjen yhteydessä neuvostossa ja Euroopan parlamentissa. Perusoikeusnäkökulman merkitystä on syytä painottaa myös tuomioistuinmenettelyissä. Valiokunta korostaa tässä yhteydessä valtioneuvoston tapaan sosiaalisten perusoikeuksien huomioon ottamisen merkitystä varmistuttaessa siitä, että unionin perussopimuksissa turvattu palvelujen ja työvoiman liikkuvuus ei johda työelämän pelisääntöjen heikkenemiseen.

EU:n perusoikeusviraston perustaminen on osaltaan korostanut perus- ja ihmisoikeuksien merkitystä unionissa ja jäsenvaltioissa. Valiokunnan mielestä on tärkeää huolehtia tiiviistä yhteistyöstä perusoikeusviraston ja muiden eurooppalaisten perus- ja ihmisoikeustoimijoiden — erityisesti Euroopan neuvoston — välillä päällekkäisten toimintojen välttämiseksi (PeVL 57/2005 vp, s. 2/I).

Suomi on — perustuslakivaliokunnan tukemana (ks. esim. PeVL 22/2008 vp, PeVL 17/2008 vp, PeVL 6/2000 vp ja PeVL 6/1996 vp) — koko EU-jäsenyytensä ajan toiminut aktiivisesti avoimuuden ja asiakirjajulkisuuden lisäämiseksi unionissa. Näiden periaatteiden juurtuminen unionin toimintakulttuuriin ei ole toistaiseksi onnistunut tyydyttävästi, kuten avoimuusasetuksen muuttamishanke on viimeisen vuoden aikana osoittanut (ks. PeVL 22/2008 vp). Valiokunta kehottaa valtioneuvostoa edelleen jatkamaan aktiivista ja myönteistä toimintaansa asetusehdotuksen kehittämiseksi avoimempaan suuntaan. Suomen on muutoinkin syytä jatkossakin toimia aktiivisesti avoimuuden ja hyvän hallinnon periaatteiden samoin kuin kansalaisten tiedonsaanti- ja vaikutusmahdollisuuksien edistämiseksi unionissa.