Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Lakiehdotuksessa esitetään muutettavaksi puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 50 §:n 4 kohtaa niin, että eroamisikää koskevaa sääntelyä sovelletaan sotilasvirkojen lisäksi myös muihin puolustusvoimien virkoihin.

Valiokunta toteaa, että säännösmuutoksen vaikutuspiiri on laaja. Lain piiriin kuuluvien henkilöiden määrä arvioitiin henkilöstöjärjestöjen kuulemisessa jopa 3 000 hengeksi. Hallituksen esityksessä säännöksen soveltamispiirissä arvioitiin olevan alun perin 100 henkeä, jota arviota puolustusministeriö tarkensi suullisessa kuulemisessa noin 1 000 henkeen. Puolustusvaliokunnan pyynnöstä pääesikunta hankki Valtiokonttorista tarkemman selvityksen niiden virkamiesten määrästä, joita säännös koskee. Valtiokonttorin arvion mukaan kyseisen joukon koko on noin 2 000 henkeä eli noin puolet puolustusvoimien siviilivirkamiehistä. Valiokunta huomauttaa, että tällainen lakiehdotuksen merkittävyyden kannalta keskeinen tieto olisi pitänyt selvittää ennen esityksen tuomista eduskunnan käsittelyyn.

Saadun selvityksen mukaan siirtymäkausijärjestelyt liittyvät puolustusvoimien vuonna 1995 toteutettuun eläkeuudistukseen, jonka seurauksena muun muassa siviilivirassa palvelleiden normaalia alemmasta eläkeiästä luovuttiin. Perusteena oli, etteivät valmiudelliset seikat enää edellyttäneet aiemman 60 vuoden eroamisiän säilyttämistä näissä viroissa. Palveluksessa olleiden etuudet toteutettiin siirtymäkausijärjestelyin.

Vuoden 2005 eläkeuudistus antoi valtion eläkejärjestelmässä mahdollisuuden yleisen eläkeiän piirissä oleville jatkaa työntekoa henkilökohtaisen eläkeiän saavuttamisen jälkeen. Sama oikeus koskee myös vanhan ammatillisen eläkeiän saavuttaneita virkamiehiä. Yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseksi tämän tulee koskea myös puolustusvoimien siviilivirkamiehiä.

Yhteenvetona valiokunta toteaa, että säännösmuutoksen käytännön merkitystä arvioitaessa on siis yhtäältä punnittava puolustusvoimien toiminnallista tehokkuutta ja toisaalta siviilihenkilöstön subjektiivista oikeutta valita eläkkeellesiirtymisajankohta niissä rajoissa kuin muullakin valtion palveluksessa olevalla henkilöstöllä. Valiokunta näkee, että pääsääntöisesti nämä molemmat näkökannat ovat yhteen sovitettavissa ilman suurempia ongelmia. Mahdollisia näkemyseroja voidaan jo ennakolta oleellisesti kaventaa hyvän työnantajan periaatteita noudattamalla.