Energiajuomien juonti on viime vuosina yleistynyt erityisesti lasten ja nuorten parissa. Viime vuonna tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan jopa 18 prosenttia yläasteikäisistä pojista ja 8 prosenttia tytöistä juo energiajuomia kolme kertaa tai enemmän viikossa. Energiajuomat ovat usein hyvin sokeripitoisia ja sisältävät kofeiinia ja muita ainesosia, joilla on paljon nautittuna terveydelle haitallisia vaikutuksia. Energiajuomien suuresta kulutuksesta voi aiheutua mm. uniongelmia, painonnousua, levottomuutta ja hammasterveyden heikentymistä. Sairaaloissa on myös hoidettu nuoria, joilla on ollut korkea syke energiajuomien takia.  

Energiajuomien käyttämisen haitat ovat nähtävillä kodeissa ja kouluissa. Monet opettajat ja vanhemmat haluavat rajoittaa energiajuomien saantia. Myös monet kauppiaat ovat asettaneet energiajuomien myynnille ikärajoja. Yksi keino energiajuomien käytön vähentämiseksi on niiden hinnankorotus verotuksen avulla. Lakiin virvoitusjuomaverosta (1127/2010) pitää lisätä oma veroluokka energiajuomille ja luoda selkeä määritelmä tällaisille juomille. Virvoitusjuomaveron osana energiajuomille pystytään näin säätämään oma haittavero.  

Hallitus esittää talousarvioesityksessään virvoitusjuomaveron korotusta niin, että yli 0,5 prosenttia sokeria sisältävien virvoitusjuomien valmistevero korotettaisiin 22 sentistä 27 senttiin litralta valmista juomaa. Muiden virvoitusjuomien valmistevero nousisi 11 sentistä 12 senttiin litralta (HE 166/2018 vp). Energiajuomiksi luokitetuille juomille tulee asettaa virvoitusjuomaveron päälle 27 sentin lisävero riippumatta juoman sokeripitoisuudesta.  

Aloite sisältyy Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin vuodelle 2019.