Perustelut
Ns. pitkittäishankkeet
Hallituksen esitykseen sisältyy lakiehdotus eräiden
ympäristön käyttöön
vaikuttavien hankkeiden käsittelystä lunastusmenettelyssä.
Lakia sovelletaan hankkeisiin, joissa tarkoituksena on rakentaa
laissa suuruudeltaan tarkemmin määritelty sähköjohto,
kaasun, öljyn ja kemikaalien kuljettamiseen tarkoitettu
siirtoputki tai kaukoliikenteen rautatie. Ehdotetun lain mukaista
menettelyä ei sovelleta niissä tapauksissa, joissa yhteisöjen
muutoksenhakuoikeus toteutuu maankäyttö- ja rakennuslain
mukaisessa kaavoitusmenettelyssä. Säännöksen
soveltaminen edellyttää, että hankkeen
sijainti ja suhde maankäyttöön on kaavaa
laadittaessa selvitetty ja että kaava on oikeusvaikutteinen.
Lain tultua voimaan valitusoikeus laissa tarkoitetuista hankkeista
on sen lisäksi, mitä hallintolainkäyttölaissa
säädetään, hankkeen tarkoittamalla
alueella toimivalla sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä tai
säätiöllä, jonka tarkoituksena
on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun
edistäminen taikka asuinympäristön viihtyisyyden
edistäminen. Yhteisöjen määrittely
vastaa ympäristönsuojelulain vastaavaa säännöstä.
Yhteisön tulee osoittaa laissa säädetyt asialliset
ja alueelliset yhteydet, joihin se katsoo muutoksenhakuoikeutensa
perustuvan. Muutoksenhakuoikeus perustuu yleissopimuksen 9 artiklan
2 kohtaan.
Laissa tarkoitettua hanketta ei saa toteuttaa ilman lunastuslain
mukaista lunastuslupaa. Säännös rajoittaa
oikeutta sopia tarvittavan maa- ja vesialueen omistusoikeuden ja
käyttöoikeuden siirrosta vapaaehtoisin sopimuksin.
Ehdotettu lunastusmenettely ei aiheuta muutoksia nykyiseen käytäntöön.
Lunastuskorvauksesta on mahdollista sopia osapuolten kesken myös
lunastusluvan myöntämisen jälkeen sellaisissakin
tapauksissa, joihin sovelletaan ehdotettua uutta lakia.
Ydinenergialaki
Ydinenergialakiin lisätään säännökset
rakentamislupapäätöksen tiedoksiannosta
ja siitä tiedottamisesta. Päätös
annetaan tiedoksi yleistiedoksiantona. Päätös
on myös toimitettava niille, jotka ovat sitä erikseen
pyytäneet. Päätöksen pyytäjältä peritään
toimenpiteistä aiheutuneet kulut. Tiedoksiantosäännöksillä pyritään
turvaamaan valitusoikeus rakentamisluvasta, jota koskevat säännökset
myös lisätään lakiin.
Valitusoikeus valtioneuvoston rakentamislupapäätöksestä on
kuten edelläkin rekisteröidyllä yhdistyksellä tai
säätiöllä, jonka tarkoituksena on
ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka
asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen.
Valitusoikeus on mainitulla yhteisöllä, jonka
toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset
ilmenevät. Valtioneuvoston rakentamislupapäätöksestä valitetaan
korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Säännöksiä ei sovelleta
hankkeeseen, jos valtioneuvoston periaatepäätöstä koskeva
hakemus on tullut vireille ennen näiden säännösten
voimaantuloa. Näin ollen valitusoikeus ei koske vireillä olevia
Teollisuuden Voima Oy:n viidettä ydinvoimalaitoshanketta
eikä Posiva Oy:n käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitosta,
joita koskevat valtioneuvoston periaatepäätökset ovat
eduskunnan päätöksellä jääneet
voimaan. Ydinenergialakiin lisättävät
säännökset tulevat voimaan valtioneuvoston
asetuksella säädettävänä ajankohtana.
Säännökset on tarkoitus saattaa voimaan
samaan aikaan kuin yleissopimus tulee voimaan Suomessa.
Rekisteröidyllä yhteisöllä on
oikeus valittaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta
kaavan hyväksymispäätöksestä.
Nykyisillä ydinlaitospaikoilla kuitenkin voimassa oleva
kaava mahdollistaa useamman ydinlaitoksen rakentamisen, joten yleissopimuksen
edellyttämä valitusmahdollisuus tämän
lain mukaan ei käytännössä toteudu
nykyisillä laitospaikoilla.
Rekisteröidyllä yhteisöllä on
oikeus valittaa myös ympäristönsuojelulain
mukaisesta ympäristöluvasta. Ympäristönsuojelulakia
ei kuitenkaan sovelleta säteilystä aiheutuvien
haittavaikutusten ehkäisemiseen siltä osin kuin
siitä säädetään ydinenergialaissa
tai säteilylaissa, joten ympäristölupamenettelyssä ei
tutkita säteilyhaittoja eikä niihin vedoten voi
valittaa ympäristönsuojelulain nojalla. Valitusoikeus
ympäristöluvasta ei siis kaikilta osin kata yleissopimuksen vaatimuksia.
Näin ollen valitusoikeussäännösten
lisääminen ydinenergialakiin on perusteltua.
Tulkintaselitykset
Hallituksen esitys sisältää kaksi
tulkintaselitystä. Ensimmäinen selitys koskee
valtioneuvoston periaatepäätöksiä.
Selityksen mukaan 9 artiklan 2 kappaleen uudelleentarkastelua koskevat
määräykset eivät edellytä niiden
soveltamista hanketta koskevan päätöksenteon
siinä vaiheessa, kun valtioneuvosto tekee periaatepäätöksen, jonka
eduskunta voi kumota tai hyväksyä, jos 9 artiklan
2 kappaleen määräykset tulevat sovellettaviksi
hanketta koskevassa myöhemmässä päätöksenteossa.
Toisessa selityksessä todetaan, että jotkut yleissopimuksen
I liitteessä tarkoitetut toiminnot saattavat edellyttää viranomaiselta
tai viranomaisilta peräkkäisiä päätöksiä siitä,
sallitaanko toiminta. Selityksessä todetaan, että kukin
sopimuspuoli määrittelee kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti,
missä vaiheessa on oikeus pyytää 9 artiklan
2 kappaleen nojalla päätöksen, toimen
tai laiminlyönnin uudelleen tarkastelua.
Hallituksen esityksen sisältämät
tulkintaselitykset eivät ole kovin tavanomaisia Suomen
valtiokäytännössä, mutta useissa
lausunnoissa tulkintaselitysten antamista on pidetty keskeisenä.
Johtopäätöksiä
Talousvaliokunta puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä jäljempänä mainituin
varauksin.
Suomen lainsäädännössä on
jo nykyään laajat yleissopimuksessa tarkoitetut
tiedonsaanti-, osallistumis- ja muutoksenhakuoikeudet. Lainsäädäntö ei
kuitenkaan kaikilta osin vastaa yleissopimuksen rekisteröityjen
yhteisöjen muutoksenhakuoikeutta koskevia määräyksiä suurten sähköjohtojen,
suurten kaasu-, öljy- ja kemikaaliputkien, kaukoliikenteen
rautateiden sekä ydinlaitosten osalta. Hallituksen esityksessä on lakiehdotukset,
joissa säädetään näitä hankkeita koskevien
muutoksenhakumahdollisuuksien täydentämisestä.
Talousvaliokunnassa kuten hallituksen esityksessäkin
on arvioitu, että muutoksenhakumahdollisuuksien laajentaminen
saattaa lisätä muutoksenhakuja, pitkittää hankkeiden
toteuttamista ja aiheuttaa lisäkustannuksia. Valiokunnan
mielestä epäkohtia havaittaessa prosessuaalisia
menettelyjä tulee kehittää niin, että muutoksenhaut
eivät johda kohtuuttomiin haittoihin.
Ratifioituaan yleissopimuksen Suomi voi täysivaltaisesti
osallistua sopimusosapuolten kokouksiin ja sen alaisiin
työryhmiin ja käyttää siellä vaikutusvaltaansa
sopimuksen soveltamisessa. Suomen tulee valvoa ja vaatia, että myös muut
osapuolet noudattavat sopimusta, jotta yleissopimuksen eritasoisella
soveltamisella ei heikennetä suomalaisen elinkeinoelämän
kilpailuoloja ja haitata investointeja.
Yleissopimuksen voimaantulosäännöksen mukaan
sopimus tulee voimaan 90. päivänä sen päivän
jälkeen, jona 16. ratifioimis-, hyväksymis- tai
liittymiskirja on talletettu YK:n pääsihteerin
huostaan. Yleissopimus on tullut kansainvälisesti voimaan
30.10.2001. Ainakin 12 EU:n jäsenvaltiota on ratifioinut
tai hyväksynyt sopimuksen. Suomen osalta yleissopimus tulee
voimaan 90. päivänä siitä, kun
Suomi tallettaa ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa. Hallituksen
esitykseen sisältyvät lait on tarkoitus saattaa
voimaan valtioneuvoston asetuksella samaan aikaan kuin yleissopimus
tulee voimaan.
Talousvaliokunta edellyttää, että Suomen osalta
yleissopimus ja lait saatetaan voimaan vasta sen jälkeen,
kun EU:n jäsenvaltioiden selvä enemmistö on
ratifioinut tai hyväksynyt sopimuksen.
Sopimuspuoli voi milloin tahansa kolmen vuoden kuluttua siitä,
kun sopimus on sen osalta tullut voimaan, irtisanoa sopimuksen ilmoittamalla
siitä kirjallisesti YK:n pääsihteerille.
Valiokunnan mielestä Suomen tulee harkita irtisanomismahdollisuutta,
jos muutoksenhakuoikeutta käytetään
väärin niin, että hankkeitten toteuttaminen
pitkittyy, investointeja ja työllisyyttä vaikeutetaan
sekä aiheutetaan taloudellisia vahinkoja elinkeinoelämän
kilpailukykyä heikentäen.