Perustelut
Yleistä
Kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokan määrärahojen
painopiste kohdentuu yhä selkeämmin teknologia-
ja innovaatiopolitiikkaan. Tämän sektorin määrärahat
muodostavat jo yli puolet ministeriön kokonaisbudjetista.
Tavoitteena on vastata globaalin kilpailun haasteisiin suuntaamalla
rahoitusta erityisesti kohteisiin, joissa luodaan uutta tietämystä ja
osaamista sekä avataan innovatiivisia liiketoimintamahdollisuuksia.
Tavoitteena on erityisesti lisätä palvelualojen
rahoitusta.
Valiokunta pitää valittua linjaa oikeana.
Se tukee osaltaan Suomi maailmantaloudessa -raportin painotuksia,
joita valiokunta on aiemmissakin lausunnoissaan kannattanut (TaVL
2/2005 vp). Tutkimus- ja kehitysrahoitusta kohdennettaessa
valiokunta pitää erittäin tärkeänä painottaa
innovaatioiden kaupallistamista sekä viennin edistämistä.
Esitetty kansainvälistymisavustusten leikkaaminen ei tue
jälkimmäistä tavoitetta.
Yrityspolitiikka
Toisin kuin teknologia- ja innovaatiopolitiikka on toinen keskeinen
kilpailukyky- ja kasvutekijä eli yrityspolitiikka menettämässä rahoitustaan.
Esityksen mukaan yrityspoliittiset toimenpiteet painottuvat yrityksen
toimintaympäristön laadun parantamisen ja yrittäjyyttä suosivan
ilmapiirin luomisen lisäksi yritysten kehittämispalvelujen
tarjontaan. Etenkin aloitus- ja kasvuvaiheessa olevien yritysten
tarvitsemaa rahoitusta, neuvontaa ja koulutusta edistetään.
Valiokunta pitää edellä olevaan liittyen
hyvänä, että sen aiemmin esille tuomaan
(TaVL 23/2004 vp) TE-keskusten pk-yrityksille
antamaan apuun on kiinnitetty talousarvioesityksessä huomiota
ja esitetty tuen lisäämistä. Valiokunta
on aiemmin (TaVL 23/2004 vp) kiinnittänyt huomiota
myös tarpeeseen huolehtia riittävästä investointi-
ja kehityshankkeiden resursoinnista, sillä ilman yrittämisen
edellytyksiä ei synny innovaatioitakaan. Valiokunta onkin
huolestunut esityksestä leikata investointi- ja kehittämishankkeiden
määrärahaa yli kolmella miljoonalla eurolla.
Finnvera on keskeinen pk-yritysten rahoittaja. Valiokunta kiinnittää huomiota
vallitsevaan käytäntöön, jossa
Finnveran korkotuellisten lainojen myöntämisvaltuuksia
joudutaan vuosittain korottamaan lisätalousarviomenettelyn kautta.
Myös ensi vuoden osalta on jo selvää, etteivät
valtuudet tule riittämään vaan lisätarve on
noin 30 miljoonaa euroa. Valiokunta katsoo, että lisäys
tulisi tehdä varsinaiseen talousarvioon ja jättää lisätalousarvio
tarkoituksensa mukaisesti yllättäviä lisätarpeita
varten.
Yrittäjyyden politiikkaohjelmaan liittyvät
talousarvioesitykset jakautuvat usean ministeriön pääluokkaan.Valiokunta
haluaa nostaa esille työministeriön pääluokkaan
kuuluvan starttirahamenettelyn, joka on valiokunnan saamien tietojen
perusteella osoittautunut erittäin toimivaksi järjestelyksi.
Suhteellisen vähäisellä yhteiskunnan
panoksella on luotu edellytykset yritystoiminnalle, josta merkittävä osa
jatkaa toimintaansa starttirahakauden jälkeen. Valiokunta katsoo,
että järjestelyä tulee kehittää ja
laajentaa edelleen.
Valiokunta haluaa kiinnittää huomiota myös elinkeinoelämän
kannalta merkittävässä asemassa olevan
markkinatuomioistuimen nykyiseen tilanteeseen. Tuomioistuin kärsii
kroonisesta työvoimapulasta, mikä on aiheuttanut
juttujen ruuhkautumisen. Tilanne on vaikeutunut vuosi vuodelta siten,
että jutturuuhkan purkaminen nykyisellä työntekijämäärällä kestäisi
noin puolitoista vuotta. Valitusasioiden määrän
arvioidaan olevan edelleen kasvussa. Tuomioistuimen käsittelemät
asiat ovat tyypillisesti sellaisia, jotka vaikuttavat yksittäisten
yrittäjien oikeustoimiin. Esimerkiksi julkisten hankintojen
osalta tuomioistuinmenettely keskeyttää hankintaprosessin
ja se voi jatkua vasta markkinatuomioistuimen päätöksen
tultua. Nykyinen tilanne, jossa ratkaisun saaminen kestää useita
kuukausia, on sekä tilaajan että tarjoajan kannalta
täysin kestämätön. Talousarvioesityksen
vähäinen määrärahalisäys
ei anna aihetta olettaa tilanteen kohenevan.