Perustelut
Valiokunta on käsitellyt hallituksen toimenpidekertomusta
toimialaansa koskevin osin ja kertomuksen liiteaineistona olevan
työllisyyskertomuksen vuodelta 2002.
Valiokunnan lausumat
Valiokunta on arvioinut sen omasta ehdotuksesta hyväksyttyjä eduskunnan
lausumia. Valiokunta pitää hallituksen antamia
selvityksiä ja kannanottoja asianmukaisina.
Valiokunnan ehdotuksesta hyväksytystä lausumasta,
joka koskee lasten kanssa työskentelevien taustan selvittämistä vapaaehtoistyössä
(HE
3/2002 vp), työministeriö toteaa antaneensa
sen tiedoksi mahdollisia toimenpiteitä varten opetusministeriölle
heidän toimialaansa kuuluvana asiana. Asia ei kertomuksen
mukaan anna enää aihetta työministeriön
toimenpiteisiin. Lausumaa ei kuitenkaan ole käsitelty opetusministeriön
osuudessa. Valiokunta toteaa, että lausuma on edelleen
ajankohtainen. Valiokunta edellyttää, että lausumaa
käsitellään edelleen hallituksen kertomuksessa
joko työministeriön tai opetusministeriön
osuudessa.
Vuoden 2002 työllisyyskertomus
Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002)
1 luvun 6 §:n nojalla työministeriö antaa
vuosittain julkisen työvoimapalvelun tavoitteiden toteutumista
sekä työvoimapalvelun tilaa ja kehitystä koskevan
työllisyyskertomuksen käytettäväksi
hallituksen toimenpidekertomuksen oheisaineistona. Kertomus on nyt
ensimmäistä kertaa laadittu julkisesta työvoimapalvelusta
1.1.2003 voimaan tulleen uuden lain nojalla.
Työllisyyskertomukseen kootaan kuvaukset ja saavutetut
tulokset keskeisistä työllisyyden hoitoon vaikuttavista
valtionhallinnon toimenpiteistä. Tärkeä näkökulma
tarkastelussa on hallitusohjelmaan sisältyvien työllisyyden
hoidon linjausten toimeenpanon ja toteutumisen seuraaminen.
Valiokunnan käsityksen mukaan työllisyyskertomus
vuodelta 2002 sisältää kattavan tietopaketin
työllisyystilanteen kehityksestä ja toteutetuista
työvoimapoliittisista toimenpiteistä. Siitä saa
hyvän kokonaiskuvan hallituksen harjoittamasta työllisyyspolitiikasta
ja sen tuloksista.
Kuntouttava työtoiminta
Työllisyyskertomuksessa on todettu, että 1.9.2001
voimaan tullut laki kuntouttavasta työtoiminnasta on tarjonnut
uusia mahdollisuuksia pitkään työttömänä oleville
asiakkaille työmarkkinoille pääsyn helpottamiseen.
Laki velvoittaa kunnat ja työvoimatoimistot yhteistyöhön
kullekin asiakkaalle sopivan aktivointisuunnitelman ja palvelukokonaisuuden
laatimiseksi.
Työhallinnon rekisteritietojen mukaan aktivointiehdon
täyttäviä työnhakijoita oli
vuoden 2002 lopussa noin 106 500. Lain valmisteluvaiheessa
ennakoitiin sen soveltamisalan piiriin kuuluvan noin 77 000
henkilöä, joten kokonaismäärä on
ollut selvästi ennakoitua suurempi. Sen sijaan nuorten
alle 25-vuotiaiden osuus on ollut selvästi ennakoitua pienempi.
Työllisyyskertomuksen mukaan aktivointisuunnitelmia
ehdittiin laatia vuoden 2002 loppuun mennessä vain vajaalle
kolmasosalle aktivointiehdon täyttävistä henkilöistä.
Sen sijaan ehdon täyttävistä nuorista
lähes jokaiselle oli jo tehty aktivointisuunnitelma. Lain
toimeenpanoa on hidastanut monilla paikkakunnilla toimintaan varattujen
resurssien vähyys.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kuntouttava työtoiminta
on käynnistynyt odotettua hitaammin. Lain valmisteluvaiheessa
arvioitiin tehtävän noin 34 500 aktivointisuunnitelmaa
vuodessa. Ensimmäisen soveltamisvuoden aikana aktivointisuunnitelmia
laadittiin koko maassa yhteensä 22 967. Tilanne
vaihtelee hyvin paljon eri TE-keskusten alueilla ja kunnittain.
Eniten aktivointisuunnitelmia asiakkaiden kanssa ovat tehneet Lapin,
Pohjanmaan, Pirkanmaan, Kainuun ja Uudenmaan työvoimatoimistot
ja kunnat, vähiten Etelä-Savon, Keski-Suomen ja
Hämeen TE-keskusalueet.
Ongelmaksi on nähty ennen muuta työvoimaresurssien
riittämättömyys asiakasmäärään
nähden. Aktivointisuunnitelman laatiminen yhdessä asiakkaan
kanssa vaatii työvoima- ja sosiaalivirkailijan yhtäaikaisen
läsnäolon ja työpanoksen, ja yhteen haastatteluun
kuluu keskimäärin 2,2 tuntia aikaa. Aktivointisuunnitelmien
laatimiseen tutlisikin pystyä ohjaamaan nykyistä enemmän
henkilöresursseja.
Kuntouttavaan työtoimintaan sopivien paikkojen löytäminen
ja tarvittavan ohjauksen puute ovat paikoitellen hidastaneet toimintaa.
Myös toiminnan edellytyksiä tukevia palveluita
kuten terveys- ja päihdehuollon palveluja tarvittaisiin lisää.
Monet asiakkaat tarvitsisivat tukihenkilön auttamaan aktivointisuunnitelman
toteuttamisessa. Tukihenkilötoiminnan kehittämiseen
tulisikin kiinnittää nykyistä enemmän
huomiota töiden järjestämisessä ja
henkilökunnan koulutuksessa.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kysymys on paitsi työvoimaresurssien
puutteesta myös asenteista ja asetetuista prioriteeteista. Niissä kunnissa,
joissa aktivointisuunnitelmien tekoon on panostettu, kokemukset
ovat olleet hyviä. Myönteisenä valiokunta
pitää sitä, että nuorten osalta
aktivointisuunnitelmien teko on ollut melko kattavaa Etelä-Savon
ja Satakunnan TE-keskusalueita lukuun ottamatta. Valiokunta painottaa
ripeää puuttumista nuorten työttömyyteen
heti työttömyyden alettua ja pitää välttämättömänä,
että kaikki työttömät nuoret
saadaan nopeasti toimenpiteiden piiriin.
Valiokunta pitää tärkeänä yksilöllisesti
räätälöityjen, realististen
työllistymispolkujen rakentamista pitkäaikaistyöttömille.
Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistyminen
kuntouttavan työtoiminnan jälkeen koetaan hyvin epävarmaksi
nykyisessä työmarkkinatilanteessa. Ongelmana on
pitkään työttömänä olleille sopivien
työpaikkojen puute. Valiokunta kiirehtiikin toimenpiteitä sosiaalisia
yrityksiä koskevan lainsäädännön
aikaansaamiseksi ja alhaisen koulutustason omaaville henkilöille
sopivien työpaikkojen luomiseksi.
Tutkimusten mukaan laaditut aktivointisuunnitelmat on koettu
hyödyllisiksi ja niin työttömät
kuin suunnitelmia laativat työntekijätkin ovat
pitäneet niitä tarpeellisina. Puolet niistä, joille
aktivointisuunnitelma oli laadittu, oli seuranta-ajan jälkeen
joko töissä avoimilla työmarkkinoilla
tai aktiivitoimien piirissä.
Valiokunta pitää tärkeänä toimenpiteitä pitkäaikaistyöttömien
auttamiseksi takaisin työmarkkinoille. Tässä työssä aktivointisuunnitelmat
on koettu hyväksi työkaluksi. Ne ovat luoneet
tarvittavaa yhteistyötä työvoima- ja
sosiaaliviranomaisten välille ja lisänneet käytettävissä olevia välineitä asiakkaiden
auttamiseksi. Valiokunta pitää tärkeänä,
että hallitus selvittää välittömästi,
miksi joidenkin TE-keskusten alueilla suunnitelmia on tehty vain
murto-osalle lain mukaan aktivointisuunnitelmaan oikeutetuista,
ja ryhtyy toimenpiteisiin, jotta suunnitelmat laaditaan kaikille
suunnitelmaan oikeutetuille mahdollisimman pian.