Talouden taantuma Suomessa ja ulkomailla syvenee. Sekä vienti
että tuonti ovat supistuneet voimakkaasti. Tilastokeskuksen
mukaan maaliskuussa 2009 tuotanto pieneni 10,8 prosenttia vuoden
2008 maaliskuusta. Teollisuustuotannosta on leikkautunut viidennes
pois, rakennusalalla syöksy on vielä voimakkaampaa.
Talouden lama on siirtymässä entistä selvemmin
myös palvelualoille. Kuntatalouden vaikeudet kasvavat tänä ja ensi
vuonna.
Hallituksen talouspoliittinen linja on perustunut tuloveron
kevennyksille, ja niiden varaan hallitus on rakentanut pääasiallisen
talouden elvytyksen. Talouden laman ja voimakkaan epävarmuuden
aikana tehdyt veronkevennykset eivät ole lisänneet
toivotussa määrin kulutusta tai kotimaista kysyntää.
Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan tehokkainta
elvytystä ovat kuitenkin julkisten menojen tilapäinen
lisäys, erityisesti julkiset investoinnit, ja kulutuskysyntää ylläpitävät
toimet.
Finanssikriisi on muuttunut työllisyyskriisiksi. Työ-
ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin talous-
ja työmarkkinaennusteen mukaan kahden seuraavan vuoden
aikana menetetään lähes kaikki se työllisyyden
kasvu, joka viime vaalikaudella luotiin. Kun työttömyysaste
maaliskuussa 2008 oli 6,4 prosenttia, oli se tämän
vuoden maaliskuun lopussa noussut 8,3 prosenttiin. Työ-
ja elinkeinoministeriön mukaan työttömyys
nousee ensi vuonna jo 10 prosenttiin. Työllisten määrä laskee
vuoden 2008 tasosta vuoteen 2010 mennessä yhteensä noin
150 000 hengellä.
Nuorten tilanne on huolestuttava: nuoria oli tämän
vuoden maaliskuussa työttöminä 30 000 henkeä,
mikä tarkoittaa noin 53 prosentin kasvua edellisen vuoden
maaliskuuhun verrattuna. Erityisesti on kasvanut nuorten miesten
työttömyys. On ennustettu, että nuorisotyöttömyys
kasvaa edelleen jo kesään mennessä, koska
vastavalmistuneiden on aiempaa vaikeampaa saada työtä.
Eri koulutusohjelmista on valmistunut työttömiksi
useita tuhansia henkilöitä viime vuotta enemmän.
Myös ammattiin valmistuminen on monen nuoren kohdalla vaarassa
siksi, että työnantajat eivät talousvaikeuksiensa
takia ota opiskelijoita harjoitteluun.
Lomautettuina on useita kymmeniä tuhansia ihmisiä.
Lomautusten määrän ja keston ennakoidaan
edelleen jatkavan kasvuaan ja muuttuvan irtisanomisiksi. Lisäksi
iso osa irtisanomisista kohdennetaan selvästi ikääntyneisiin
työntekijöihin. Suuri määrä alle
60-vuotiaita on varsin kevein perustein työnnetty ns. eläkeputkeen
samaan aikaan, kun yleisenä tavoitteena on, että suomalaiset
pysyisivät töissä nykyistä pidempään.
Toimenpiteet, jotka estävät nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden
kasvua, ovat nyt erittäin tärkeitä. Tätä vuotta
ja myös vuotta 2010 koskevilla ratkaisuilla on olennaisia
vaikutuksia laskusuhdanteen haitallisten jälkivaikutusten
estämisessä. Jos työllisyyttä parantavia
toimia ei heti tehdä, on vaarana, että meillä on
muutaman vuoden päästä paljon pitkäaikaistyöttömiä henkilöitä, syrjäytyneitä nuoria
sekä tämän lisäksi ratkottavanamme
väestön ikääntymisen tuomat
haasteet.
Tässä hälyttävässä tilanteessa
hallitus on myöntänyt työttömyyden
hoitoon vähemmän määrärahaa
kuin hyvän työllisyystilanteen aikana. Huolimatta
muutamista hallituksen tänä keväänä tekemistä määrärahalisäyksistä määrärahat
uhkaavat loppua kesken useissa TE-keskuksissa.
Hallituksen mukaan se antaa seuraavan lisätalousarvionsa
syksyn budjettiriihen yhteydessä elokuussa. Uudet työllisyysmäärärahat
olisivat siten alueilla käytettävissä aikaisintaan
lokakuussa. Tämä on aivan liian myöhään.
Jos työllisyysmäärärahoja lisätään
vasta syksyllä, on työ- ja elinkeinokeskusten
mahdotonta suunnitella toimintaansa pitkäjänteisesti.
Loppuvuosi näyttääkin työttömien
aktivointitoimien osalta lohduttomalta. Määrärahojen puutteen
vuoksi usean TE-keskuksen alueella on ongelmia esimerkiksi työnhakijoiden
pääsyssä koulutukseen. Työ-
ja elinkeinokeskukset ovat jo nyt sitoneet työllistämis-
ja koulutustoimiin tarkoitetut määrärahat
lähes sataprosenttisesti. Jos alueet eivät saa
kesän aikana lisärahoitusta, toimenpiteet loppuvat
ja avoin työttömyys uhkaa kasvaa todella voimakkaasti.
Työ- ja elinkeinotoimistojen resurssit ovat puutteelliset.
TE-toimistot olivat ylikuormitettuja jo ennen taloustaantumaa mm.
valtionhallinnon tuottavuusohjelman vuoksi. Taantumassa työttömien
mahdollisuudet saada henkilökohtaista palvelua ovat entisestään
heikentyneet. Monissa toimistoissa hoidetaan usein vain ns. alkupalvelut
eli työnhaun uusiminen ja työttömyysturvan
maksun käynnistäminen.
Nuoret tarvitsevat tukea työelämään
pääsyssä. Nuorten yhteiskuntatakuu, jonka
tarkoituksena on turvata koulutus-, työ- tai harjoittelupaikka
alle 25-vuotiaille, ei toteudu. Jos työ- ja elinkeinotoimisto
ei tarjoa juuri muuta palvelua kuin merkitsemisen työnhakijarekisteriin
ja työttömyyskorvauksen, voi nuorten tilanne heiketä entisestään
ja he saattavat jäädä kokonaan koulutuksen
ja muiden työllistämistoimien tavoittamattomiin.