Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana.
Valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024—2030 annetussa laissa (1092/2022) säädetään valtion talousarvioon otettavan tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen määrästä. Rahoituksen tulee vuonna 2030 vastata laskennassa käytetyn talousennusteen vallitessa 1,2 prosenttia suhteessa BKT:hen.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituslain muutoksen tavoitteena on ottaa huomioon toteutunut talouskehitys ja sovittaa se yhteen edellä todetun parlamentaarisesti linjatun vuoden 2030 valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitustason kanssa. Vuoden 2030 tavoitetta ei muuteta.
Esityksen mukaan valtion talousarviossa tutkimus- ja kehittämistoimintaan tarkoitettujen valtuuksien ja määrärahojen määrää lisätään tasaisesti vuosittain valtiovarainministeriön vuosien 2026, 2028 ja 2030 talousarvioesityksiä varten laatimien talousennusteiden perusteella siten, että edellä todetun rahoituksen määrä vuonna 2030 vastaa 1,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Voimassa olevan lain mukaan uusi talousennuste otetaan huomioon vain vuosien 2024 ja 2028 talousarvioesitysten valmistelun yhteydessä. Tarkistuspisteiden määrää siis lisätään.
Muutos liittyy pääministeri Petteri Orpon hallituksen budjettineuvotteluiden (2.9.2025) yhteensä noin 1 mrd. euron julkisen talouden sopeuttamiskokonaisuuteen.
Pääasialliset vaikutukset
Valtiovarainministeriön syksyllä 2025 laatiman ennusteen perusteella valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen tulisi olla noin 4,1 mrd. euroa vuonna 2030 (BKT-arvio 340 mrd. euroa), kun syksyllä 2023 laaditun ennusteen mukaan määrä olisi ollut noin 4,3 mrd. euroa (BKT-arvio 360 mrd. euroa). Esitettävän muutoksen myötä valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen lakisääteinen vuosikorotus on siten vuosina 2026 ja 2027 noin 240 milj. euroa voimassa olevan lain mukaisen noin 280 milj. euron vuosikorotuksen sijaan. Valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen kokonaismäärä vähenee näin ollen noin 1,3 prosentilla vuosina 2026 ja 2027 voimassa olevaan lakiin verrattuna.
Esitys vähentää valtiontalouden alijäämää ainakin lyhyellä aikavälillä vuosina 2026 ja 2027. Muutoksella ei ole välitöntä vaikutusta vuosien 2028 ja 2029 talousarvioesityksiin, koska myös voimassa olevan lain mukaan uusi talousennuste otetaan huomioon vuoden 2028 talousarvioesityksen laadinnassa. Muutoksella on kuitenkin välillinen vaikutus, koska vuoden 2026 rahoitus jäisi noin 40 milj. euroa ja vuoden 2027 rahoitus noin 80 milj. euroa pienemmäksi.
Esityksellä ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia Suomen kansantalouden tasolla. Myöskään yrityksiin, korkeakouluihin, tutkimuslaitoksiin tai muihin rahoituksen saajiin ei arvioida kohdentuvan merkittäviä vaikutuksia.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa esitystä pidettiin perusteltuna ottaen huomioon toteutunut talouskehitys. Kuulemisessa pidettiin keskeisenä sitä, että yksityiset tutkimus- ja kehittämistoiminnan investoinnit kasvavat riittävästi ja tuotiin esille, että muutos voi heikentää yksityisen sektorin luottamusta valtion rahoituksen ennakoitavuuteen ja pitkäjänteisyyteen. Esitys ei vaikuta aikaisemmin tehtyihin tutkimus- ja kehittämistoiminnan päätöksiin, mutta kaventaa uusien kohdennusten liikkumavaraa. Tärkeänä pidettiin sitä, että kohdennuksissa noudatetaan tutkimus- ja kehittämisrahoituksen monivuotisen suunnitelman linjauksia ja periaatteita.
Valiokunnan arvio
Valiokunta pitää erittäin tärkeänä sitä, että parlamentaarisesti sovittua 1,2 prosentin tavoitetta suhteessa BKT:hen vuonna 2030 ei muuteta. On keskeistä, että valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus on johdonmukaista ja pitkäjänteistä eikä tähän liittyvää luottamusta heikennetä, vaikka rahoituslisäysten suhdanneherkkyys kasvaakin.
Valiokunta toteaa, että julkisen talouden tilanne ja talousennusteet ovat heikentyneet niin merkittävästi syksyn 2023 jälkeen, että on perusteltua ottaa päivittynyt tilannekuva huomioon valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksessa.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan panostuksilla pyritään muun muassa parantamaan tuottavuutta, kilpailukykyä ja pitkän aikavälin talouskasvua. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaisvaltaista kehittämistä. Valiokunta pitää sivistysvaliokunnan (SiVL 14/2025 vp) tavoin tärkeänä, että myös osaaminen huomioidaan kokonaisuudessa, ja että rahoituslain mukaisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen lisäksi panostuksia on käytettävissä myös innovaatiotoimintaan.
Valiokunta pitää tärkeänä, että parlamentaarinen TKI-seurantaryhmä osallistetaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen kokonaisuutta koskevien säädösmuutosten valmisteluun.
Hallituksen esityksestä ilmenevien seikkojen ja saadun selvityksen perusteella valiokunta pitää ehdotettuja muutoksia tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina.