Väyläverkon korjausvelan kasvu on pysäytettävä

Perusväylänpitoon ja väyläverkon kehittämiseen on ohjattu lisätalousarviossa yhteensä hieman yli 150 miljoonaa euroa lisää rahoitusta kustannustason nousun johdosta. Valitettavasti lisäys ei riitä, ja väyläverkon korjausvelka kasvaa tänä vuonna arviolta 100 miljoonalla ja vuonna 2023 jälleen arviolta 100 miljoonalla eurolla yhteensä 3,1 miljardiin euroon. 

Määrärahalisäyksillä oli tarkoitus myös täyttää Liikenne 12 -suunnitelman rahoitustarve, mutta kustannustason muutoksen takia budjetoidulla rahoituksella ei välttämättä tulla saavuttamaan suunnitelman tavoitteita. 

Vuoden 2023 talousarviota täydentävässä esityksessä on ohjattu lisää määrärahoja väylähankkeisiin. On varmistettava turvaamalla riittävä väyläverkon rahoitus, että korjausvelka ei enää kasva ja että Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteet saavutetaan. 

Tämä edellyttää todennäköisesti lisämäärärahoja vuoden 2023 ensimmäisessä lisätalousarviossa, ja Liikenne 12 -suunnitelman osalta on tärkeää seurata, miten kustannustason nousu vaikuttaa rahoituksen riittävyyteen. On tärkeää, että samassa yhteydessä kurotaan myös umpeen vuonna 2022 tapahtunut korjausvelan kasvu. 

Väyläverkko on harvaan asutussa ja pitkien välimatkojen maassa tärkeä osa infrastruktuuria. Verkon huonokuntoisuus vaarantaa liikenneturvallisuuden. Se myös vaikeuttaa elintärkeiden toimintojen, kuten kaupan alan ja metsäteollisuuden kuljetuksien, jouhevaa sujumista. Maahamme tarvittavien teollisten investointien turvaamiseksi väyläverkon minimitasosta on pidettävä kiinni. Väyläverkon kunnossa pitäminen hidastaa myös alueellisten erojen kasvua, mahdollistaa työssäkäynnin laajemmalla alueella ja vähentää muuttopainetta asutuskeskuksiin ja tarvetta maan sisäisille tulonsiirroille.  

Katurikollisuuden kasvu pysäytettävä viimeistään nyt

Nuorten ja jopa alaikäisten harrastama ryöstö- ja muu rikollisuus on lisääntynyt poliisin tiedotteiden mukaan räjähdysmäisesti. Suurissa kaupungeissa toimivat niin sanotut katujengit muodotuvat 95-prosenttisesti maahanmuuttajataustaisista nuorista. Perussuomalaiset ovat varoittaneet lepsun maahanmuuttopolitiikan aiheuttamasta kotouttamisvajeesta, jonka seurauksena syrjäytyminen ja rikollisuus ovat kääntymässä kasvuun. Tämä aiheuttaa maallemme syrjäytyneiden osalta huomattavia ja jatkuvia elatuskustannuksia ja rikollisuuden osalta merkittäviä kielteisiä vaikutuksia niin taloudellisesti kuin yleisen turvallisuudentunteen osalta.  

Suomessa on pystyttävä liikkumaan kaduilla rauhassa, ja vanhempien ei tulisi pelätä lastensa joutuvan väkivallan ja ryöstöjen uhreiksi.  

Hallitus ja viranomaiset ovat vuosien ajan vähätelleet ongelmaa, kunnes se paisui niin suureksi, että kieltäminen ei enää onnistunut. Nyt on viimeinen hetki huolehtia siitä, että Suomi ei seuraa Ruotsin esimerkkiä.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

Pääluokka 26

SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 

10. Poliisitoimi 

Katurikollisuuden merkittävä kasvu nuorten tekijöiden toimesta on yleistä turvallisuutta ja vapaata liikkuvuutta vaarantava ilmiö, jonka tunnistamisessa ja ehkäisemisessä Suomi on myöhästynyt pahasti. Ilmiö kytkeytyy voimakkaasti maahanmuuton ja yleisen näköalattomuuden tapaisiin ilmiöihin. On toimittava määrätietoisesti jengiytymiskehityksen ja katurikollisuuden pysäyttämiseksi. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 

10. Liikenne- ja viestiverkot 

Perusväylänpitoon ja väyläverkon kehittämiseen on ohjattu lisätalousarviossa yhteensä hieman yli 150 miljoonaa euroa lisää rahoitusta kustannustason nousun johdosta. Valitettavasti lisäys ei riitä, ja väyläverkon korjausvelka kasvaa tänä vuonna arviolta 100 miljoonalla ja vuonna 2023 arviolta 100 miljoonalla eurolla. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

Perusväylänpitoon ja väyläverkon kehittämiseen on ohjattu lisätalousarviossa yhteensä hieman yli 150 miljoonaa euroa lisää rahoitusta kustannustason nousun johdosta. On jäänyt epäselväksi, riittääkö edes korotettu rahoitustaso Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

Pääluokka 35

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 

Ympäristöministeriön menot ovat kasvaneet merkittävästi vaalikauden aikana. Vuonna 2019, jolloin elettiin viimeinen kokonainen vuosi ennen korona- ja sota-aikaa, ministeriön talousarvion loppusumma oli 199,3 miljoonaa euroa. Ensi vuodelle summa on jo 336,6 miljoonaa euroa. Täydentävässä talousarvioesityksessä lisäystä tulee 20,5 miljoonaa euroa, joten loppusumma ensi vuodelle on 357 miljoona euroa. 

Tavoitteena tulee olla menojen kasvun pysäyttäminen ja sen jälkeen menojen saattaminen laskuun. Ruotsin uusi oikeistohallitus lopetti ympäristöministeriön. Suomessa maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö tulee yhdistää niin, että esimerkiksi asuntoasiat voidaan siirtää ympäristöministeriöstä sisäministeriön osastoksi. Näin saadaan merkittävää säästöä ja tehokkuutta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

Ilman kestävää taloutta meillä ei olisi suorituskykyisiä puolustusvoimia, maailman parasta koulua, toimivaa terveydenhuoltoa tai hyvää joukkoliikennettä. Kokoomus on huolissaan hyvinvointipalveluiden tulevaisuudesta, yhteiskuntamme kriisinsietokyvystä ja talouden hitaasta kasvusta. Mitä kauemmin uudistuksissa viivytellään, sitä heikommaksi taloutemme rapautuu ja sitä kapeammaksi muuttuu taloudellinen liikkumavaramme. Suomeen tarvitaan muutos. 

Hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita on uudistettava muiden Pohjoismaiden esimerkin mukaisesti asettamalla työ ensisijaiseen asemaan. Suomi voidaan uudistaa vain työllä, yritteliäisyydellä sekä tiedolla ja teknologialla. Samalla on vahvistettava ihmisten osallisuutta yhteiskunnassa vastuullisella ja välittävällä asenteella. 

Venäjän tuhoamissota Ukrainassa muuttaa Euroopan turvallisuustilannetta nopeasti ja voimakkaasti. Julkisen talouden hoitoon hyökkäyssodalla on kolme keskeistä seurausta. Yhteiskunnan kokonaisvarautumista on vahvistettava pikaisesti vastaamaan muuttunutta turvallisuuspoliittista tilannetta, mikä lisää menopaineita entisestään. Julkisen talouden kriisinsietokyvyn merkitys korostuu entistä voimakkaammin. Tulevissa kriiseissä on entistä vähemmän liikkumavaraa kantaa yhteiskunta poikkeuksellisten tilanteiden yli. Hiipuva kasvu korostaa toteuttamatta jääneiden rakenteellisten työllisyys- ja kasvureformien tarpeellisuutta.  

Jatkuva velkaantuminen tulee saada pysähtymään. Koska hallitus ei pysty priorisoimaan menoja, lisätalousarviossa esitetyt uudet menot kiihdyttävät velkaantumista. Hallituksella ei ole suunnitelmaa velkaantumisen pysäyttämiseksi. Hallitus ei tule saavuttamaan rakenteellista työllisyystavoitettaan, ja velan suhde bruttokansantuotteeseen on kasvamassa kiihtyvää vauhtia. Asiantuntija-arvioiden mukaan julkinen talous ajautuu haaksirikkoon ilman muutosta. Tilanne on niin heikko, ettei edes tavoiteltu nopeampi talous- tai työllisyyskasvu enää riitä. Jotta hyvinvointipalveluita riittää myös tuleville sukupolville, on välttämätöntä toteuttaa julkisen talouden tehokkuutta vahvistavia reformeja, tehdä julkista taloutta vahvistavia työllisyysreformeja sekä arvioida, mitkä ovat niitä tehtäviä ja missä laajuudessa, jotka kuuluvat julkiseen talouteen. 

Hallituksen tulee uudelleenarvioida poikkeuslauseke

Kehysriihessä hallitus päätti poikkeuslausekkeesta, jonka perusteella muuttuneen turvallisuustilanteen johdosta välttämättömät menot siirretään kehysten ulkopuolelle. Kehyspoikkeusta sovellettiin ensimmäistä kertaa toisessa lisätalousarviossa. Kolmannessa lisätalousarviossa kehysten ulkopuolelle siirretään 212,9 miljoona euroa menoja. 

Hallitus ei ole eritellyt talousarvioesitykseen niitä menoja, joita kehyspoikkeus koskee. Siten hallitus ei myöskään perustele millään tavalla, miksi kyseessä olevat menot ovat sellaisia, jotka muuttuneen turvallisuustilanteen takia ovat niin välttämättömiä, ettei niille tarvitse etsiä rahoitusta kehysten sisältä uudelleenkohdennuksina. Valtiontalouden tarkastusvirasto huomautti korostuneesta avoimuuden ja perustelujen tarpeesta finanssipolitiikan tarkastuksen raportissa jo kesäkuussa 2022. Hallitus ei ole voinut olla tietämätön avoimuuden ja perustelujen vaatimuksista. 

On ilmeistä, että poikkeus on kirjattu liian väljästi. Sen perusteella kehysten ulkopuolelle voidaan siirtää myös sellaisia menoja, joita turvallisuustilanteella ei voi perustella ja jotka normaalisti rahoitetaan kehyksen sisältä. Perusteettoman väljästi määritelty poikkeus on omiaan rapauttamaan kehysjärjestelmän uskottavuutta entisestään. On ilmeistä, että hallitus on kehyspoikkeuksen varjolla siirtänyt budjettikehysten ulkopuolelle myös sellaisia menoja, jotka eivät riitä turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen. Oikeutus puolustukseen ja turvallisuuteen liittyvien menojen siirtämiseen kehysten ulkopuolelle syntyy siitä, että jokainen meno liittyy turvallisuustilanteeseen tiukoin kriteerein. 

Suomalaisten ostovoimaa on tuettava tuloveroja keventämällä

Kokoomus on esittänyt johdonmukaisesti siirtymää työn ja yrittämisen verotuksesta kohti kulutuksen ja haittojen verotusta. Kokonaisveroastetta tulee keventää, jotta emme hinnoittele itseämme ulos maailmanmarkkinoilta. Veronkevennysten painopiste tulee kohdentaa ansiotuloverotukseen. Laaja-alaistuvan kiihtyvän inflaation ja ostovoiman heikkenemisen vuoksi veronkevennyksille on erityisen hyvät perusteet. Veronkevennykset tulee toteuttaa tasaisesti kaikkiin tuloluokkiin. 

Vaihtoehtoja menojen sopeuttamiseksi on, mutta hallitus ei kykene tekemään valintoja

Hallitus on välttänyt valintojen tekemistä rikkomalla kehykset useaan kertaan ja nyt jättämällä kehyspoikkeuksen niin väljäksi, ettei valintoja käytännössä tarvitse tehdä. Poikkeuslausekkeen perusteella kehysten ulkopuolelle on siirretty kaikki, mikä edes ohuesti kuuluu kirjauksen piiriin. Näin kehysten sisälle on saatu teknisesti tilaa muiden menojen toteuttamiseen. 

Julkisten menojen taso on tästä syystä paisunut merkittävästi ja jatkaa kasvuaan uudelta korkeammalta tasolta. Hallituksella olisi käytettävissään ammattitaitoinen virkakoneisto ja julkisen johtamisen paras osaaminen vastuullisten valintojen tekemiseen, mutta ei sitä tietoisesti tee. 

Kokoomus on johdonmukaisesti esittänyt vaihtoehtobudjeteissaan, että hallituksen politiikalle on vastuullinen vaihtoehto, joka turvaa polun kohti kriisinkestävää taloutta. Kokoomuksen vaihtoehdossa tehdään selkeitä valintoja, joiden seurauksena menotaso laskee noin kahdella miljardilla eurolla, ansiotuloverotus kevenee lähes miljardilla eurolla ja julkisen talouden velkaantuminen vähenee yli miljardilla eurolla. Kokoomuksen mielestä julkista taloutta on vahvistettava miljardilla joka vuosi kahden vaalikauden ajan. Valintoja tekemällä kyetään uskottavasti panostamaan esimerkiksi TKI-toimintaan, kaikkiin koulutusasteisiin ja rahoittamaan ostovoimaa sekä kasvua vahvistavat veronkevennykset. 

Ruoantuotanto ja huoltovarmuus turvattava

Ruoantuotannon vaikeudet alkoivat kärjistymään jo keväällä, jonka jälkeen Venäjän aloittama tuhoamissota on kriisiyttänyt tilannetta poikkeuksellisen nopeasti. Venäjä ja Ukraina vastaavat yhdessä merkittävästä osasta esimerkiksi maailman vilja-, auringonkukkaöljy- ja lannoitetuotannosta. Kotimaisen ruoantuotannon kriisi on edennyt vääjäämättä ilman hallituksen mainittavaa puuttumista asiaan. Kohonneet energian ja välipanosten hinnat uhkaavat kiristää alkutuotannon toiminnan kokonaan kannattamattomaksi. Hintojen nousun odotetaan jatkuvan, mikäli Venäjän tuhoamissota pitkittyy.  

Maatalouspolitiikkaa on johtanut keskusta kohta kahdeksan vuotta, mutta muutosta vakaampaan suuntaan ei ole tapahtunut. Mikäli koko ruoan arvoketjua sekä tukijärjestelmää olisi uudistettu kestävämmälle pohjalle, pystyttäisiin nykyinen kriisi kohtaamaan vahvemmista lähtökohdista. Ensisijaisesti viljelijän tulisi saada markkinoilta asianmukainen hinta. Siksi on pettymys, miten hallitus on esimerkiksi epäonnistunut viennin kasvattamisessa. Kannattavuutta ei paranneta tukieuroilla vaan vahvemmalla kaupanteolla. Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo, että hallituksen tulee viimein aktivoitua tilanteen ratkaisemiseksi. Lukuisilla tiloilla on tehty toiminnan kehittämiseen merkittäviä investointeja, jotka nyt uhkaavat vaarantaa perusteiltaan kannattavan liiketoiminnan jatkuvuuden väliaikaisten likviditeettiongelmien vuoksi.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

Vuoden 2023 talousarvio sekä syksyn lisätalousarviot ovat olleet Marinin hallituksen viimeinen mahdollisuus tehdä konkreettisia toimia talouden kurssin kääntämiseksi, julkisten menojen priorisoimiseksi sekä kriittisten alojen, etenkin maatilojen, pelastamiseksi. Näihin vakaviin kysymyksiin hallitus ei kuitenkaan ole halunnut tai kyennyt puuttumaan konkreettisesti, vaan on jatkanut avokätistä politiikkaansa unohtaen kuitenkin muutamat keskeisimmät perusasiat, kuten huoltovarmuuden vahvistamisen. Päätös lykätä maatilojen akuuttiin kustannuskriisiin vastaaminen ensi vuoden lisätalousarvion varaan on kohtalokas liian monelle tilalle. Tässä kohden hallituksen viivyttelyä on mahdoton ymmärtää.  

Hallituksen velkasaldo paisuu luvatun ensi vuoden lisätalousarvion myötä yli 40 miljardiin euroon. Tähän summaan ei vielä sisälly Fortumille luvattu 10 miljardin euron hätärahoitus. Suomi ei ole enää taloudenpidossaan Pohjoismaa, vaan pikemmin keskieurooppalainen maa. Pidemmän päälle emme tällä politiikalla pysty kuitenkaan ylläpitämään pohjoismaisia hyvinvointipalveluita. Olemme huolissamme hyvinvointipalveluiden tulevaisuudesta. Julkisen talouden tulot ja menot pitää sovittaa talouden suorituskyvyn asettamaan raamiin. Ilman kestävää taloutta meillä ei olisi maailman parasta koulua, toimivaa terveydenhuoltoa ja hyvää joukkoliikennettä ja muita peruspalveluita, jotka ovat synnyttäneet Suomeen hyvän mahdollisuuksien tasa-arvon. Velkaantumistien ja taloudellisen näivettymisen päässä on myös kansallisomaisuuden vähittäinen myyminen ulkomaiseen omistukseen.  

Hallitus on valitettavasti nostanut kädet ylös pienimpienkin säästöjen edessä, eikä perusasioiden, kuten hyvinvointialueiden ja sote-palveluiden rahoituksen varmistamiseksi priorisointiin kyetä. Jokaiseen eteen tulevaan kysymyksen vastaus on ollut lisävelka veronmaksajien piikkiin. Julkisen talouden asema jää pysyvästi heikommaksi hallituksen jäljiltä. Syynä ovat jo vaalikauden alussa toteutetut pysyvät menolisäykset, epäonnistunut rakennepolitiikka sekä riittämättömät julkista taloutta vahvistavat työllisyysuudistukset. Hallitus lisäsi vaalikauden alussa pysyviä julkisen talouden menoja noin 1,4 miljardilla eurolla, mutta jätti lupauksistaan huolimatta työllisyyttä parantavat uudistukset tekemättä. Hallituspuolueiden uudet puheet työllisyystoimista eivät tämän historian valossa vakuuta.  

Hallituksen esityksen mukaan työllisyysaste on noussut tämän vuoden kesällä 73,6 prosenttiin. Tämä jää kuitenkin hyvin kauas julkisen talouden kestävyyteen tarvittavasta 80 prosentin työllisyysasteesta. HE:n arvion mukaan talouden kasvun hidastuminen vaimentaa merkittävästi työllisyyden kehitystä, eikä työllisyysaste nouse loppuvuoden 2023 aikana enää merkittävästi.  

Valtion velkaantumisen paheneminen heijastuu jo ensi vuoden talousarviossa 1,5 miljardin euron varauksella korkomenoihin. Valtiovarainministeriön vuoden takaisen ennusteen mukaan velkasuhde ylittää 100 prosentin rajan jo 2040-luvun alussa. Pelkän valtionvelan hoitomenoihin hupenee ensi vuonna sen verran kuin Suomen terveydenhuolto (hyvinvointialueet) tarvitsisi alirahoituksen kattamiseksi. Mikäli sekä velkasuhde että korot jatkavat kasvuaan, puhutaan muutaman vuoden kuluttua jo useamman miljardin korkomenoista. Lisäksi myös kunnat ja kotitaloudet ovat varsin velkaantuneita.  

Hallituksen toteuttama sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus heikentää julkista taloutta lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä miljardeilla euroilla ja syventää kestävyysvajetta pitkällä aikavälillä. Massiivinen aluehallintouudistus aiheuttaa väistämättömiä muutoskustannuksia, jotka on aliarvioitu alakanttiin. Tästä huolimaatta hallitus on tietoisesti alirahoittanut hyvinvointialueet ja siten sote-palvelut. Ongelmat kasautuvat varsinaisesti seuraavalle hallitukselle, joka joutuu ratkomaan elinkelvottomien hyvinvointialueiden selviämiseen liittyviä haasteita.  

Vuoden neljäs lisätalousarvio sisältää monia yksittäisiä toimia, joihin kristillisdemokraatinen valiokuntaryhmä yhtyy, kuten Ukrainaan toimitetun puolustusmateriaalin korvaaminen ja lisäpanokset hoiva-avustajan kouluttamiseen sekä ylimääräinen lapsilisä. On valitettavaa, että oletettua alhaisempi syntyvyys alentaa momentin määrärahatarvetta aiemmin arvioituun verrattuna. 

Edellä olevan perusteella ehdotan,