Millaisia puheenvuoroja eduskunnan täysistunnoissa pidetään?

Perustuslain 31 §:n mukaan kansanedustajalla on eduskunnassa oikeus vapaasti puhua kaikista keskusteltavana olevista asioista sekä niiden käsittelystä. Kansanedustajan tulee myös esiintyä vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaamatta toista henkilöä.

​Kansanedustajat saavat vapaasti varata ja pitää puheenvuoroja täysistunnossa. Niiden lukumäärää ei ole asiakohtaisesti tai muutoin rajattu, ei kansanedustajien eikä eduskuntaryhmien osalta. Mitään rajoituksia ei ole myöskään siinä, ketkä edustajat voivat puhua tietyssä asiassa.

Puheenvuorojen pitämisestä eduskunnan täysistunnoissa säädetään eduskunnan työjärjestyksen (40/20​00) 50–52 §:ssä ja tarkempia ohjeita antaa eduskunnan puhemiesneuvosto.

Täysistunnoissa pidettävät puheenvuorot voidaan jaotella varsinaisiin puheenvuoroihin, vastauspuheenvuoroihin, nopeatahtisiin puheenvuoroihin, esittelypuheenvuoroihin ja ryhmäpuheenvuoroihin.

​​Varsinainen puheenvuoro ja vastauspuheenvuoro

Puhemies myöntää varsinaiset puheenvuorot siinä järjestyksessä kuin ne on varattu. Vastauspuheenvuoroja puhemies myöntää harkitsemassaan järjestyksessä. Keskustelussa pääministerin ilmoituksesta, suullisella kyselytunnilla ja ajankohtaiskeskustelussa puhemies voi myöntää puheenvuorot harkintansa mukaan. Edustaja voi varata puheenvuoron aikaisintaan 3 tuntia ennen istunnon alkua. Istunnon alettua puheenvuoron voi varata istuntosalista.

Edustaja voi pitää puheenvuoronsa joko omalta paikaltaan taikka salin edessä olevalta puhujakorokkeelta. Paikalta pidettävät puheenvuorot saavat kestää enintään 3 minuuttia, ja korokkeelta pidettävän puheenvuoro voi kestää enintään 7 minuuttia. Vastauspuheenvuoro pidetään aina omalta paikaltaan ja sen pituus on yleensä 1–2 minuuttia.

Esittelypuheenvuoro

Lain ensimmäisessä käsittelyssä valiokunnan puheenjohtajalle tai valiokunnan valitsemalle mietinnön esittelijälle myönnetään esittelypuheenvuoro ennen muita puheenvuoroja. Kertomuksen käsittelyssä esittelypuheenvuoro myönnetään kertomuksen esittelijäksi valitulle, esimerkiksi kyseessä olevan toimielimen puheenjohtajalle. Hallituksen esityksen lähetekeskustelussa esittelypuheenvuoro myönnetään esittelevälle ministerille ja eduskunta-aloitteen lähetekeskustelussa aloitteen ensimmäiselle allekirjoittajalle. Esittelypuheenvuoron suositeltava pituus on enintään 10 minuuttia.

Kun hallitus vastaa välikysymykseen, keskustelun ensimmäinen puheenvuoro annetaan välikysymyksen ensimmäiselle allekirjoittajalle.

Ryhmäpuheenvuoro

Ryhmäpuheenvuoroja käytetään käsiteltäessä valtion talousarviota, valtioneuvoston tiedonantoa ja selontekoa sekä välikysymystä, jollei puhemiesneuvosto toisin päätä. Puhemiesneuvosto voi myös päättää, että ryhmäpuheenvuoroja käytetään jotakin muuta tärkeää asiaa käsiteltäessä. Ryhmäpuheenvuorot pidetään eduskuntaryhmän koon mukaisessa järjestyksessä suurimmasta pienimpään.

Nopeatahtinen keskustelu

Puhemiesneuvosto voi etukäteen varata osan johonkin asiaan liittyvästä keskustelusta puheenvuoroille, joiden pituus on rajoitettu. Etukäteen varattavien puheenvuorojen pituus on tällöin esimerkiksi enintään 5 minuuttia. Tätä keskustelua kutsutaan nopeatahtiseksi keskusteluksi.

Lisätietoa ja kirjallisuutta

Perustuslaki (731/1999) 31 § 

Eduskunnan työjärjestys (40/2000) 50–52 § 

Eduskuntaopas 2023. Eduskunnan kanslia, 2023

Juridiikkaa ja muotoja eduskuntat​yössä / Mikael Hidén. Eduskunta, 2024. Eduskunnan kanslian julkaisu 1/2024.
Hidénin julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa​

Julkaistu 29.9.2017 14.40
Muokattu 9.10.2025 11.22