Rahoituskehysehdotus 2028–2034

Ilmastopäästöjen vähennystavoite 2040

Muut nostot kesäkaudelta

• EU–Yhdysvallat-kauppasopu
• Jäsenmaiden ilmaukset kiinnostuksesta SAFE-puolustusrahoitusvälineeseen
• Lisäksi kesäkauden aikana

Alkavalla viikolla​

 ​​

Eduskunnan EU-sihteeristö raportoi viikoittain Brysselistä kansanedustajille ja eduskunnan virkakunnalle ajankohtaisista EU-aiheista. Aiheet keskittyvät tuoreisiin EU-lainsäädäntöesityksiin, EU-toimielinten tapahtumiin ja muihin huomionarvoisiin EU:n kehityskulkuihin.

Rahoituskehysehdotus 2028–2034

Komissio antoi 16. heinäkuuta ehdotuksen tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFF) vuosille 2028–2034 (tiedonanto, tietokoosteet, Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun koonti). Kehys on suuruudeltaan 1 763 miljardia euroa vertailukelpoisin vuoden 2025 vakiohinnoin sisältäen elpymisvälineen takaisinmaksuun osoitetun 149 miljardin euron erän (inflaation huomiotta jättävin käyvin hinnoin kehyksen suuruus 1 985 miljardia euroa). Kehys vastaa 1,26 % EU:n bruttokansantulosta (1,15 % ilman elpymisvälineen takaisinmaksuja). Kehys on 42 % suurempi kuin kuluva vuosien 2021–2027 kehys, jonka suuruus vuoden 2025 hinnoin on 1 247 miljardia euroa eli 1,13 % EU:n BKTL:sta.

Rahoituskehys koostuu neljästä menojen pääluokasta: 1) kansalliset ja alueelliset kumppanuussuunnitelmat (vuoden 2025 hinnoin 946 miljardia euroa, 54 % kehyksestä), 2) kilpailu, varaus ja turvallisuus (522 miljardia euroa, 30 % kehyksestä), 3) ulkosuhderahoitus (Global Europe, 190 miljardia euroa, 11 % kehyksestä) ja 4) hallintomenot (105 miljardia euroa, 6 % kehyksestä).

Erillisten rahoitusohjelmien määrää ehdotetaan laskettavan nykyisestä 52:sta 16:een. Kansallisiin ja alueellisiin suunnitelmiin sisältyy korvamerkittyinä 261 miljardia euroa maatalouteen ja 405 miljardia euroa koheesioon (yhteensä 38 % kokonaiskehyksestä). Varaus ja turvallisuus -pääosa sisältää 362 miljardin euron suuruisen kilpailukykyrahaston, johon kuuluu 155 miljardin suuruinen Horisontti Eurooppa -ohjelma (kasvua arviolta noin 60 % aiemmasta) ja 116 miljardin euron EU:n puolustusvalmiuden kehittämiseen osoitettu erä.

Kehyksen erilliset elementit. 1 763 miljardin euron kehyksen päälle ehdotetaan 14 miljardin euron suuruista ennakoimattomiin tarpeisiin vastaamiseen tarkoitettua joustavuusvälinettä (Flexibility Instrument) sekä Ukrainan tukeen osoitettava 88 miljardin euron suuruista varantoa (Ukraine Reserve). Euroopan rauhanrahastoa esitetään jatkettavan kehyksen ulkopuolisena eränä (27 miljardia euroa kehyskaudella).

Lisäksi komissio ehdottaa perustettavaksi vakaviin kriiseihin vastaamiseksi erillistä enimmillään 350 miljardin euron suuruista erityisvälinettä, jolla jäsenmaille voitaisiin myöntää komission markkinoilta nostamia lainoja. Väline voitaisiin aktivoida poikkeustilanteissa EU:n neuvoston päätöksellä ja Euroopan parlamentin hyväksynnällä.

Tulot. Kehysmenot rahoitettaisiin pääosin jäsenmaiden maksamilla maksuilla sekä EU:n tulonlähteillä (omat varat). EU:n omia varoja kerättäisiin yhteensä 58 miljardia euroa vuodessa. Näistä 44 miljardia on nyt ehdotettavia uusia omia varoja tai päivityksiä aiempiin ehdotuksiin: sähköjätteet (15 miljardia euroa vuodessa), tupakkatuotteet (11 miljardia euroa), päästökauppatuloihin tehtävä päivitys (10 miljardia euroa), suuryritysvero (7 miljardia euroa) ja päivitetyt hiilitullimaksut (1 miljardi euroa).

Euroopan parlamentin ensireaktioissa kehysehdotus nähtiin riittämättömäksi EU:n kohtaamiin haasteisiin vastaamiseksi. Erityinen huoli ilmaistiin alueellisten ja paikallisten toimijoiden roolin heikentymisestä. Rahoituskehystä koskevan asetuksen hyväksyminen edellyttää yksimielisyyttä neuvostossa ja parlamentin hyväksyntää. Omien varojen päivitys vaatii neuvoston yksimielisyyttä ja jäsenmaiden hyväksyntää perustuslaillisten vaatimusten mukaisesti.

Ilmastopäästöjen vähennystavoite 2040

Komissio julkaisi 2. heinäkuuta ehdotuksen EU:n ilmastolain päivitykseksi asettaen tavoitteeksi EU:n ilmastopäästöjen vähentämisen vuoteen 2040 mennessä 90 %:lla vuoden 1990 tasoon verrattuna (lisätietosivusto, tietokoonti). Ehdotuksen keskeisiä tavoitteita ovat joustavuuden lisääminen, puhtaan teollisuuden ohjelman sitoumusten täyttäminen ja suotuisamman toimintaympäristön luominen päästövähennystavoitteiden saavuttamisen tukemiseksi.

Päästövähennysten saavuttamisen helpottamiseksi ehdotetaan kolmea keskeistä joustoa: 1) rajoitettu EU:n ulkopuolisten hiilidioksidikrediittien salliminen, 2) eurooppalaisten hiilenpoistojen sisällyttäminen päästökauppajärjestelmään sekä 3) joustavuuden lisääminen eri säädösten ja toimialojen välillä. Komissio painottaa, että EU:n kilpailukykykompassin toimeenpano on keskeisen tärkeää hiilestä irtautumiseksi ja siksi tuoreet komission aloitteet kuten valtiontukikehyksen päivitys ja hiilirajamekanismin (CBAM) yksinkertaistaminen tukevat olennaisesti päästövähennystavoitteiden saavuttamista.

Euroopan parlamentin kannan valmistelusta vastaa pääneuvottelijana Patriootit-ryhmän Ondřej Knotek (CZ), joka on ilmoittanut (X) vastustavansa komission ehdotusta.

Muut nostot kesäkaudelta

EU–Yhdysvallat-kauppasopu. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti 27. heinäkuuta EU–Yhdysvallat-kauppasovusta (yleiskuvaus, energiaa koskevat näkökohdat). 21. elokuuta julkaistussa osapuolten välisessä yhteisjulistuksessa (tietokooste) ilmoitetaan yleisestä Yhdysvaltojen 15 % enimmäistullitariffista EU-tuotteille. Tämä tariffi ei koske määrättyjä luonnonvaroja, lentokoneita ja niiden osia sekä yleislääkkeitä ja näiden komponentteja, joihin pätevät sen sijaan Yhdysvaltojen suosituimmuuskohteluperiaatteen mukaiset tariffit (komission mukaan 15 % tariffia alemmat). Yhteisjulistuksen mukaan EU lupaa poistaa kaikki tariffit Yhdysvaltojen teollisuustuotteilta sekä antaa etusijakohtelun joukolle maataloustuotteita. Eurooppalaisten yritysten odotetaan investoivan 600 miljardin dollarin verran Yhdysvaltoihin eri sektoreilla vuoteen 2028 mennessä. Komissio julkaisi 28. elokuuta kaksi asetusehdotusta kauppasovun toimeenpanemiseksi, mukaan lukien ehdotuksen tullien poistamisesta yhdysvaltalaisilta teollisuustuotteilta.

Jäsenmaiden ilmaukset kiinnostuksesta SAFE-puolustusrahoitusvälineeseen. 29. heinäkuuta aikarajaan mennessä 18 jäsenmaata oli ilmaissut kiinnostuksensa yhteensä 127 miljardin euron lainoihin SAFE-puolustusrahoitusvälineestä (Suomen ohella Belgia, Bulgaria, Espanja, Italia, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Slovakia, Tšekki, Unkari ja Viro). Myöhemmin myös Tanska ilmaisi kiinnostuksensa. Enintään lainoja voidaan myöntää 150 miljardilla eurolla. Jäsenmailla on marraskuun loppuun asti aikaa lähettää komissiolle tarkemmat suunnitelmat rahoitettavista hankkeista.

Lisäksikesäkauden aikana Euroopan parlamentti hylkäsi 10. heinäkuuta äänin 175–360 (18 tyhjää, 166 jätti äänestämättä) epäluottamuslause-esityksen Euroopan komissiota kohtaan. Komissio antoi ehdotukset kemianteollisuuden toimintasuunnitelmasta ja alan lainsäädännön yksinkertaistamisesta (6. omnibus) sekä Itämeren kalastuskiintiöistä, julkaisi strategiat välttämättömien tuotteiden varastoinnista ja kvanttialan kehittämisestä sekä esitteli vuosittaisen oikeusvaltiokertomuksen. EU:n ja Kiinan edustajat tapasivat 24. heinäkuuta Pekingissä ja julkaisivat lausuman yhteisistä ilmastotoimista. Komissio ja Ukraina saavuttivat 30. kesäkuuta periaatteellisen sovun EU–Ukraina-vapaakauppasopimuksen päivittämisestä. EU:n neuvosto hyväksyi heinäkuun puolivälissä 18. Venäjä-pakotepaketin.

Alkavalla viikolla

Euroopan parlamentissa on valiokuntien ja poliittisten ryhmien kokouksia. Kansainvälisen kaupan valiokunta (INTA) kuulee keskiviikkona komission kauppaosaston pääjohtajaa Sabine Weyandia EU–Yhdysvallat kauppasovusta. Parlamentin poliittisten ryhmien puheenjohtajat tapaavat komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin tältä ensi viikon keskiviikkona 10. syyskuuta odotettavasta EU:n tila (State of the Union) -puheesta. Euroopan parlamentin tiedotuksen koonti viikon aiheista.

Komissiolta odotetaan keskiviikkona heinäkuun monivuotista rahoituskehysehdotusta 2028–2034 täydentävää säädösehdotuskokonaisuutta. EU-mediatietojen (Politico) mukaan komission kollegio myös päättäisi odotetusta ehdotuksesta EU–Mercosur-kauppasopimuksen sopimustekstiksi ratifiointia varten. Komission kollegion tulevien kokousten esityslistat.

EU:n neuvoston kokoukset. Ei virallisia neuvostokokouksia. Epävirallisesti kokoontuvat eurooppaministerit (maanantaista tiistaihin) ja energia-asioista vastaavat ministerit (torstaista perjantaihin). Eurooppa-neuvoston ja neuvoston kokouskalenteri.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa käynnistää vierailukierroksen kaikissa jäsenmaissa, vieraillen ensimmäiseksi alkavalla viikolla Sloveniassa, Kroatiassa, Itävallassa, Romaniassa, Bulgariassa, Tšekissä ja Alankomaissa.

Viikkokirjeiden arkisto löytyy eduskunnan verkkosivuilta. Viikkokirjeen verkkolinkit johtavat eduskunnan tai EU:n toimielinten sivuille, ellei toisin mainita.​