Eduskunnan puolustusvaliokunnan mietintö valtioneuvoston puolustusselonteosta (VNS 9/2024) on valmistunut. Selonteko on ensimmäinen, jossa Suomen puolustusta kehitetään osana Pohjois-Atlantin liittoa.

Valiokunta toteaa mietinnössään, että yleinen asevelvollisuus ja korkea maanpuolustustahto ovat Suomen puolustuksen kulmakiviä myös Naton jäsenenä.

”Asevelvollisuus tuottaa koko maan kattavan, osaavan ja toimintakykyisen reservin, jolla kyetään vastaamaan sekä perinteisiin että uusiin turvallisuusuhkiin”, valiokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok.) sanoo.

Samoin maanpuolustustahto eli kansalaisten halu puolustaa maataan ja osallistua yhteiskunnan tukemiseen kriisitilanteissa on kansainvälisessä vertailussa Suomessa poikkeuksellisen korkea.

”Se tekee Suomesta vaikeasti horjutettavan sekä sotilaallisesti että henkisesti. Maanpuolustustahdon ylläpitäminen edellyttää yhteiskunnallista luottamusta, avointa viestintää ja kansalaisten osallistamista”, Autto muistuttaa.

Kyber- ja informaatioturvallisuus vaativat lisää huomiota

Valiokunta pitää myönteisenä, että selonteossa ei keskitytä vain maa-, meri- ja ilmavoimien kehittämiseen, vaan puolustuskykyä katsotaan laajasti teknologinen kehitys ja uudet uhat huomioiden. 

​”Erityisesti kyber- ja informaatioturvallisuuteen sekä avaruuspuolustukseen pitää kiinnittää aiempaa huomattavasti enemmän huomiota”, Autto tähdentää.

Valiokunta katsoo selonteon lailla, että kaikkia toimintaympäristöjä on kyettävä valvomaan, ja niissä on tarvittaessa voitava käynnistää puolustuksen edellyttämät toimenpiteet.

Ukrainasta oppia droonisodankäyntiin

Puolustusselontekoa varten Suomessa on seurattu huolella, mitä oppia on otettavissa Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan.

Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan Ukrainan sota on edennyt pääosin tavalla, johon suomalaisessa puolustussuunnittelussa on varauduttu. 

Uutta on kuitenkin miehittämättömien ilma-alusten eli droonien rooli.

”Puolustusvoimien on panostettava droonisodankäyntiin merkittävästi lisää resursseja, ja tätä kehittämistyötä on tehtävä tiiviissä yhteistyössä Ukrainan kanssa, sillä ukrainalaisilla on paras ymmärrys droonisodankäynnin kehittymisestä. Valiokunta pitää tärkeänä, että suomalainen puolustusteollisuus hakee ennakkoluulottomasti yhteistyömahdollisuuksia ukrainalaisten kanssa”, Autto toteaa.

Asuttu Suomi on turvallinen Suomi

Valiokunta käsittelee yli 30-sivuisessa mietinnössään sotilaallisen maanpuolustuksen kehittämisen lisäksi laajasti muun muassa huoltovarmuutta, väestönsuojelua ja vapaaehtoista maanpuolustusta.

Vaikka asiat ovat paremmin kuin monessa muussa maassa, kaikesta löytyy parannettavaa. Esimerkiksi huoltovarmuudessa Suomi on liian riippuvainen Itämeren kuljetuksista, minkä vuoksi pohjoisen Suomen rata- ja tieverkkoa pitää kehittää.

”Norjan satamat tarjoavat kriisitilanteessa elintärkeän pääsyn Atlantille, jos Itämeren yhteydet katkeaisivat. Rataverkon kehittäminen Ruotsiin ja Norjaan mahdollistaisi vaihtoehtoisen reitin joukkojen ja materiaalin siirtoon”, Autto huomauttaa.

Samoin mietinnössä todetaan, että asuttu Suomi on turvallinen Suomi.

”Alueiden asuttuna pysyminen vahvistaa kokonaisturvallisuutta, koska se ylläpitää paikallistuntemusta, yhteisöllisyyttä ja kykyä toimia nopeasti poikkeustilanteissa. Kun ihmisiä ja toimintaa on koko maassa, myös viranomaisten, järjestöjen ja Puolustusvoimien toimintaedellytykset paranevat samalla vahvistaen koko yhteiskunnan resilienssiä,” Autto sanoo.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhnä jätti mietintöön vastalauseen.

Valiokunnan mietintö (PuVM 5/2025)

Katso valiokunnan tiedotustilaisuuden verkkotallenne.​