Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

Ympäristövaliokunta huolissaan luonnonlaidunmaiden katoamisesta - lue valiokunnan lausunto

Julkaistu 13.6.2025 14.50

​Ymp​äristövaliokunnan tiedotustilaisuudessa kansanedustaja, valiokunnan jäsen Pauli Aalto-Setälä (kok.), valiokunnan puheenjohtaja Krista Mikkonen (vihr.) ja valiokunnan varapuheenjohtaja Pinja Perholehto (sd.).

Ympäristövaliokunta huolissaan luonnonlaidunmaiden katoamisesta - lue valiokunnan lausunto

Eduskunnan ympäristövaliokunta on huolissaan luonnonlaidunmaiden eli uhanalaisten perinnebiotooppien katoamisesta. Valiokunta vaatii sekä nopeita että pitkäaikaisia ratkaisuja tilanteen korjaamiseksi.

*

Päivitetty 13.6.2025:
Valiokunta on selvittänyt omana asianaan (O 29/2025) ja antoi siitä lausunnon perjantaina 13.6.:

Ympäristövaliokunnan lausunto YmVL 15/2025

Lausunnossaan valiokunta esittää, että maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö ryhtyvät toimenpiteisiin luonnonlaitumien hoidon turvaamiseksi.​

*

Perinnebiotooppeja ovat esimerkiksi kedot, niityt, hakamaat ja metsälaitumet, joilla on perinteistä karjataloutta ja joita on hoidettu perinteisin menetelmin. Suomen kaikki perinnebiotoopit ovat uhanalaisia ja niillä elää myös osa lähes neljännes Suomen uhanalaisista eläimistä. Valiokunta muistuttaa, että perinnebiotoopeissa yhdistyvät luonnonsuojelu ja luontokadon torjunta ja toisaalta yrittäjyys ja yrityksen kannattavuus.

Valiokunta toteaa, että perinnebiotooppien määrä on laskenut edelliseen CAP-kauteen verrattuna kolmanneksella, vaikka määrää on pyritty lisäämään. Suomen maatalous- ja maaseutupolitiikan tavoitteiden, toimenpiteiden ja maaseudun tukien CAP-suunnitelmassa 2023–2027 tavoitellaan 52 500 hehtaaria perinnebiotooppeja ympäristökorvausten piiriin, mutta alueita on tällä hetkellä alle 24 000 hehtaaria. Suomen tavoitteena on jakaa CAP-tukea perinnebiotoopeille ensin noin 23 miljoonaa vuosittain alkuun ja pinta-alatavoitteen noustessa kauden lopussa vuositasolla 30 miljoonaa euroa. Näistä rahoista on jo jäänyt merkittävä osa käyttämättä. Valiokunta kiinnittää huomiota myös hallinnon ja tukijärjestelmien monimutkaisuuteen ja toivoo niiden selkeyttämistä.

Valiokunta huomauttaa, että syynä alueiden pienemiseen on muun muassa Ruokaviraston uusi, entistä tiukempi tulkinta perinnebiotoopeista. Valiokunta muistuttaa, että laidunalat ovat mosaiikkimaisia, mukana on sekä tukikelpoista maatalousmaata ja tukikelvotonta alaa, joka on kuitenkin tärkeää luonnon monimuotoisuuden kannalta. Valiokunta vaatii, että tulkintaa pitäisi pystyä muuttamaan ja Suomen pitäisi Ruotsin tapaan sallia myös jossain määrin tällaisten tukikelvottomien alojen sisältyminen tukien sopimusalaan.

Valiokunta vetoaa vahvasti hallitukseen, jotta se pikaisesti etsii keinoja, joilla varmistetaan luonnonlaidunten jatkuminen, sillä tämänhetkinen tilanne uhkaa johtaa luonnonlaiduntamisen päättymiseen ja sen myötä merkittävään monimuotoisuuden katoamiseen.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös laidunmaiden suurpeto-ongelmaan ja suurpetokannan hillitsemiseen. Esimerkiksi petoaitojen rakentamiseen tarvittaisiin varoja ja alueilta, joita ei pystytä aitaamaan, pitäisi suurpetoja pystyä tarvittaessa poistamaan muuten.​

Valiokunnan tiedotustilaisuus on katsottavissa 10 vuorokauden ajan eduskunnan verkkopalvelussa
Katso tiedotustilaisuus​ 

Aihealueet
Ympäristövaliokunta; Valiokunnat