Uutiskirjeen tiivistelmät perustuvat EU-asiakirjoihin. Uutiskirje laaditaan eduskunnan jäsenten ja virkamiesten käyttöä varten. Kirjeen eduskunnan sivustojen ulkopuolelle olevien linkkien yhteyteen on suluissa ilmaistu kohde, johon linkki aukeaa.
1. Parlamentin tapahtumat
Osion kaikki linkit johtavat Euroopan parlamentin sivuille, ellei toisin mainita.
Tällä viikolla Euroopan parlamentissa on valiokuntien tapaamisia maanantaina ja tiistaina sekä täysistunto keskiviikosta perjantaihin.
Valiokuntien tapaamisissa:
Monivuotinen rahoituskehys/omat varat. kolmikantaneuvottelut parlamentin, neuvoston ja komission välillä jatkuvat EU:n tulevasta rahoituksesta.
EU:n elpymisvarat. Talous- ja raha- (ECON) ja budjettiasioiden (BUDG) valiokunnat äänestävät maanantaina mietinnöstä EU:n tulevaan rahoitukseen kuuluvasta elpymis- ja palautumistukivälineestä. Muutosehdotuksissa komission toukokuiseen esitykseen halutaan muun muassa 672.5 miljardin euron rahaston jakson pidentämistä kolmesta vuodesta neljään vuoteen ja kasvattaa parlamentin valtaa jäsenvaltioiden varojen käytön valvontaan
Oikeusvaltioperiaate. Kansallisten parlamenttien edustajat keskustelevat tiistaina meppien ja kanssa komission ensimmäisestä oikeusvaltiokertomuksesta sekä COVID-19-pandemian vaikutuksesta EU:n arvoihin, liittyen parlamentin omaan esitykseen pysyvästä EU:n arvojen valvontamekanismista. Tilaisuuden avaa parlamentin puhemies David Sassoli. Tilaisuudessa puhuvat myös komission oikeusasioiden komissaari Didier Reynders, edustaja EU:n puheenjohtaja Saksan edustaja, Venetsian komission puheenjohtaja (Demokratiaa oikeusteitse -komissio (Euroopan neuvosto)), EU:n perusoikeusviraston johtaja sekä kansalaisyhteiskunnan edustajia.
Täysistunnossa:
Yhdysvaltojen vaalit. Parlamentin poliittisten ryhmien edustajat keskustelevat keskiviikkona Yhdysvaltojen 3. marraskuuta järjestettyjen vaalien tuloksista.
EU4Health-ohjelma 2021-2027. Parlamentti keskustelee torstaina ja äänestää torstaina ja perjantaina lainsäädäntöaloitteesta, jonka tavoitteena on lisätä EU:n kykyä auttaa jäsenvaltioita käynnissä olevassa terveyskriisissä ja varustaa niitä tulevia terveysuhkia varten.
COVID-19. Parlamentti keskustelee torstaina komission kanssa COVID-19-rokotteiden hankinnoista ja saatavuudesta. Erillisessä keskustelussa mepit päättävät mietinnöstä koskien pandemian vaikutusta demokratiaan, perusoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen.
Terrorismi ja ilmaisunvapaus. Parlamentti keskustelee keskiviikkona, kuinka lopettaa rankaisemattomuus journalisteihin kohdistuvissa rikoksissa sekä tavoista taistella terrorismia vastaan ja puolustaa oikeutta ilmaisunvapaukseen ja koulutukseen.
Varapuheenjohtajan valinta. Parlamentti äänestää torstaina komissaariksi siirtyneen Mairead McGuinnessin seuraajasta yhdeksi puheenjohtajakseen.
2. Komission tapahtumat
Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.
Kollegion kokous keskiviikkona 11. marraskuuta. Todennäköisiä aiheita: Euroopan terveysunioni; Ehdotus asetukseksi vakaville rajat ylittäville terveysuhille; Ehdotus laajentaa Euroopan lääkeviraston mandaattia; Ehdotus laajentaa Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen mandaattia; LGTBI+ tasa-arvoisuusstrategia; Uusi kuluttaja-agenda; Asetus Euroopan datahallinnasta (European data governance) (mahdollinen aihe, vahvistamatta)
Muut keskeiset komissaarien tapaamiset:
Maanantai 9. marraskuuta
Euroopan digitaalisesta valmiudesta vastaava johtava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager tapaa videoyhteydellä Espanjan teollisuudesta, kaupasta ja turismista vastaavan ministerin María Reyes Maroton.
Ulkosuhteiden korkea edustaja Josep Borrell avaa EU:n suurlähettiläiden konferenssin videoyhteydellä.
Kriisinhallinnasta vastaava komissaari Janez Lenarčič tapaa videoyhteydellä Ukrainan varapääministerin Olexii Rzenikovin.
Kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen tapaa Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtajan Kristalina Georgieva.
Tiistai 10. marraskuuta
Innovoinnista, tutkimuksesta, kulttuurista, koulutuksesta ja nuorisoasioista vastaava komissaari Mariya Gabriel osallistuu videoyhteydellä EU-Kiina korkean tason People-to-People dialogiin.
Talousasioista vastaava komissaari Paolo Gentiloni osallistuu videoyhteydellä Italian parlamentin alahuoneen ulkoasioiden valiokunnan kuulemiseen.
Sisäasioista vastaava komissaari Ylva Johansson puhuu European Policy Centre EPC: tilaisuudessa komission maahanmuutto- ja turvapaikkauudistuksesta.
Keskiviikko 11. marraskuuta
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tapaa videoyhteydellä Norjan pääministerin Erna Solbergin.
Ulkosuhteiden korkea edustaja Josep Borrell tapaa videoyhteydellä autonomisen Kurdistanin alueen hallinnon pääministerin Masrour Barzanin.
Rahoituspalveluista, rahoitusvakaudesta ja pääomamarkkinaunionista vastaava komissaari Mairead McGuinness tapaa videoyhteydellä Deutsche Bankin pääjohtajan Christian Sewingin.
Torstai 12. marraskuuta
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen pitää puheen Pariisin rauhanfoorumissa (Paris Peace Forum).
Sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton tapaa videoyhteydellä Booking.comin toimitusjohtajan Glenn Fogel ja Alphabetin ja Googlen toimitusjohtajan Sundar Pichain.
Oikeusasioiden komissaari Didier Reynders tapaa videoyhteydellä Tanskan parlamentin EU-asioiden valiokunnan oikeusvaltioperiaatteesta.
Perjantai 13. marraskuuta
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tapaa Pohjois-Makedonian pääministerin Zoran Zaevin.
Ihmisten hyväksi toimivasta taloudesta ja kauppa-asioista vastaava johtava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis tapaa videokonferenssissa kansalaisyhteiskunnan edustajia komission Civil Society Dialogue -tapahtumassa kauppapolitiikan uudistuksesta (Trade Policy Review).
Talousasioista vastaava komissaari Paolo Gentiloni osallistuu G20 ylimääräiseen talousministerien ja keskuspankkien pääjohtajien videokonferenssiin.
3. Etenemissuunnitelmat ja julkiset kuulemiset
Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.
Etenemissuunnitelma: Terve maaperä – EU:n uusi maaperästrategia (Ympäristö; Tiedonanto)
Etenemissuunnitelma: Teollisuustuotteet – uuden lainsäädäntökehyksen arviointi (Sisämarkkinat; Arviointi)
Etenemissuunnitelma: Luonnon monimuotoisuuden suojelu: ennallistamistavoitteet EU:n biodiversiteettistrategiassa (Ympäristö; Asetusehdotus)
Etenemissuunnitelma: EU:n arktinen politiikka – päivitys (Ulko- ja turvallisuuspolitiikka; Yhteinen tiedonanto)
Etenemissuunnitelma ja julkinen kuuleminen: Älykkäät liikennejärjestelmät (EU:n sääntöjen tarkistaminen) (Liikenne; Direktiiviehdotus)
Kaikki Euroopan komission etenemissuunnitelmat ja julkiset kuulemiset.
4. Neuvostot
Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.
Maanantai 9. marraskuuta
Kauppaministerien videoneuvottelu. Esityslistalla kauppasuhteet Yhdysvaltoihin, EU:n käynnissä oleva kauppapolitiikan arviointi (Euroopan komissio) sekä Maailman kauppajärjestön WTO:n uudistaminen. Aiheena on mahdollisesti myös kauppasuhteet Kiinan kanssa.
Tiistai 10. marraskuuta
Eurooppaministerien videoneuvottelu. Esityslistalla komission ensimmäinen oikeusvaltiokertomus, EU:n laajentuminen (Albania ja Pohjois-Makedonia) sekä EU:n monivuotista rahoituskehyksestä 2021–2027 käytävien neuvottelujen tilanne.
Perjantai 13. marraskuuta
Sisäministerien videoneuvottelu. Esityslistalla keskustelu komission 23. syyskuuta ehdottamasta muuttoliike- ja turvapaikkauudistus.
5. Komissiossa viime viikolla
5.1 Komission syksyn talousennuste: elpyminen keskeytyy pandemiasta johtuvan syvenevän epävarmuuden vuoksi
Komissio julkaisi torstaina (Euroopan komissio) syksyn talousennusteensa (Euroopan komissio) vuosille 2020-2022 (komission sivuilta saatavilla myös tiivistelmä ja tilastotietojen liite). Talouden toimeliaisuus koki EU:ssa vakavan iskun vuoden alkupuoliskolla mutta elpyi kolmannella neljänneksellä, kun rajoitustoimenpiteitä vähitellen purettiin. Ennusteen mukaan pandemian kiihtyminen uudelleen viime viikkoina aiheuttaa kuitenkin häiriöitä, kun kansalliset viranomaiset ottavat käyttöön uusia kansanterveystoimenpiteitä rajoittaakseen taudin leviämistä. Ennusteen esitellyt talousasioiden komissaari Paolo Gentiloni totesi, että "emme koskaan odottaneet V-käyrän mukaista elpymistä. Nyt tiedämme varmasti, että emme saa sellaista". Komission korostaa, että nykyisen koronatilanteen vuoksi kasvuennusteisiin liittyy ennustejaksolla erittäin paljon epävarmuutta ja riskejä. Gentiloni nosti julkaisutilaisuudessa esiin seuraavia keskeisiä seikkoja ennusteesta:
1. COVID-19-pandemian ensimmäistä aaltoa seurasi EU:n historian syvin talouden supistuminen. Tätä kuitenkin seurasi vuoden kolmannella neljänneksellä erittäin voimakas palautuminen.
2. COVID-19-pandemian toinen aalto on johtanut elpymisen keskeytymiseen. Kokonaisuudessaan EU:n talouden ennustetaan supistuvan vuonna 2021 7,4 % (euroalueella 7,8 %), kasvaen taas vuonna 2021 4,1 % (euroalue 4,2 %) ja vuonna 2022 3 % (euroalue saman verran). Vielä kesällä (Euroopan komissio) komissio ennusti EU-alueelle 6,1 % BKT:n kasvua. Jäsenvaltioiden väliset erot kasvu-urissa ovat suuret, taustalla on COVID-19-rajoitustoimien lisäksi talousrakenteiden ja maakohtaisten politiikkatoimien erot. Voimakkaimmin COVID-19-pandemian ennustetaan vaikuttavan (Euractiv) Espanjaan.
3. Jäsenvaltioiden ja EU:n toimet ovat olleet tärkeässä roolissa talouden tukemisessa. Toteutettujen toimenpiteiden ennennäkemättömän laajuuden ja erityisesti työajan lyhentämisjärjestelyjen ansiosta työttömyysasteen nousu on pysynyt vähäisenä talouden toimeliaisuuden vähenemiseen verrattuna. Koko EU:n työttömyysasteen ennustetaan nousevan vuoden 2019 tilanteesta (6,7 %, euroalue 7,5 %) 7,7 %:iin vuonna 2020 (euroalue: 8,3 %) ja 8,6 %:iin vuonna 2021 (euroalue: 9,4 %) ja laskevan 8 %:iin vuonna 2022 (euroalue: 8,9 %).
4. Ennusteen pohjalla on kaksi keskeistä teknistä oletusta: Ensinnäkin COVID-19-rajoitustoimien oletetaan pysyvän jossain määrin voimassa vuoteen 2022 asti. Vuoden 2020 viimeisen neljänneksen huomattavan tiukentamisen jälkeen, niiden odotetaan kuitenkin vähitellen helpottuvan. Toiseksi, EU:n ja UK:n odotetaan käyvän kauppaa vuoden 2021 alusta lähtien suosituimmuuskohtelua koskevilla WTO:n säännöillä. Ennuste on siis verrattain varovainen ja ennakoitua parempi COVID-19-tilanteen kehitys ja suopeampi sopimus UK:n kanssa nostaisi ennustetta ylöspäin.
Lisäksi alijäämien ja julkisen velan odotetaan kasvavan merkittävästi kaikkialla EU:ssa (euroalueella julkisen talouden kokonaisalijäämä kasvaa ennusteen mukaan vuoden 2019 0,6 %:sta noin 8,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja supistuu sen jälkeen 6,4 prosenttiin vuonna 2021 ja 4,7 prosenttiin vuonna 2022; kokonaisvelka suhteessa BKT:hen kasvaa ennusteen mukaan vuoden 2019 85,9 %:sta 101,7 prosenttiin vuonna 2020, 102,3 prosenttiin vuonna 2021 ja 102,6 prosenttiin vuonna 2022) ja inflaation odotetaan pysyvän vaimeana (koko EU:n inflaatiovauhdin ollen ennusteessa 0,7 prosenttia vuonna 2020, 1,3 prosenttia vuonna 2021 ja 1,5 prosenttia vuonna 2022.
Maakohtaiset erot ovat suuret. Vuoteen 2022 voimakkaimmin elpyneitä maita tulevat ennusteen mukaan olemaan Puola, Liettua ja Ruotsi, joiden BKT vuoden 2019 lopun tasoon verrattuna olisi n. 3 % korkeammalla tasolla. Heikoiten tulisivat pärjäämään Espanja ja Italia, joiden BKT:n ennustetaan olevan vastaavasti n. 3 % vuoden 2019 lopun tasoa alempi. Suomen osalta BKT:n ennustetaan supistuvan vuonna 2020 4,3 %, ja taas kasvaen vuonna 2021 2,9 % ja vuonna 2022 2,2 %, ollen tuolloin n. 1 %:n korkeampi kuin vuoden 2019 lopulla. Julkisen velan BKT-osuuden odotetaan kasvavan 10 %-yksiköllä. Työttömien osuuden työvoimasta ennustetaan nousevan vuoden 6,7 %:sta vuonna 2020 7,9 %:iin, jonka jälkeen se laskisi vuonna 2021 7,7 %:iin ja ennustejakson päätteeksi vuonna 2022 7,4 %:iin. Raportin mukaan Suomen voimakkaat toimet talouden tukemisessa ja koronaviruksen rajoittamisessa ovat pehmentäneet negatiivisia talousvaikutuksia.
Elpymisvälineen vaikutuksista on huomioitu vain elpymis- ja palautustukivälineen ennakkomaksut, käytetyssä mallissa 10 % kokonaisrahoituksesta. Ennusteessa ohella julkaistun simulaatiomallin mukaan täydessä mitassa käytettynä elpymisvarat saattaisivat nostaa BKT:n kasvua kahdella prosenttiyksiköllä. Komissio käyttikin siis taas tilaisuuden korostaa elpymisvarojen pikaisen sopimisen tärkeyttä. Euroryhmän 3. marraskuuta kokouksessa (EU:n neuvostot) korostettiin samaa.
Komission seuraava talousennuste julkaistaan helmikuussa (Politico).
5.2 Komissio aloittaa bioetanolin tuontivalvonnan ja on valmis tarkastelemaan muilta aloilta tulevia valvontapyyntöjä
Komissio julkaisi keskiviikkona (Euroopan komissio) täytäntöönpanoasetuksen polttoaineena käytettävän uusiutuvan etanolin (bioetanolin) EU:hun suuntautuvan tuonnin valvonnasta. Asetuksen taustalla on (Agence Europe) Ranskan pyyntö ja sen huoli taloudellisista vahingoista alalle: sen mukaan alhaisin hinnoin tapahtuva bioetanolin tuonti on kasvanut merkittävästi viime kuukausina COVID-19:n aiheuttaman talouden laskusuhdanteen yhteydessä. Käytännön toimenpiiteenä on komission nyt käynnistämä tuontimäärien seuranta. Toimi ei ole komissio mukaan tuontia rajoittava toimenpide. Tämän pitäisi komission mukaan auttaa toimialoja saamaan paremman yleiskuvan oman alansa tilanteesta ja antamaan niille tosiasioihin perustuvaa tietoa, jonka avulla ne voivat selvittää, tarvitaanko lisätoimia. Jo ennen COVID-19-pandemiaa, bioetanolien tuonti (Agence Europe) on noussut eurooppalaisen uusiutuvien etanolien etujärjestön ePuren mukaan voimakkaasti, kuusinkertaistuen vuodesta 2017 vuoteen 2019.
Täytäntöönpanoasetus on jäsenvaltioiden hyväksymä. Tuontitilastot asetetaan saataville kuukausittain komission verkkosivustolla. Komissio toteaa myös, että se on valmis lisäämään valvontaa myös muiden alojen tuonnille, mikäli sille toimitetaan "riittävästi alustavaa näyttöä viimeaikaisen tuonnin kasvun aiheuttamista merkittävistä kielteisistä vaikutuksista ja vahingoista". EU:n oikeudellisen kehyksen mukaan nämä pyynnöt olisi kuitenkin kanavoitava EU:n jäsenvaltioiden kautta. Komissio vahvistaa näin olevansa valmis tarjoamaan sidosryhmille riittävät seurantavälineet Euroopan talouden muiden alojen kauppaan kohdistuvien paineiden ennakoimiseksi.
6. Parlamentissa viime viikolla
Parlamentissa oli tauko eli vihreä viikko.
7. EU:n vuosien 2021-2027 rahoituksesta sopiminen: alustava sopu oikeusvaltioperiaatteesta, kantojen lähentymistä muissa kohdissa
Neuvottelut EU:n vuosien 2021-2027 edistyivät viikolla olennaisesti. Neuvoston ja parlamentin neuvotteluryhmät saavuttivat alustavan sovun keskeisestä sekä jäsenvaltioita että neuvostoa ja parlamenttia jakaneesta kysymyksestä oikeusvaltioperiaatteen ehdollisuudesta EU:n varojen käytölle. Lisäksi tietojen mukaan neuvoston ja parlamentin kannat budjetin kokonaismäärän sekä omien varojen päätöksen suhteen olisivat lähentyneet.
7.1 Budjettivarojen käytön ehdollisuus oikeusvaltioperiaatteen toteutumiselle
Parlamentin ja neuvoston neuvotteluryhmät saavuttivat torstaina alustavan sovun (Euroopan parlamentti) EU:n vuosien 2021-2027 budjettivarojen käytön ehdollisuudesta oikeusvaltioperiaatteen toteutumiselle. Kyseessä oli 12. lokakuuta alkaneiden neuvottelujen viides neuvottelukierros. Molempien toimielinten on vielä hyväksyttävä sopu virallisesti. Kyseessä on merkittävä edistysaskel kokonaissovusta EU:n tulevista varoista, sillä se on yksi merkittävimmistä kiistan kohteista. Parlamentti on vaatinut eräiden jäsenvaltioiden tapaan tarpeeksi vahvaa mekanismia EU:n varojen käytölle. Puola ja Unkari ovat uhannet kaataa koko paketin, mikäli mekanismista tulee liian vahva. Parlamentin neuvotteluryhmää johtanut MEP Petri Sarvamaa kuvasi sopua (Euroopan parlamentti) virstanpylvääksi EU:n arvojen turvaamisessa ja mahdollisuudessaan pidättää EU:n varojen käytön olevan ensimmäinen laatuaan. Sarvamaan mukaan (EUobserver) ennaltaehkäisy ja oikeusvaltioperiaatteen vaarantamisen riski olivat tärkeitä parlamentin tavoitteita ja ne myös saavutettiin. Neuvoston neuvotteluryhmän johtaja EU-puheenjohtajamaan Saksan EU-suurlähettiläs Michael Clauß totesi nyt olevan hetki löytää sopu paketin muista osista korostaen asian kiireellisyyttä vedoten koronaviruksen toisen aallon vakavuuteen.
Neuvotteluryhmien hyväksymässä mallissa (Politico) EU:n varojen pidättäminen oikeusvaltioperiaatteen puutteisiin vedoten olisi vaikeampaa kuin komission esityksessä ja parlamentin alkuperäisessä kannassa. Varojen pidättämisestä päättäminen edellyttäisi määräenemmistöä neuvostossa (alkuperäisessä esityksessä olisi vaadittu määräenemmistöä varojen pidättämisen kumoamiseksi). Lisäksi oikeusvaltioperiaatteen kriteeri keskittyisi yleisten rikkomusten sijaan tilanteisiin, jotka vaikuttaisivat tai uhkaisivat vakavasti vaikuttaa "EU:n budjetin kunnolliseen käyttöön" tai EU:n taloudellisten intressien turvaamiseen "tarpeeksi suoralla tavalla". Sovittu mekanismi sisältää edelleen neuvoston esityksen "hätäjärrun", eli jäsenvaltio voi halutessaan tuoda päätöksen varojen pidättämisestä Eurooppa-neuvoston keskusteluun. Parlamentti sai tosin mukaan myönnytyksiä, kuten lisäyksen oikeuslaitoksen riippumattomuuden vaarantumisen yhdeksi rikkomusten kriteeriksi. Myös veropetokset ja verovälttely olisivat mahdollisia rikkomuksia. Lisäksi osapuolet sopivat, että neuvoston tulee päättää varojen pidättämisestä enintään kuukauden kuluessa saatuaan komission ehdotuksen aiheesta, sisältäen mahdollisuuden pidentää aikaa kahdella kuukaudella (mikäli jokin jäsenvaltio valittaa asiasta Eurooppa-neuvostoon, eli käyttää "hätäjarrua"). Edelleen, EU:n toimielinten tulisi hyväksyä rikkomuksiin syyllistyneitä jäsenvaltiota vastaan käynnistettävät toimet 7-9 kuukaudessa, asia, jonka parlamentti myös mainitsee voitokseen (neuvoston aiemmassa esityksessä 12-13 kuukaudessa). Parlamentti sai mukaan myös ehdon, että rangaistavissa jäsenvaltioissa tukien saajia – kuten opiskelijoita, maanviljelijöitä ja kansalaisjärjestöjä – suojeltaisiin, mahdollistaen heille hakemusprosessin jo päätettyjen varojen saamiselle. Myös komission uusi oikeusvaltiokertomus mainitaan (EUobserver) yhtenä huomioitavana seikkana kun oikeusvaltioperiaatteen rikkomusta arvioidaan.
Mepit suhtautuivat sopuun (Agence Europe) yleisesti ottaen positiivisesti, vaikka parlamentti halusi voimakkaampaa mekanismia (erityisesti sen toivoma käänteinen määräenemmistö, eli että määräenemmistöpäätös vaadittaisin varojen pidättämisen kumoamiseen, ei varojen pidättämiseen kuten nyt). Renew'n puheenjohtaja Dacian Cioloş kiitti saatua sopua; vihreiden Terry Reintke totesi, että vaikka mekanismi ei ole niin vahva kuin parlamentti toivoi, on se silti hyvä perusta toimille rikkomuksia vastaan; vihreiden Daniel Freund puolestaan korosti, että saavutettu mekanismi kuitenkin on vahvempi kuin EU-puheenjohtajamaa Saksan aiempi esitys. EPP:n puheenjohtaja Manfred Weber luonnehti (Politico) sopua monien muiden tapaan "historialliseksi".
Neuvotteluosapuolten ulkopuolisista arvioitsijoista German Marshall Fund -ajatushautomon Daniel Hegedüs totesi (Twitter), että hän ei kutsuisi mekanismia parlamentin tapaan "vahvaksi ja vankaksi" ("strong and robust") mutta lisäsi, että "se voisi olla huonompi". Toisen ajatushautomon, European Stability Initiative ESIn edustaja puolestaan kuvasi (Twitter) kompromissia menetetyksi mahdollisuudeksi ja painotti ettei sovitulla mekanismilla olisi juuri merkitystä EU:n tuomioistuimen pysyen edelleen pääasiallisena oikeusvaltioperiaatteen valvonnan mekanismina.
On huomioitava, että on vielä epäselvää, hyväksyvätkö kaikki jäsenvaltiot neuvostossa saavutetun sovun. Vaikka oikeusvaltioperiaatteen ehdollisuuden lisäämisestä päätetään määräenemmistöllä, sisältää vuosien 2021-2027 varojen kokonaisuus myös yksimielisyyttä neuvostossa vaativia päätöksiä (kuten omien varojen päätös), joten jäsenvaltiot kuten Puola ja Unkari voivat tätä kautta kaataa paketin halutessaan kuten he ovat aiemmin uhanneet (Politico). Unkarin oikeusministeri Judit Varga luonnehtikin torstaina (Politico) neuvoteltua mekanismia "ideologiseksi kiristysvälineeksi". Puolalainen MEP Zdzisław Krasnodębski (ECR, taustanaan Puolan valtapuolue Laki ja oikeus) niin ikään kritisoi (Politico) sovun "ideologisia lausumia" ja lisäsi että "meidän on tehtävä kaikkemme estääksemme mekanismi".
7.2 Muut kolme rahoituskokonaisuuden pääkohtaa
Oikeusvaltioperiaatteen ehdollisuus on yksi neljästä pääkokonaisuudesta vuosien 2021-2027 rahoituksesta sopimisessa. Muista kolmesta kohdasta (monivuotinen rahoituskehys, elpymisrahat sekä EU:n omien varojen uudistus) on käyty erillisiä neuvotteluja elokuulta alkaen parlamentin ja neuvoston välillä. Varsinaisia neuvotteluja viikolla ei käyty, mutta Agence Europen tietojen mukaan (Agence Europe) osapuolten kannat olisivat lähentyneet. Aiemmasta poiketen neuvosto olisi nyt hyväksymässä joitain oikeudellisesti sitovia aikarajoja omien varojen käyttöönotolle. Finanssitransaktioveron osalta neuvosto olisi nyt valmis asettamaan aikarajan vuoden 2026 alkuun (parlamentin vaatimus vuoden 2024 alku), päästökauppajärjestelmästä saataville tuloille vuoden 2023 alkuun (parlamentti: vuoden 2021 alku). Lisäksi neuvosto olisi nyt valmis lisäämään rahoitusta EU:n lippulaivaohjelmille 10 miljardilla eurolla (parlamentin vaatimus 39 miljardia euroa). Asiaa koskeva 11. neuvottelukierros järjestetään maanantaina. Budjettiasioiden komissaari Johannes Hahn oli torstaina luottavainen (Politico) sovun syntymiseen ja uskoi oikeusvaltioperiaatteen ehdollisuudesta saavutetun sovun (ks. yllä) tukevan neuvotteluja.
7.3 Elpymis- ja palautumistukiväline
Lisäksi Politicon tietojen mukaan (Politico) parlamentti olisi päässyt sopuun kannastaan elpymisvälineeseen kuuluvan 672,5 miljardin euron elpymis- ja palautumistukivälineen kannoistaan. Tarkemmin, kyseessä olisi Agence Europen tietojen mukaan neljän keskeisen poliittisen ryhmän, S&D:n, EPP:n, Renew'n ja vihreiden sopu (yli 50 % mepeistä). Muutosehdotuksissa komission toukokuiseen esitykseen (EUR-Lex) halutaan muun muassa rahaston pidentämistä kolmesta vuodesta neljään vuoteen ja kasvattaa parlamentin valtaa jäsenvaltioiden varojen käytön valvontaan. Mepit äänestävät asiasta maanantaina. Neuvosto päätti kannastaan määräenemmistöllä lokakuun alussa (Politico). Parlamentti haluaa tarjota jäsenvaltioille 20 % esirahoituksen ennen uudistusohjelmien valmistumista, kun neuvosto taas haluaa rajoittaa summan 10 %:iin. Parlamentti myös haluaa investointeja muihinkin kuin vihreään kehitykseen ja digitaaliseen murrokseen, kuten teollisuuspolitiikkaan, sosiaalisiin tarpeisiin, hallintoon sekä nuorten tukemiseen.
8. Brexit
EU-UK:n tulevan suhteen neuvottelut jatkuivat. EU:n pääneuvottelija Michel Barnier tapasi keskiviikkona jäsenmaiden EU-suurlähettiläät ja keskusteli parlamentissa meppien kanssa. Ennen tapaamista suurlähettiläiden kanssa Barnier totesi (EUobserver), että vielä on olemassa "liian monta vaikeaa kohtaa tärkeissä aiheissa". Politicon tietojen mukaan (Politico) Barnier kritisoi tapaamisessa UK:n pääneuvottelijan David Frostin tviittiä (Twitter) neuvottelujen positiivisesta edistymisestä toteamalla sen olevan aikapaineen luomista. Barnier itse tviittasi (Twitter) vakavien erimielisyyksien yhä kohdistuvan kolmen keskeisen kiistakysymykseen: tasapuolisiin kaupan edellytyksiin ("level playing field"), hallintoon sekä kalastusalueisiin. Mepeiltä Barnier toivoi joustavuutta mahdollisen sopimuksen hyväksymisen aikatauluun. Parlamentin UK-koordinaatioryhmän puheenjohtaja David McAllister (EPP) peräänkuulutti tiedotteessaan (Euroopan parlamentti), että mainitusta kolmesta keskeisestä kysymyksestä ei saa antaa periksi. Lisäksi hän totesi parlamentin tarvitsevan tarpeeksi aikaa käsittelyyn.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja UK:n pääministeri Boris Johnson keskustelivat (BBC) neuvotteluiden tilanteesta viikonloppuna. Neuvottelut jatkuvat tällä viikolla.
UK:n parlamentin ylähuone käsittelee maanantaina yhtä osaa kiistellystä UK:n sisämarkkinalaista. UK:n pääministerin Boris Johnsonin odotetaan kärsivän tappion (Politico) ylähuoneen mahdollisesti poistavan lakiesityksestä keskeisiä kohtia.
9. EU:n jäsenvaltioiden ja toimielinten johtajat onnittelivat laajasti Joe Bidenia Yhdysvaltojen presidentinvaalien voitosta
EU:n jäsenvaltioiden ja toimielinten johtajat onnittelivat laajasti (EUobserver) Joe Bidenia Yhdysvaltojen presidentinvaalien voitosta. Onnittelijoina olivat muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron, Saksan liittokansleri Angela Merkel, Irlannin, Liettuan ja Espanjan pääministerit, Euroopan parlamentin puhemies Sassoli, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Michel, komission puheenjohtaja von der Leyen sekä komission ulkosuhteiden korkea edustaja Borrell. Muita onnittelijoita olivat muun muassa NATOn pääsihteeri Jens Stoltenberg ja EKP:n puheenjohtaja Christine Lagarde, joka korosti Kamala Harrisin olevan ensimmäinen nainen Yhdysvaltojen varapresidenttinä. Ruotsin entinen ulkoministeri Carl Bildt luonnehti onnitteluita koordinoiduksi ja poikkeuksellisiksi, antaen "selkeän ja tarkoituksellisen viestin". Saksan ulkoministeri Heiko Maas toivoi (Financial Times) transatlanttisille suhteille uutta alkua (viime viikolla ennen vaaleja Saksan puolustusministeri Annegret Kramp-Karrenbauer herätti huomioita kirjoittamalla (Politico), että Eurooppa ei pysty korvaamaan Yhdysvaltojen roolia turvatakuiden tarjoajana EPP:n puheenjohtajan Manfred Weberin todetessa (Financial Times), että EU ei voi enää luottaa Yhdysvaltojen toimivan sen "isona veljenä").