Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan sähkömarkkinalain (588/2013) 2 §:n 2 momentti, 3 §:n 3, 5, 14 ja 25 b kohta, 4 §:n 2 momentti, 11 §, 13 §:n 2 momentin 2 ja 2 a kohta, 14 §:n 1 momentti, 16 §, 19 §:n 1 momentti, 20 §:n 1 momentti, 31 ja 41 §, 44 §:n 1 momentti, 72 § ja 114 §:n 4 momentti,
sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 2 momentti ja 114 §:n 4 momentti laissa 497/2023, 3 §:n 5 kohta, 13 §:n 2 momentin 2 ja 2 a kohta ja 20 §:n 1 momentti laissa 201/2025, 3 §:n 25 b kohta laissa 891/2021, 4 §:n 2 momentti laissa 730/2021, 14 §:n 1 momentti laissa 266/2017 ja 16 § osaksi laissa 201/2025, sekä
lisätään 3 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1430/2014, 108/2019, 730/2021, 891/2021, 497/2023 ja 201/2025, uusi 4 b, 5 b ja 32 c kohta, 4 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 730/2021, uusi 3 momentti, lakiin uusi 4 a §, 13 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi laissa 201/2025, uusi 2 b kohta sekä lakiin uusi 20 b, 20 c ja 51 a § seuraavasti:
2 §
Soveltamisala
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
Tämän lain verkonhaltijaa koskevia säännöksiä sovelletaan luvanvaraista sähköverkkotoimintaa harjoittavaan elinkeinonharjoittajaan, jolla on hallinnassaan Suomessa sijaitsevaa sähköverkkoa, jollei jäljempänä toisin säädetä tai jollei Energiavirasto ole päätöksellään vapauttanut verkonhaltijaa luvanvaraisuudesta.
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
3 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
3) suurjännitteisellä jakeluverkolla nimellisjännitteeltään vähintään 110 kilovoltin paikallista tai alueellista sähköverkkoa tai -johtoa, joka ei ole sähköntuotannon liittymisverkko tai liittymisjohto ja joka ei ylitä valtakunnan rajaa;
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
4 b) sähköntuotannon liittymisverkolla sähköverkkoa, jolla kaksi tai useampi erillinen voimalaitoskokonaisuus liittyvät yhteisellä liittymällä ja mahdollisella varasyöttöyhteydellä sähköverkkoon ja joka on mainittua sähköverkkoa käyttävän yhden tai useamman sähköntuottajan tai energiavaraston haltijan taikka näiden tai osan näistä määräysvallassa olevan yrityksen hallinnassa;
5) liittymisjohdolla sähköjohdon ja muiden sähköverkkoon liittämiseen tarvittavien sähkölaitteiden ja -laitteistojen muodostamaa yhtenäistä kokonaisuutta, jolla liitetään sähköverkkoon liittyjän tai liittyjien: a) sähkönkäyttökohde;
b) voimalaitoskokonaisuus; tai
c) yksi tai useampi toisiinsa kytketty energiavarasto;
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
5 b) voimalaitoskokonaisuudella rajatulla maa-alueella tai rajatulla merialueen osalla sijaitsevaa:a) yhtä voimalaitosta;
b) kahta tai useampaa voimalaitosta, jotka muodostavat yhtenäisen toiminnallisen kokonaisuuden; tai
c) yhtä tai useampaa voimalaitosta sekä niihin kytkeytyvää yhtä tai useampaa energiavarastoa, jotka muodostavat yhtenäisen toiminnallisen kokonaisuuden.
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
14) pienimuotoisella sähköntuotannolla voimalaitoskokonaisuutta, jonka teho on alle yksi megavolttiampeeria;
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
25 b) mittausalueella kantaverkkoa, suurjännitteistä jakeluverkkoa, jakeluverkkoa, suljettua jakeluverkkoa, sähköntuotannon liittymisverkkoa ja niiden osaa sekä sellaista kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäistä sähköverkkoa, joka muodostaa oman selvitysalueensa taseselvityksessä;
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
32 c) joustavalla liittymissopimuksella jakeluverkkoon, suurjännitteiseen jakeluverkkoon tai kantaverkkoon liittymistä koskevaa sopimusta, jonka ehdoissa on sovittu rajoituksista liittymispisteen taatulle teholle tai verkonhaltijan toteuttamasta liittymän sähkönkäytön tai sähkönsyötön ohjaamisesta;
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
4 §
Sähköverkkotoiminnan luvanvaraisuus
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
Luvanvaraista ei ole:
1) sähköverkkotoiminta, jossa sähköverkolla hoidetaan vain kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäistä sähköntoimitusta;
2) erillisen linjan kautta tapahtuva sähkönjakelu erilliselle asiakkaalle, tuottajan ja sähköntoimittajan omiin tiloihin, tytäryrityksille tai asiakkaille tämän tai näiden sähkönkäyttökohteeseen tai suljettuun jakeluverkkoon;
3) sähkön kuljettaminen liittymisjohdossa tai liittyjän varasyöttöyhteydessä;
4) sähkön kuljettaminen sähköntuotannon liittymisverkossa, jossa sähköä ei toimiteta tukkuasiakkaille tai loppukäyttäjille.
Tarkempia säännöksiä sähköverkkolupaa koskevasta hakemuksesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.
4 a §
Sähköverkkotoiminnan luvanvaraisuutta koskeva ennakkotieto
Energiavirasto voi kirjallisesta hakemuksesta antaa yksittäistapausta koskevan ennakkotiedon siitä, onko sähköverkkotoimintaa varten haettava 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu sähköverkkolupa. Hakemuksessa on esitettävä asian ratkaisemiseksi tarvittava selvitys. Ennakkotietoa ei anneta, jos samaa toimintaa koskien on vireillä sähköverkkolupaa koskeva hakemus tai jos asia on jo Energiaviraston toimesta ratkaistu.
Ennakkotietoa koskevaa voimassa olevaa päätöstä on hakijan vaatimuksesta noudatettava sovellettaessa tätä lakia, jos:
1) hakija on esittänyt ennakkotiedon antamista varten oikeat ja riittävät tiedot;
2) hakija ei ole toteuttanut toimintaansa olennaisesti toisin kuin ennakkotietoa koskevassa hakemuksessa on esitetty; ja
3) ennakkotiedon sisältöön vaikuttavat olosuhteet eivät ole olennaisesti muuttuneet.
Tarkempia säännöksiä ennakkotietoa koskevasta hakemuksesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.
11 §
Suljetun jakeluverkon sähköverkkolupa
Suljetun jakeluverkon sähköverkkolupa myönnetään hakemuksesta hakijalle, joka harjoittaa sähköverkkotoimintaa maantieteellisesti rajatulla teollisuus- tai elinkeinoalueella taikka yhteisiä palveluja tarjoavalla alueella sijaitsevassa jakeluverkossa tai suurjännitteisessä jakeluverkossa, jossa ei toimiteta sähköä kuluttajille, jos:
1) erityisistä teknisistä tai turvallisuuteen liittyvistä syistä kyseisen verkon käyttäjien toiminnot muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden;
2) erityisistä teknisistä tai turvallisuuteen liittyvistä syistä kyseisen verkon käyttäjien tuotantoprosessien raaka-aineet ja lopputuotteet liittyvät olennaisesti toisiinsa taikka niiden tuotantoprosessi muodostaa tai niiden tuotantoprosessit muodostavat muulla tavoin yhtenäisen kokonaisuuden; tai
3) kyseisessä verkossa jaellaan sähköä ensisijaisesti verkon omistajalle tai verkonhaltijalle taikka niihin omistussuhteessa oleville yrityksille.
Suljetun jakeluverkon sähköverkkolupaa ei kuitenkaan saa myöntää hakijalle, jonka sähköverkossa toimitetaan sähköä kuluttajille, ellei kysymyksessä ole sähköntoimitus pienelle määrälle kuluttajia, joilla on työsuhteeseen perustuvia tai vastaavia yhteyksiä hakijaan.
Suljettuun jakeluverkkoon ja suljetun jakeluverkon haltijaan sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään suurjännitteisestä jakeluverkosta ja jakeluverkosta sekä jakeluverkonhaltijasta, ellei erikseen toisin säädetä. Lupapäätökseen sovelletaan, mitä 5 §:ssä säädetään sähköverkkoluvan myöntämisestä. Suljetun jakeluverkon sähköverkkoluvan hakijaan ei sovelleta 6 §:n 3—5 kohdassa säädettyjä sähköverkkoluvan hakijaa koskevia vaatimuksia.
13 §
Jakeluverkon rakentaminen
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
Muut saavat rakentaa vastuualueelle jakeluverkkoa, jos:
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
2) kysymyksessä on liittymisjohto tai varasyöttöyhteys, jolla voimalaitoskokonaisuus liitetään vastuualueen jakeluverkonhaltijan tai muun verkonhaltijan sähköverkkoon;
2 a) kysymyksessä on erillinen linja, jolla jaellaan sähköä erilliselle asiakkaalle, tuottajan ja sähköntoimittajan omiin tiloihin, tytäryrityksille tai asiakkaille tämän tai näiden sähkönkäyttökohteeseen tai suljettuun jakeluverkkoon;
2 b) kysymyksessä on sähköntuotannon liittymisverkko, jossa sähköä ei toimiteta tukkuasiakkaille tai loppukäyttäjille;
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
14 §
Hankelupa suurjännitejohdon rakentamiseen
Nimellisjännitteeltään vähintään 110 kilovoltin sähköjohdon rakentamiseen on haettava kirjallisesti hankelupa. Hankeluvan myöntää Energiavirasto. Jos hakemuksen kohteena on sähköjohto, joka ylittää valtakunnan rajan, tai Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain (1058/2004) 3 a §:n mukainen sähköjohto, joka johtaa Suomen talousvyöhykkeeltä toiseen valtioon tai toisen valtion talousvyöhykkeelle, hankeluvan myöntää valtioneuvosto yleisistunnossa. Valtakunnan rajan ylittävän tai Suomen talousvyöhykkeeltä toiseen valtioon tai toisen valtion talousvyöhykkeelle johtavan sähköjohdon rakentamiseen myönnetyn hankeluvan siirtämiseen toiselle on haettava uusi hankelupa.
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
16 §
Hankeluvan myöntäminen
Hankeluvan myöntämisen edellytyksenä on, että sähköjohdon rakentaminen on sähkön siirron turvaamiseksi tarpeellista. Jos hakemuksen kohteena on sähköjohto, joka ylittää valtakunnan rajan, tai Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain 3 a §:n mukainen sähköjohto, joka johtaa Suomen talousvyöhykkeeltä toiseen valtioon tai toisen valtion talousvyöhykkeelle, hankeluvan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että sähköjohdon rakentaminen on muutoinkin sähkömarkkinoiden kehityksen ja vastavuoroisuuden kannalta tarkoituksenmukaista.
Jos hakemus ei koske sähköjohtoa, joka ylittää valtakunnan rajan, tai Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain 3 a §:n mukaista sähköjohtoa, joka johtaa Suomen talousvyöhykkeeltä toiseen valtioon tai toisen valtion talousvyöhykkeelle, hankelupa on 1 momentin estämättä myönnettävä:
1) liittymisjohdolle, jolla sähkönkäyttökohde, voimalaitoskokonaisuus tai yksi tai useampi toisiinsa kytketty energiavarasto liitetään lähimpään nimellisjännitteeltään vähintään 110 kilovoltin sähköverkkoon;
2) erilliselle linjalle.
Hankelupaan voidaan liittää luvan edellytysten kannalta tarpeellisiksi katsottavia ehtoja.
19 §
Verkon kehittämisvelvollisuus
Verkonhaltijan tulee toiminta-alueellaan riittävän hyvälaatuisen sähkön saannin turvaamiseksi verkkonsa käyttäjille ylläpitää, käyttää ja kehittää sähköverkkoaan sekä yhteyksiä toisiin verkkoihin sähköverkkojen toiminnalle säädettyjen vaatimusten ja verkon käyttäjien kohtuullisten tarpeiden mukaisesti.
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
20 §
Liittämisvelvollisuus
Verkonhaltijan tulee pyynnöstä ja kohtuullista korvausta vastaan liittää sähköverkkoonsa tekniset vaatimukset täyttävät sähkönkäyttökohteet, voimalaitokset ja energiavarastot toiminta-alueellaan. Liittymän syöttöteho sähköverkkoon tai ottoteho sähköverkosta ei kuitenkaan saa ylittää suurinta sallittua askelmaista tehonmuutosta, jonka sähköjärjestelmä kestää käyttövarmuutta vaarantamatta. Liittämistä koskevien ehtojen ja teknisten vaatimusten tulee olla avoimia, tasapuolisia sekä syrjimättömiä, ja niissä on otettava huomioon sähköjärjestelmän toimintavarmuus ja tehokkuus.
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
20 b §
Joustavat liittymissopimukset
Verkonhaltijan on tarjottava joustavia liittymissopimuksia sellaisissa sähköverkkonsa osissa, joissa sähköverkon kapasiteettia on saatavilla rajoitetusti tai ei lainkaan uusia liittymiä tai olemassa olevan liittymän suurentamista varten ja joissa liittyjän tarvitseman liittymän toteuttaminen edellyttää sähköverkon kehittämistä.
Joustavassa liittymissopimuksessa on mainittava:
1) enimmäisarvot kiinteälle sähkön syötölle sähköverkkoon ja sähköverkosta otolle sekä joustavasta lisäsyötön ja -oton kapasiteetista;
2) kiinteään ja joustavaan syötön ja oton kapasiteettiin sovellettavien sähkönsiirron tai sähkönjakelun maksujen määrittämisperusteet;
3) joustavan liittymissopimuksen voimassaoloaika ja koko pyydetyn kiinteän kapasiteetin liitännän myöntämiselle ennakoitu päivämäärä.
Liittyjän, jolla on joustava liittymissopimus, on asennettava liittymään luotettavaksi todettu tehonohjausjärjestelmä.
Joustava liittymissopimus ei saa viivästyttää sähköverkon kehittämistä. Joustavasta liittymissopimuksesta tulee siirtyä kiinteään liittymissopimukseen sähköverkon kehittämisen myötä.
Energiavirasto voi antaa tarkempia määräyksiä 2 momentissa säädetyistä joustavan liittymissopimuksen ehdoista, 3 momentissa tarkoitetusta tehonohjausjärjestelmästä sekä 4 momentissa säädetyistä joustavan liittymissopimuksen tarjoamisen edellytyksistä.
20 c §
Pysyvästi joustavat liittymissopimukset
Sähköverkon osissa, joissa Energiavirasto on verkonhaltijan hakemukseen perustuvalla päätöksellään katsonut, ettei sähköverkon kehittäminen ole tehokkain ratkaisu, joustavia liittymissopimuksia voidaan uusien liittymien toteuttamiseksi tai olemassa olevien liittymien suurentamiseksi liittyjän suostumuksella tehdä 20 b §:n 4 momentista poiketen pysyvinä ratkaisuina. Päätöksessä on yksilöitävä sen perusteena olevat verkkokomponentit.
Pysyvästi joustavassa liittymissopimuksessa on mainittava:
1) 1 momentissa tarkoitetut verkkokomponentit tai niiden yhdistelmät, joihin pysyvästi joustavan liittymissopimuksen tekeminen perustuu;
2) enimmäisarvot kiinteälle sähkön syötölle sähköverkkoon ja sähköverkosta otolle sekä joustavasta lisäsyötön ja -oton kapasiteetista;
3) kiinteään ja joustavaan syötön ja oton kapasiteettiin sovellettavien sähkönsiirron tai sähkönjakelun maksujen määrittämisperusteet;
4) pysyvästi joustavan liittymissopimuksen voimassaoloaika tai voimassaolon määräytymisperuste.
Liittyjän, jolla on pysyvästi joustava liittymissopimus, on asennettava liittymään luotettavaksi todettu tehonohjausjärjestelmä.
Energiavirasto voi verkonhaltijan tai liittyjän hakemuksesta taikka omasta aloitteestaan peruuttaa 1 momentissa tarkoitetun päätöksensä tai muuttaa päätöksessä tarkoitetun sähköverkon osan ulottuvuutta, jos päätöksessä tarkoitetussa sähköverkon osassa olosuhteet ovat muuttuneet rajoituksen aiheuttaneissa verkkokomponenteissa siten, että 1 momentissa tarkoitetun päätöksen antamisen edellytykset eivät enää täyty. Energiaviraston on peruutuspäätöksessään määrättävä sekä verkonhaltijan että sähköverkon osan liittyjien kannalta kohtuullinen siirtymäaika, jonka päätyttyä pysyvästi joustavia liittymissopimuksia ei enää saa käyttää sähköverkon osassa. Liittymissopimukseen, johon Energiaviraston päätös vaikuttaa, sovelletaan mainittuna siirtymäaikana 20 b §:n 2—4 momenttia, jollei verkonhaltijan ja liittyjän välillä ole liittymissopimuksen solmimisen yhteydessä sovittu toisin.
Energiavirasto voi antaa tarkempia määräyksiä 2 momentissa tarkoitetuista pysyvästi joustavan liittymissopimuksen ehdoista ja 3 momentissa tarkoitetusta tehonohjausjärjestelmästä.
31 §
Kantaverkon määritelmä ja kantaverkkoon kuuluvien sähköjohtojen ja laitteistojen nimeäminen
Kantaverkkoa ovat:
1) nimellisjännitteeltään vähintään 110 kilovoltin sähköjohdoista, sähköasemista ja muista laitteistoista koostuva valtakunnallinen yhteenliitetty sähkön siirtoverkko suurjännitteisiä jakeluverkkoja lukuun ottamatta;
2) nimellisjännitteeltään vähintään 110 kilovoltin rajayhdysjohto.
Kantaverkonhaltijan on nimettävä ja julkaistava kantaverkkoonsa kuuluvat sähköjohdot, sähköasemat ja muut laitteistot kunkin siirtopalvelujen hinnoittelua koskevan valvontajakson ajaksi viimeistään yhdeksän kuukautta ennen valvontajakson alkamista. Kantaverkonhaltijan on ennen nimeämistä varattava verkkonsa käyttäjille sekä asiaan liittyville viranomaisille ja muille sidosryhmille tilaisuus tulla kuulluksi nimeämisehdotuksesta. Kantaverkonhaltija voi poistaa julkaisemastaan nimeämispäätöksestä sähköjohtoja, sähköasemia ja muita laitteistoja ennen seuraavan valvontajakson alkamista vain painavasta syystä.
Kantaverkonhaltijan nimeämispäätös ja sen muutokset on toimitettava Energiavirastolle. Energiavirastolla on oikeus kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta vaatia kantaverkonhaltijaa tekemään muutoksia nimeämispäätökseen, jos päätös ei ole lainmukainen.
Kantaverkonhaltijan verkkopalvelun sopimuspuolella on oikeus saattaa kantaverkonhaltijan julkaiseman nimeämispäätöksen tai sen muutoksen lainmukaisuus Energiaviraston ratkaistavaksi riitojenratkaisumenettelyssä kuukauden kuluessa siitä, kun kantaverkonhaltija on julkaissut päätöksensä. Riitojenratkaisumenettelyyn sovelletaan sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 29 §:ää.
41 §
Kantaverkon kehittämissuunnitelma
Järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan on laadittava valtakunnallista yhteenliitettyä sähkön siirtoverkkoansa ja hallinnassaan olevia rajayhdysjohtoja sekä niiden yhteyksiä toisiin sähköverkkoihin koskeva kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma. Muun kantaverkonhaltijan on laadittava kantaverkkoansa ja sen yhteyksiä toisiin sähköverkkoihin koskeva kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma. Kantaverkonhaltijan on käytettävä kehittämissuunnitelmaa pohjana sähkökauppa-asetuksessa säädetyn unionin laajuisen verkon kehittämissuunnitelman laatimisessa. Kehittämissuunnitelma on päivitettävä kahden vuoden välein.
Kehittämissuunnitelmassa on oltava:
1) suunnitelma investoinneista, 19 §:n 1 momentissa tarkoitetun verkon kehittämisvelvollisuuden ja kantaverkon toiminnan laatuvaatimusten täyttämiseksi;
2) suunnitelma sellaisista rajayhdysjohtoja koskevista investoinneista, jotka ovat tarpeen tehokkaasti toimiville kansallisille ja alueellisille sähkömarkkinoille sekä Euroopan unionin sähkön sisämarkkinoille;
3) selvitys kehittämissuunnitelman laatimisessa käytetyistä menetelmistä sekä suunnitelman perustana olevista sähkön kulutuksen ja tuotannon kehitystä koskevista ennusteista ja muista oletuksista.
Kehittämissuunnitelma on julkaistava. Kantaverkonhaltijan on ennen kehittämissuunnitelman julkaisemista varattava verkkonsa käyttäjille sekä asiaan liittyville viranomaisille ja muille sidosryhmille tilaisuus tulla kuulluksi kehittämissuunnitelmasta.
Kehittämissuunnitelma ja kuulemisen tulokset on toimitettava Energiavirastolle. Energiavirastolla on oikeus kuuden kuukauden kuluessa suunnitelman vastaanottamisesta vaatia kantaverkonhaltijaa tekemään muutoksia kehittämissuunnitelmaan, jos:
1) kehittämissuunnitelma ei täytä 1 ja 2 momentissa säädettyjä vaatimuksia; tai
2) on syytä epäillä, että kehittämissuunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet eivät johda 40 §:ssä säädettyjen laatuvaatimusten täyttämiseen.
Energiavirasto voi antaa tarkempia määräyksiä kehittämissuunnitelmassa annettavista tiedoista, suunnitelman toimittamisesta Energiavirastolle sekä 3 momentissa tarkoitetun kuulemisen järjestämisestä.
44 §
Järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan vastuualue
Järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan vastuualueeseen kuuluvat valtakunnan alue Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta ja Suomen talousvyöhyke.
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
51 a §
Erityissäännökset verkon kehittämisvelvollisuudesta suurjännitteisessä jakeluverkossa ja jakeluverkossa
Sen lisäksi, mitä 19 §:ssä säädetään verkonhaltijan kehittämisvelvollisuudesta, jakeluverkonhaltijan tulee toiminta-alueellaan kehittää sähköverkkoaan kahden tai useamman erillisen voimalaitoskokonaisuuden liittämiseksi sähköverkkoon verkon käyttäjien kohtuullisten tarpeiden mukaisesti.
Jakeluverkonhaltijan, jolla ei ennestään ole hallinnassaan suurjännitteistä jakeluverkkoa, tulee toiminta-alueellaan kehittää 19 §:ssä ja tämän pykälän 1 momentissa säädetyllä tavalla uutta suurjännitteistä jakeluverkkoa verkon käyttäjien kohtuullisten tarpeiden mukaisesti, jos tämä ei ole teknisten tai taloudellisten edellytysten vuoksi kohtuutonta verkonhaltijalle taikka kohtuutonta verkonhaltijan verkon muiden käyttäjien kannalta.
72 §
Loppukäyttäjän mahdollisuus sähköntoimitukseen sähköverkon kautta
Kiinteistönhaltijan on huolehdittava siitä, että loppukäyttäjällä on mahdollisuus tehdä sähköverkkosopimus ja sähköntoimitussopimus, jossa sähköntoimitus tapahtuu sähköverkonhaltijan sähköverkon kautta. Kiinteistönhaltijan tulee luovuttaa loppukäyttäjälle tätä tarkoitusta varten käyttöoikeus kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäiseen sähköverkkoon. Jos sähkön mittaus on järjestetty kiinteistössä siten, että sähkö toimitetaan loppukäyttäjille kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäisen sähköverkon kautta, loppukäyttäjän on korvattava kiinteistönhaltijalle sähkön mittaukseen liittyvistä muutostöistä aiheutuvat kustannukset päättäessään ostaa sähkönsä sähköverkon kautta.
114 §
Muutoksenhaku
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
Markkinaoikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lain 20 §:n 1 momenttia sovelletaan lain voimaantulon jälkeen tehtyihin liittymissopimuksiin ja ennen lain voimaantuloa tehtyjen liittymissopimusten muutoksiin, jotka on tehty lain voimaantulon jälkeen.
Paikalliseen tai alueelliseen nimellisjännitteeltään 400 kilovoltin sähköverkkoon tai -johtoon, joka on otettu käyttöön 1 päivän syyskuuta 2013 ja lain voimaantulon välisenä aikana tai jota koskeva investointi on sisällytetty 1 päivän syyskuuta 2013 ja lain voimaantulon välisenä aikana julkaistuun tällä lailla muutettavan lain 41 §:ssä tarkoitettuun kantaverkon kehittämissuunnitelmaan, sovelletaan kuitenkin lain voimaan tullessa voimassa olleita 3 §:n 3 kohtaa sekä 19 ja 31 §:ää.
Liittymisjohtoihin, joita koskeva liittymissopimus on tehty ennen lain voimaantuloa, sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.