Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Suomalaisnuorten PISA-tulokset ovat heikentyneet jälleen. Laskua on kaikissa mitatuissa oppiaineissa: matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä. Viime vuoden lopulla julkaistussa PISA-tutkimuksessa matematiikka oli tutkimuksen pääalue. Suomalaisnuorten tulokset laskivat matematiikassa 23 pisteellä edelliseen, vuonna 2018 tehtyyn tutkimukseen nähden. Suomalaisnuorten tulokset matematiikassa ovat laskeneet jatkuvasti vuonna 2006 tehdyn PISA-tutkimuksen jälkeen. Myös lukutaidossa on huomattavaa laskua. Lasku oli viidenneksi suurin kaikista lukutaidon arviointiin osallistuneista maista. Suomen tapaan myös useimmissa muissa PISA-tutkimukseen osallistuneissa maissa pisteet laskivat.
Suomalaisnuorista nyt jopa neljäsosa pärjää matematiikassa heikosti, kun vielä 2000-luvun alkupuolella heikosti pärjäsi alle seitsemän prosenttia. Myös luonnontieteissä suunta on laskeva, mutta ei niin jyrkkä kuin matematiikassa ja lukutaidossa. Keskustelua on käyty julkisuudessa PISA-tulosten laskusta, ja myös sivistysvaliokunta on alkuvuodesta 2024 kuullut laajasti asiantuntijoita PISA-tulosten laskun syistä.
Suomen ylpeys ja yksi kansallisen menestyksen avaintekijä on ollut erinomaisesti menestynyt peruskoulu. Tilanteen korjaamiseksi olisi tärkeää keskustella PISA-tulosten laskun tekijöistä ja päästä pian korjaaviin toimenpiteisiin.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,