Ruotsinkielisten kotihoitajien puute ei tule yllätyksenä. Vain 15 prosenttia niistä, jotka vastasivat Helsingin kaupungin teettämään kyselyyn haluavansa saada ruotsinkielistä kotihoitoa, oli saanut sitä. Tämä osoittaa, että tarjonta ei vastaa lainkaan kysyntää. Tilanne on jo niin vakava, että oikeusasiamies on pyytänyt Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirastoa todistamaan, että kielelliset oikeudet turvataan kotihoidossa. Helsingin kaupunki on toistuvasti hakenut ruotsin kielen taitoista henkilökuntaa ruotsinkieliseen kotihoitoon, mutta usein huonoin tuloksin. Haasteet ruotsin kielen taitoisen henkilökunnan rekrytoinnissa eivät koske ainoastaan Helsingin kaupunkia, vaan koko maata. Henkilökunnan puute kuitenkin korostuu Helsingin seudulla. 

Myös muilla aloilla on suuria vaikeuksia löytää ruotsinkielistä henkilöstöä. Ambulanssihenkilökunta käyttää sähköistä kieliopasta helpottamaan viestintää. Myös hätäkeskuksissa on pulaa ruotsinkielisestä henkilöstöstä. Tekniset apukeinot ovat hyviä, mutta tulevaisuuden tarpeisiin varautumiseen tarvitaan vahvempia toimenpiteitä.  

Kokemusten mukaan henkilöstötarpeen täyttämiseksi riittävän moni ei hakeudu ruotsinkieliseen koulutukseen. Yksi täydentävä ratkaisu voisi olla ruotsin kielen opetuksen lisääminen muissa koulutusyksiköissä. Kielikursseja tulisi suunnata työelämässä oleville tai työmarkkinoille aikoville henkilöille. Tämä tukee hallituksen tavoitetta löytää nopeita keinoja, joilla voidaan vastata pätevän työvoiman puutteeseen ja kouluttaa aikuisia, joilla on heikot perusvalmiudet. 

Suomi tarvitsee kielitaitoista työvoimaa, joka osaa työnsä myös ruotsiksi.