Hallitus on leikannut ammatillisesta koulutuksesta roimalla kädellä. Enimmillään yksittäisen koulutuksen järjestäjä menettää yli viidenneksen rahoituksestaan. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n laskelmien mukaan vuonna 2017 toteutettu 190 miljoonan leikkaus on kasvanut ja leikkaukset nousevat tosiasiassa 220 miljoonaan euroon. Rahoitusta vähentävät entisestään vuosien 2014—2016 leikkauksista johtuva kustannustason aleneminen ja kilpailukykysopimus. Vanhat leikkaukset aiheuttavat siis lisäleikkauksia nykyisellä rahoitusmallilla.  

Leikkauksia loiventamaan luvatut lisärahoitukset ammatillisen koulutuksen reformin toteuttamiseen eivät paikkaa suuria leikkauksia. Leikkausten seurauksena suurin osa kouluista on joutunut leikkaamaan yli kymmenesosan budjetista ja oppilaitoksista katosi viime vuonna 1 600 työpaikkaa. On selvää, että näin merkittävät irtisanomiset vaikuttavat opetuksen sisältöön ja oppilaitosten ilmapiiriin negatiivisesti sekä hankaloittavat ammatillisen koulutuksen reformin läpivientiä.  

Kun ammatillisen koulutuksen oppilaitoksissa luovitaan läpi miljoonien säästöistä ja samalla valmistaudutaan ammatillisen koulutuksen reformiin, on jouduttu esimerkiksi vähentämään lähiopetusta. Lähiopetuksen väheneminen on haaste monelle teini-ikää läpikäyvälle opiskelijalle, mutta erityisesti se kolahtaa niihin oppilaisiin, joilla on oppimisvaikeuksia, mielenterveys- tai päihdeongelmia tai muuta erityisen tuen tarvetta. Lähiopetus on erityisen tärkeää maahanmuuttajien koulutuksessa ja kotoutuksessa. Kaikki nuoret tarvitsevat aikuistumisen kynnyksellä opettajan tukea opiskelussa ja työelämään oppimisessa.  

Ammatillisen koulutuksen on oltava saavutettavissa joka puolella Suomea, ja hallituksen leikkaukset ovat vakava uhka saavutettavuudelle. Nuorten syrjäytyminen näyttää erilaiselta maan eri osissa, ja se on ollut kasvussa erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa. Kasvukeskuksissa on kova kilpailu opiskelupaikoista, ja tämä vaikuttaa maahanmuuttajien syrjäytymiseen, ellei ongelmaan tartuta tarvittavilla resursseilla. Jo nyt liian suuri osa nuorista jää pelkän peruskoulun varaan ja syrjäytymisuhan alle, ja tämä joukko uhkaa kasvaa merkittävästi hallituksen leikkausten takia.  

Hallituksen leikkaukset ammatilliseen koulutukseen vaarantavat ammatillisen koulutuksen reformin läpiviemistä. Noin puolet peruskoulun päättävistä nuorista jatkaa ammatilliseen koulutukseen, ja reformi koskettaa arviolta 300 000 opiskelijaa. Monet opettajat kokevat, että tunnit eivät riitä opetussuunnitelmien tavoitteisiin. Työpaikoilla lisääntyvä oppiminen voi sopia monelle opiskelijalle, mutta haasteena on riittävän ohjauksen saaminen. Työelämän painottamisesta ei saa tulla vain uusi säästökeino, jonka hinnan maksavat opiskelijat.