Hallitusohjelman mukaisesti koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan etsitään ratkaisuja hallituskauden aikana lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja merkittävästi. Hallitus on sitoutunut Tutkimuksen ja korkeakoulutuksen visiossa 2030 tavoitteeseen, jossa puolet ikäluokasta suorittaa korkeakoulutukinnon vuonna 2030. Hallituksen ehdotus vuoden 2020 talousarvioksi ei kuitenkaan pidä sisällään kuin reilun miljoonan euron lisämäärärahan kohdennuksen aloituspaikkojen vahvistamiseen.  

Opetus- ja kulttuuriministeriö aikoo vaatia korkeakouluja tuottamaan tuntuvasti nykyistä enemmän tutkintoja lähivuosina. Ministeriön ja korkeakoulujen seuraavalla rahoitussopimuskaudella tutkintoja tulisi valmistua lähes 8 000 enemmän vuodessa kuin nykyisellä rahoituskaudella. Tämä on merkittävä lisäys nykytilaan nähden. 

Hallitus on päättänyt nostaa korkeakoulujen perusrahoitusta siten, että yliopistojen osalta kasvu on 40 miljoonaa euroa ja ammattikorkeakoulujen osalta 20 miljoonaa euroa. Perusrahoituksen nousu ei kuitenkaan kata hallitusohjelmassa sovittua aloituspaikkamäärän kasvattamista. Erityisen suuri pula on varhaiskasvatuksen opettajista ja sosiaalityöntekijöistä. 

Mikäli hallitus aikoo toteuttaa suunnittelemansa aloituspaikkojen merkittävän kasvattamisen ilman lisärahoitusta, on kyse leikkauksesta. Korkeakoulut ovat jo olleet useissa yhteyksissä tyrmistyneitä hallituksen kaavailuihin. Nykyisellä rahoitustasolla uusien aloituspaikkojen toteuttaminen johtaa koulutuksen laadun heikentymiseen. Aloituspaikkojen ja tutkintotavoitteiden kasvattaminen on oikea toimenpide, mutta sitä ei voi tehdä ilman lisärahoitusta.