Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Esitämme, että Lounais-Suomen siltasopimuksen jatkotoimenpiteisiin osoitetaan määräraha vuoden 2019 talousarviossa. Lounais-Suomen teollisuuden kasvu seurannaisvaikutuksineen eli positiivinen rakennemuutos on tuonut mukanaan haasteita, jotka linkittyvät kaikki voimakkaasti kasvavaan työvoiman kysyntään. Työvoiman saatavuuden turvaaminen, liikkumisen ja pendelöinnin edistäminen sekä osaamisen ja koulutuksen vahvistaminen ovat keskeisiä positiivisen rakennemuutoksen haasteiden ratkomisessa.
Kasvupotentiaalin tehokas hyödyntäminen ja siihen liittyvät haasteet on tunnistettu Esko Ahon selvityksessä niin merkittäviksi, että niiden ratkomiseen tarvitaan erillistoimia ja -rahoitusta. Ahon selvitystyön johtopäätöksenä syntynyt alueen toimijoiden ja valtion välinen siltasopimus on sitouttanut osapuolet edistämään yhdessä kasvun mahdollisuuksien hyödyntämistä.
Siltasopimuksella on pystytty reagoimaan alueen kasvun haasteisiin sekä aikaansaatu toimiva valtion ja alueen välinen vuoropuhelu. Sopimuksen onnistuminen edellyttää yhteistä seurantaa ja jatkotarpeiden tunnistamista kasvun kiihtyessä. Erityisesti meriteollisuuden osalta rekrytointi on vasta kääntymässä voimakkaaseen nousuun kapasiteetin kaksinkertaistuessa vuoteen 2020 mennessä.
Positiivisen rakennemuutoksen osaajatarpeisiin vastaamiseksi perustetun tekniikan alan yhteistyöyliopisto FITechin toimivuutta tulee myös tarkastella. Alueen yrityksissä suoritettujen loppututkintojen lisäksi alueelle tarvitaan teknillisen korkeakoulutuksen osaamiskeskittymä. Tarvittaessa Turun yliopistolle tulisikin antaa DI-koulutuksen tutkinnonanto-oikeus kriittisillä aloilla. Ahon raportissa verkostomallin toimivuuden tarkastelua kehotetaan tekemään jatkuvasti vähintään puolivuosittain, jottei kasvu jää kiinni teknologia-alan huippuosaajavajeesta.
Pitkä naikavälin vahvat näkymät Varsinais-Suomessa tarkoittavat työvoiman kysynnän kiihtyvää kasvua lähivuosina. Työttömyyden vähetessä työvoiman saatavuus käy koko ajan vaikeammaksi, minkä johdosta uusia ratkaisuja on etsittävä ja osa työvoimasta on haettava ulkomailta edistämällä työperäistä maahanmuuttoa. Osana siltasopimuksen seurantaan liittyvää prosessia on tarkasteltava toimenpiteiden riittävyyttä ja huomioitava kasvun kiihtymisen tuomat uudet haasteet ja osoitettava niihin tarvittava resurssi.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,