Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Esitämme, että Itämeren tilan parantamiseen osoitetaan määräraha vuoden 2019 talousarviossa. Itämeren tilaan voidaan vaikuttaa maatalouden ravinnevalumia vähentämällä. Suuri osa, jopa yli 80 % vesistöjä rehevöittävistä ravinteista on lähtöisin maataloudesta. Pelloilta vesistöihin valuva fosfori ja typpi eivät vain heikennä vesiemme tilaa, vaan ravinnevaluma on pois myös peltojen sadosta.
Pellon kasvukuntoa voidaan vahvistaa vaikuttamalla sen rakenteeseen. Kuohkeus ja multava maa ovat hyvän kasvukunnon merkkejä. Toimet, joilla edistetään ravinteiden sitoutumista peltomaahan, kirkastavat Itämerta samalla, kun viljelijän sato paranee.
Peltomaan rakennetta voidaan parantaa monilla kustannustehokkailla keinoilla. Esimerkiksi kipsin on osoitettu vähentävän 50 % peltojen fosforivalumaa ja tehokkaasti myös kiintiöainesvalumia. Rakennekalkki muuttaa maan mururakennetta sitoen itseensä helpommin vettä ja ravinteita. Kalkki on erityisesti savimailla käytettävä maanparannusaine.
Viljelijälle on olennaista saada hyvät sadot maasta vaihtelevissa olosuhteissa. Muun muassa kipsin levitys tai rakennekalkitus, salaojitus ja apilan käyttö on kaikki osoitettu hyviksi maan kasvu-kuntoa parantaviksi tekijöiksi. Lisäksi pengerrysten tai kivikoiden rakentaminen ovat toimivia ratkaisuja ravinnevalumien vähentämisessä.
Hallitus on talousarvion käsittelyn yhteydessä päättänyt osoittaa 45 miljoonaa euroa Itämeren ja sisävesien suojeluun vuosille 2019—2021. Ravinnevalumiin aiotaan vaikuttaa muun muassa kipsi- ja kalkkikäsittelyillä. Näiden nopeavaikutteisten toimenpiteiden jatkeeksi tarvitaan pitkän tähtäimen toimia, joilla varmistetaan yksittäisen viljelijän mahdollisuudet tarttua uusiin ja toimivaksi osoitettuihin keinoihin peltojen kasvukunnon parantamisessa ja ravinnevalumien vähentämisessä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,