Esitämme vuonna 2019 alkaneelle turvemaaviljelyn monivuotiselle hankkeelle määrärahaa vuoden 2020 talousarvioon. Tutkimuksen jatkaminen on perusteltua, koska turvemaiden viljelyä on esitetty rajoitettavaksi. On tarpeellista saada todellista tutkimuksellista tietoa turvemaiden viljelyn vaikutuksista. 

Pohjois-Pohjanmaa on maataloustuotannon keskeistä aluetta, ja alueella on myös runsaasti turvepohjaista peltomaata. Maatalouden voimakas rakennekehitys on vähentänyt tilojen lukumäärää, mutta samalla kasvanut yksikkökoko on kompensoinut tuotantovolyymien laskua. Tilakoon kasvattaminen edellyttää uuden pellon hankintaa rehuviljelyä ja lannan levitystä varten. Rehualan tarve on minimissään nurmirehun viljelyalan tarve. Tila voi hankkia lisämaata ostamalla, vuokraamalla, sopimuksilla tai raivaamalla. Pellon raivaaminen voi olla usein toteutuskelpoisempaa kuin muu pellon hankinta. 

Turvemaiden merkitys on alueellisesti ratkaiseva. Turpeen sitoma vesi vähentää mahdollisia kuivuushaittoja. Luontaisia haittoja ovat happamuus ja hallanarkuus. Vaikka turvemaat ovat luontaisesti ravinneköyhiä, ne luovuttavat kuitenkin typpeä viljelykasvien käyttöön. Turvepellot soveltuvat parhaiten nurmirehun tuotantoon. Luonnonvarakeskuksen Ruukin yksikön yhteyteen on rakennettu tutkimusympäristö. Esitämme, että tutkimushankkeiden toteuttamiseksi hiilidioksiditutkimukseen lisätään 200 000 euroa Luonnonvarakeskukselle.