Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Haapavedellä sijaitseva Haapajärvi on sen läpi virtaavan Pyhäjoen laajentuma. Järven pinta-ala on 303 ha, ja sen ekologinen tila on tyydyttävä. Veden ravinteisuus on noussut vuosien 2006—2017 välisellä tarkkailujaksolla selvästi. Johtopäätöksiä ei ole tehty siitä, mistä järveen tulee kuormituksia ja mitkä tekijät heikentävät järven tilaa. Umpeen kasvaminen vaarantaa vesistön ekologisen tilan säilymistä ja heikentää taajaman ja järven läheisyydessä sijaitsevan leirintäalueen viihtyisyyttä. Umpeen kasvamista on pyritty hillitsemään vuosina 2018 ja 2019 vesikasvillisuuden niitoilla, pois lukien pahiten umpeenkasvaneella järven eteläosalla. Ekologisen tilan heikentymisellä saattaa olla vaikutuksia myös järven läheisyyteen suunnitteilla oleville biotaloushankkeille.
Tutkimushankkeen tavoitteena on saada selville järveä kuormittavien tekijöiden syntyminen sekä ulkoisen ja sisäisen kuormituksen tuloksena syntyneiden pohjasedimenttien ja vesikasvillisuuden taloudellinen käytettävyys. Tutkimukseen liittyy myös järveä kuormittavan vesikasvillisuuden poistaminen niin kuormittavuuden kuin virtaamien näkökulmasta. Referenssiaineistona käytettäisiin jo toteutettujen toimenpiteiden toteutustapaa ja kokemuksia. Tutkimuksessa tuotetaan kansanomainen tutkimusraportti, jonka tavoitteena on vesien kunnostustoimenpiteiden suunnitelmallisuuden ja vaikuttavuuden parantaminen, julkisen rahoituksen kohdentamisen parantaminen, tehokkaampien kunnostustoimenpiteiden löytäminen ja bio- ja kiertotalouden hyödyntämisen parantaminen. Tutkimus tehtäisiin yhdessä valittavan tutkimuslaitoksen kanssa.
Hankkeen pilottiluontoisuuden ja laajan hyödynnettävyyden perusteella esitän, että hanke rahoitetaan kokonaisuudessaan valtion rahoituksella.
Edellä olevan perusteella ehdotan,