Väyläviraston luokituksen mukaan vähäliikenteisiksi luetaan sellaiset radat, joissa vuotuinen tavaraliikenteen volyymi on alle 300 000 nettotonnia. Vähäliikenteisten ratojen ylläpito- ja kehittämisinvestoinnit ovat jääneet vähäisiksi, koska panostukset ovat pääasiassa kohdistuneet rautateiden runkoverkkoon. Näin on tapahtunut myös Suupohjan radan tapauksessa. Näillä radoilla on kuitenkin merkittävää käyttämätöntä kuljetuspotentiaalia, jota olisi ilmastosyistä tarpeen hyödyntää entistä tehokkaammin. Maantieliikenteen hiilijalanjälki tavarakuljetuksessa on 8-kertainen rautatiekuljetukseen verrattuna.  

Suupohjan rata (Seinäjoki—Kaskinen) on pituudeltaan 112 kilometriä. Radan tavarakuljetuksen nettovolyymi on noin 100 000 nettotonnia. Maksimivolyymi, 833 000 nettotonnia, saavutettiin vuonna 2007. Radan varteen on keskittynyt suomenkielisen ja ruotsinkielisen Suupohjan teollisuustuotantoa. Suupohjan rata päättyy Kaskisten satamaan, jonka kautta viedään yli miljoonaa tonnia tavaraa vuodessa. Satama on TEN-T-satama kuuluen EU:n yhteiseen liikenneverkkoon. Suupohjan rata on Kaskisten satamalle kriittinen menestystekijä.  

Radan kilpailukykyä voidaan merkittävästi parantaa radan huonokuntoisimpien kohtien korjauksella. Kyse on noin 25 miljoonan euron korjausinvestoinnista. Syksyllä 2020 Teuvan kuormauspaikan lastausraidetta pidennettiin n. 100 metrillä, mikä paransi puutavaran rautatiekuljetuksen kannattavuutta. Kuitupuuta kuljetetaan Teuvalta muun muassa Pietarsaareen Alholman tehtaalle ja Äänekosken biotuotetehtaalle. Tätä kasvanutta ympäristöystävällistä kuljetuspotentiaalia ei kannata jättää hyväksi käyttämättä.