Viime hallituskauden työllisyydenhoidon kuntakokeilu saavutti hyviä tuloksia ja valtio tuki 20 miljoonalla eurolla vuosittain hankkeen onnistumista. Kokeilun seurantatutkimuksen loppuraportin mukaan työllisyyskehitys kokeilukunnissa oli suotuisampaa kuin verrokkikunnissa. Vahvana suosituksena oli kuntakokeilujen jatkaminen. 

Pääministeri Juha Sipilän hallitus ei kuitenkaan lähtenyt jatkamaan kokeiluja vaan asetti syksyllä 2015 työryhmän selvittämään työvoimapalveluiden siirtoa resursseineen vaikeimmin työllistyvien osalta kuntien vastuulle. Tammikuussa 2016 luovutettu raportti antoi kuvan, että kaavailtu maakuntauudistus ja siihen liittyvät tehtävä- ja toimivaltajaot tekevät kuntakokeilut jatkossa tarpeettomiksi. Raporttiin jätettiin tästä syystä eriäviä mielipiteitä, joita vahvisti myös työryhmän työn jälkeen työ- ja elinkeinoministeriön nimittämä selvityshenkilö Marja-Kaisa Aula, joka erillisselvityksessään työllisyyskokeiluista päätyi lopputulokseen, että kokeiluja tulee jatkaa.  

Tämän jälkeen on päätetty, että vuosina 2017 ja 2018 toteutetaan työnhakija- ja työnantajalähtöisen työllisyyspalvelun alueellisia kokeiluja sekä maakunta- että kunta- ja kuntayhteistyöpohjalta. Kokeilut voivat olla eri alueilla sisällöltään erilaisia ja painottaa eri asiakasryhmiä. TEM ei ole osoittanut kokeiluun kuitenkaan erillisrahaa vaan se on tarkoitus toteuttaa nykyisten määrärahojen puitteissa.  

Katsomme, että kuntakokeiluja tulee jatkaa kolmella tasolla 1. Asiakaspalvelua tulee kehittää, 2. Alueellisia ja paikallisia verkostoja vahvistaa, 3. Integroivaa työvoima- ja työmarkkinapolitiikkaa tulee laajentaa. Kokeiluihin on varattava riittävä rahoitus.