Suomi on YK:n asettaman tavoitteen mukaisesti sitoutunut käyttämään kehitysyhteistyöhön vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan (BKTL). Kyseinen 0,7 prosentin tavoite on vahvistettu myös Sipilän hallitusohjelmassa, mutta tästä huolimatta tällä hallituskaudella kehitysyhteistyön määrärahoista on tehty kuitenkin merkittäviä leikkauksia. Leikkaukset ovat vaikuttaneet myös siihen, miten Suomi on pystynyt toteuttamaan YK:ssa sovittua tavoitetta ohjata kaikkein köyhimmille maille 0,2 prosenttia BKTL:sta.  

Keväällä 2018 julkaistussa valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelmassa todetaan, että kehitysyhteistyön pidemmän aikavälin tavoitteena on edelleen nostaa kehitysrahoitus YK:n tavoitteiden mukaiseen 0,7 prosenttiin BKTL:sta. Tavoitteesta huolimatta kehyskaudella kehitysyhteistyömäärärahojen bruttokansantulosuhdeluvun arvioitiin tulevan olemaan kuitenkin keskimäärin vain noin 0,37 prosenttia vuosittain.  

Tällä hallituskaudella toimeenpannut leikkaukset ovat näkyneet selkeästi myös käytännössä esimerkiksi järjestöhankkeiden lopettamisina. Suomalainen kehitysyhteistyö on ollut maailmanlaajuisesti arvostettua ja ammatillisesti toteutettua, ja sitä on rakennettu vuosikymmenien aikana tiiviissä yhteistyössä kansalaisjärjestöjen ja hallintoviranomaisten kanssa. Suomi onkin menettämässä maailmanluokan erityisosaamista. Kehitysyhteistyön kautta voidaan edistää köyhyyden ja kurjuuden vähentämistä sekä sivistyksen ja yrittäjyyden lisäämistä, ja se kohdistuu nimenomaan kehitysmaiden kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamiseksi, erityisesti naisten ja lasten, minkä vuoksi esitämme lisäystä kehitysyhteistyöhön. 

Aloite sisältyy Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin vuodelle 2019.