Turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa on epävakaa — Euroopassa on sota. Suomi panostaa nyt vahvasti sotilaallisen puolustuksen resurssien kehittämiseen. Samanaikaisesti tarvitaan myös laaja-alaista ja pitkäjänteistä rauhantyötä.  

Aktiivinen, laaja ja moniääninen kansalaisjärjestökenttä kuuluu keskeisesti suomalaiseen demokratiaan ja tekee osaltaan Suomesta kansalaisyhteiskunnan. Suomessa on ymmärretty, että pienessä maassa laajan ja monipuolisen järjestökentän olemassaolo edellyttää myös valtion rahallista tukea. 

Nykyinen turvallisuus- ja yhteiskunnallinen tilanne Euroopassa ja lähialueilla edellyttää elinvoimaisia rauhanjärjestöjä, jotka tekevät aktiivista rauhantyötä.  

Suomalaiset rauhanjärjestöt ovat merkittäviä yhteiskunnallisia toimijoita: ne tekevät Suomessa rauhan- ja kansainvälisyyskasvatusta koulujen ja nuorisotyön kanssa, ne osallistuvat ja aktivoivat kansalaisten rauhan- ja turvallisuuspoliittista keskustelua sekä tuottavat tietoa julkaisemalla lehtiä, kirjoja sekä nettiaineistoja. Järjestöjä kuullaan asiantuntijoina eri hallinnonaloilla rauhaan, turvallisuuteen ja asevalvontaan sekä rauhankulttuuriin liittyvissä kysymyksissä. Suomalainen rauhantyö kansainvälisesti kattaa YK:n ja monen kansainvälisen yhteistyöjärjestön työhön osallistumisen ja asevalvonnan kysymykset: joukkotuhoaseiden ja pienaseiden leviämisen vastaisen toiminnan, kansainvälisen oikeusperustaisen järjestelmän vahvistamisen sekä ihmisoikeuksien, taloudellisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta tapahtuvan työn.  

Suomalaisen rauhantyön toimintaedellytykset on säilytettävä. Rauhanjärjestöjen rahoitus on huomattavasti alhaisemmalla tasolla kuin muiden samantyyppisten järjestöjen. Rauhanjärjestöt tarvitsevat tällä hallituskaudella tasokorotuksen määrärahoihin, jotta ne voivat hoitaa ihan perussitoumuksiaan, kuten maksaa toimitilavuokria ja palkkoja sekä tehdä luotettavaa asiantuntijatyötä ja julkaista asioita.