Seinäjoen lentoasema on ollut toiminnassa 1970-luvulta saakka, ja aluetta on kehitetty voimakkaasti viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana. Olemassa olevalta infrastruktuuriltaan lentoasema on maan kärkitasoa maakuntalentokenttien välisessä vertailussa, sillä investointeja alueeseen on tehty noin 15 miljoonalla eurolla. Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ja FinnHEMSin investoinnit nostavat investoidun summan yhteensä yli 20 miljoonaan euroon. Säännöllisen reittiliikenteen päättyessä vuonna 2013, ryhdyttiin etsimään ratkaisuja lentoaseman toiminnassa ylläpitämiseksi. Vuodesta 2016 saakka lentoasemaa on pyöritetty ns. on demand -konseptilla, jolla on saatu toiminta ylläpidettyä pienellä 350 000 euron vuosittaisella budjetilla. Lentotoiminnalta vapautuneet tilat saatiin neuvoteltua Seinäjoen koulutuskuntayhtymän käyttöön, ja ensimmäiset logistiikka ja maanrakennusalan opiskelijat aloittivat Rengonharjulla opiskelunsa 2018 vuoden alussa 350 oppilaan voimin. Näiden toimenpiteiden avulla on turvattu lentotoiminnan ylläpitäminen ja säilyminen maakunnan käytössä tulevaisuudessakin.
FinnHEMSin lääkärihelikopteritukikohta aloitti toimintansa kentällä syksyllä 2022. Tukikohdassa on hälytysvalmius 24 tuntia vuorokaudessa ja se työllistää 20—25 henkilöä. Vuotuisen hälytysmäärän arvioidaan olevan noin 1 500—2 000. Lentoasemalla toimii kaksi yksityistä kansainvälisesti toimivaa liikelentoyhtiötä sekä aktiivinen ilmailukerho, jonka kalustolla lennetään myös palo- ja etsintälentoja. Liikelentoja kentälle kertyy vuodessa yli 400, jossa vierailee ympäri vuoden kotimaisia ja kansainvälisiä yksityisiä tilaus- ja liikelentoja. Lisäksi kenttä palvelee sotilas-ilmailu-, viranomais-, ambulanssi- sekä elinsiirtolentoja. Kokonaisuutena vuositasolla lento-operaatioita on joitakin tuhansia.
Lentoasema on elintärkeä Etelä-Pohjanmaan talousalueen elinvoimaisuuden, kansainvälistymisen kasvun sekä huoltovarmuuden kannalta. Kenttä toimii kaikkina vuodenaikoina ympärivuorokautisesti osana kansallista infrastruktuuria, valmiina palvelemaan tarvittaessa niin maanpuolustuksen kuin huoltovarmuuden tarpeita. FinnHEMS-lääkäritukikohdan sijoittuminen lentoasemalle on konkreettisena osoituksena kentän tärkeydestä jokaiselle maakunnan asukkaalle. Myös geopoliittisen toimintaympäristön muutos, Suomen Nato-jäsenyys ja viimeaikaisissa kriiseissä esille noussut huoltovarmuuden korostuminen puoltavat omalta osaltaan Länsi-Suomen liikenneinfrastruktuurin monipuolista kehittämistä.
Ilmaliikenteessä on käynnissä historiallinen murros, joka tuo markkinoille ekologisia lentoratkaisuja ja ilman miehistöä lentäviä laitteita. Sähkölentokoneita kehitetään eri puolilla maailmaa. Ensimmäiset tulevat markkinoille vuosikymmenen puolivälissä ja laajemmin ensi vuosikymmenen vaihteen tietämissä. Vety tulee olemaan tärkeässä roolissa niin sähkö- kuin polttomoottorikäyttöisissäkin lentokoneissa. Lentoasema-alueelle on selvitelty aurinkoenergiavoimalan hyödyntämismahdollisuuksia tukemaan sähkölentokoneiden käyttöönottoa sekä kestävän kehityksen logistiikkatarpeita.
Seinäjoen kaupunki ja Ilmajoen kunta tilasivat Akke-rahoituksella Destian lentoasemaympäristön visio- ja toimintasuunnitelma 2030-selvitystyön, joka esittää konkreettisia näkökulmia alueen kehityssuunnasta ja hyödyntämättömästä potentiaalista. Suomi tarvitsee jatkossa enemmän erityyppisiä lentopaikkoja. Tässä tulevaisuuden kehityksessä Seinäjoen lentoasema ja sen ruuhkaton ilmatila omaavat merkittävän paikkansa ja roolinsa erityisesti miehittämättömien rahtilentojen edelläkävijänä.
Ilmajoen Rengonharjun alueesta ja siellä sijaitsevasta Seinäjoen lentoasemasta voidaan kehittää uuden ajan rahtiliikenteen solmupiste, johon saapuu ja josta lähtee lentorahtia. Seinäjoen lentoaseman sijainti on optimaalinen, sillä ilmateitse saavutettavien henkilöiden määrä 100 km:n säteellä on 355 000 ja 160 km:n säteellä 700 000 henkilöä. Maanteitse tunnin ajomatkan päässä saavutetaan 200 000 henkilöä ja 60 000 yritystä, kahden tunnin ajomatkan saavutettavuus on 900 000 henkilöä ja 130 000 yritystä. Lisäarvona on tavaroiden yhdistely ja muu logistinen jatkojalostus sekä nopea jatkokuljetus lentäen joko Suomeen tai ulkomaille. Lentoaseman lähellä sijaitseva logistiikkakeskus tarjoaisi myös tiekuljetuksin suoritettavaa jakelua ja keräilyä niihin soveltuville tavararyhmille.
Seinäjoen koulutuskuntayhtymän lentokenttäalueella tarjoaman logistiikka-alan koulutuksen lisäarvo alueelle on myös erityisen tärkeä. Alueen monipuolisuudesta hyötyy ammatillinen koulutus ja sitä kautta opiskelijat, alueella toimivat yritykset saavat suoraa alueelta koulutettua työvoimaa. Lentoasema hyötyy alueen elinvoimaisuudesta, koko maakunta saa uudenlaisen logistisen keskittymän ja lentoaseman koko potentiaali saadaan hyötykäyttöön.
Valtionavustus uudenlaisen toiminnan kehittämisvaiheessa on ratkaisevaa toimenpiteiden toteutumisen varmistamiseksi tulevaisuudessa. On erityisen tärkeää jalostaa visiossa esitetyt ajatukset rahtiliikenteen kehittämisestä toimenpiteiksi, joilla aluetta saadaan kehitettyä tulevaisuuden monipuoliseksi logistiikka-alueeksi. Tämän kehitystyön mahdollistamiseksi esitetään varattavaksi valtion talousarviosta 200 000 euron määräraha. Summa tullaan käyttämään lentoasemavision toteutumista palveleviin ja alueen energiaverkoston vahvistamista edistäviin suunnitelmiin, muutosinvestointeihin sekä hankkeiden edellyttämään työpanokseen ja edistämistyöhön (esimerkkeinä ovat: aurinkosähkövoimalan vaatimat liittymäinvestoinnit, sähkölatausasemiin liittyvät hankinnat, asennustyöt sekä suunnitelmat ja henkilöresurssit kehitystyön edistämiseksi).
Rengonharju-säätiön tarkoituksena on mahdollistaa omistamissaan rakennuksissa ja hallitsemillaan maa-alueilla lentoasema- ja opetustoiminnan harjoittaminen. Säätiön taustayhteisökunnat ovat Ilmajoki, Kurikka, Lapua ja Seinäjoki. Säätiön kiinteistöissä toimivat Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedun logistiikka- ja maanrakennusalan koulutus sekä Seinäjoen Lentoasema Oy.