Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Hallitus kohdentaa ammatilliseen koulutukseen 190 miljoonan euron säästön vuodesta 2017 lukien. Säästö toteutetaan määräämällä oppilasmuotoisen ammatillisen perusopetuksen rahoituksen perusteena oleva opiskelijamäärä 12,5 prosenttia järjestämislupien mukaista enimmäisopiskelijamäärää alhaisemmalle tasolle. Säästö kohdennetaan kokonaisuudessaan ammatillisen peruskoulutuksen kuntarahoitusosuuteen valtionosuusprosenttia muuttamalla.
Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan kunnat hakevat säästöjä lähinnä pienentämällä opiskelijamääriä ja vähentämällä henkilökuntaa. Henkilökunnan vähentämisestä seuraa ainakin kaksi asiaa: ryhmäkoot suurenevat ja lähiopetus vähenee. Ylisuuret ryhmäkoot heikentävät oppimista erityisesti kädentaitoja vaativissa opinnoissa. Lisäksi suuret ryhmäkoot ovat turvallisuusriski.
Lähiopetuksen väheneminen johtaa siihen, että työskentely ryhmässä vähenee. Hallituksen tavoitteena onkin keskittyä koulutuksessa yksilöön. Etenkin nuorten opiskelijoiden kohdalla ryhmään kuuluminen kuitenkin tukee opintojen etenemistä. Erityisen tärkeää se on maahanmuuttajien koulutuksessa ja kotoutuksessa. Ryhmätyöskentely on tärkeää myös sosiaalisten taitojen kehittymisessä.
Opiskelijamäärän leikkaaminen taas merkitsee aloituspaikkojen vähenemistä. Heikommin peruskoulussa pärjänneet nuoret eivät silloin pääse edes koulutukseen sisään. Nuorisotakuun hallitus on jo käytännössä leikannut pois. Näiden toimien seurauksena yhä suurempi joukko nuoria jää pelkän peruskoulun varaan ja syrjäytymisuhan alle.
Osassa kuntia ei tulla toteuttamaan hallituksen kaavailemia säästöjä. Esimerkiksi Helsingin sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja on todennut julkisuudessa, että säästöjä on mahdotonta toteuttaa lasten ja nuorten määrän lisääntyessä. Näin säästöt aiheuttavat koulutuksellista epätasa-arvoa maassamme, kun osassa kuntuia niitä toteutetaan ja osassa ei.
Reformin aikataulu on lisäksi täysin epärealistinen. Ensinnäkin uudistukseen on lähdetty säästöt edellä, mikä jo itsessään linjaa tulevia valintoja. Toiseksi uudistuksesta saadaan nyt tietoja vain tipoittain, sitä mukaa kuin suunnitelmat valmistuvat, mikä vaikeuttaa uudistuksen kokonaisarviointia. Olisi äärimmäisen tärkeää, että näin iso uudistus valmisteltaisiin huolella, eri tahoja kuunnellen.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,