Luontokadon pysäyttäminen on välttämätöntä paitsi luonnon itsensä, myös ihmiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Ekosysteemit kannattelevat ravintoketjuja, joista myös ihminen on riippuvainen.  

Suomi on sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen vuoteen 2030 mennessä. Sama sitoumus on 2030 tehty myös 2010 ja 2020 mennessä sekä kansainvälisellä että EU-tasolla. On selvää, ettei luontokato pysähdy ilman massiivista suojellun maa- ja vesialan lisäämistä. Suojelun onnistuminen edellyttää sekä valtio-omisteisten alojen siirtämistä suojeluun että yksityisellä maalla toteutettavaa vastikkeellista suojelua esimerkiksi Metso- ja Helmi-ohjelmien puitteissa. Parasta tieteellistä tietoa edustava Luontopaneeli on esittänyt, että luonnonsuojelun rahoitus on nostettava vuosittaiseen 0,5—1 prosenttiin BKT:stä. Tämä tarkoittaa mittavaa lisäystä nykyiseen tasoon.