Hallitus on valmistellut lakiesityksen oppivelvollisuuden laajentamisesta. Lakiesitys on tarkoitus antaa budjettilakina syksyn 2020 aikana, ja sen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2021. Esitän, että hallitus luopuu oppivelvollisuuden laajentamisesta ja käyttää oppivelvollisuuden laajentamiseen talousarvioesityksessä varatun määrärahan perusopetuksen erityisopettajien lisäämiseen ja pienryhmäopetuksen mahdollistamiseen.  

Kuntaliitto on arvioinut oppivelvollisuuden laajentamista lausunnossaan 28.5.2020: "Jokaisella perusopetuksen päättävällä nuorella tulee olla tosiasialliset valmiudet toisen asteen opiskeluun ammatillisessa tai lukiokoulutuksessa. Tällä hetkellä näin ei ole. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että perusopetusta ja sen rakenteita kehitetään sekä järjestämisen joustavoittamiseen pyritään nykyistä voimallisemmin koulutusjatkumon vahvistamiseksi."  

Myös Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n mukaan tinkimättömäksi tavoitteeksi on asetettava, että jokaisella perusopetuksen päättävällä on toisen asteen opiskelun edellyttämät taidot, tiedot ja opiskeluvalmiudet. 

Perusopetuksessa syntynyttä osaamisen vajetta tai haasteita hyvinvoinnissa ei voida ratkaista laajentamalla oppivelvollisuutta. Nykyisin 84 prosenttia nuorista suorittaa toisen asteen tutkinnon. Noin 16 prosentilla nuorista toisen asteen tutkinto jää suorittamatta. Ilman toisen asteen tutkintoa jäävien ongelmat eivät synny toisen asteen tutkinnon kynnyksellä, vaan vuosien mittaan oppivelvollisuusiän kuluessa. 

Voimassa olevan perusopetuslain (21.8.1998/628) mukaan opetukseen osallistuvilla on oikeus saada "riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä". OAJ:n mukaan erityisluokkia ja pienryhmiä on lakkautettu viime vuosina todella paljon, mutta samalla oppimisen erityistä tukea on leikattu, vaikka sitä oli tarkoitus lisätä. 

Yleisopetuksen ryhmäkoot ovat suuria. Tehostetun tuen oppilaiden määrä on kasvanut, mutta se ei ole vaikuttanut erityisopettajien lukumäärään. Monissa kunnissa inkluusiomallia on jouduttu käyttämään säästökeinona, ja erityisopetusryhmiä on vähennetty järjestämättä korvaavaa tukea. Liian yleisiä ovat tilanteet, joissa erityisen tuen oppilaat opiskelevat kokoaikaisesti muun opetuksen yhteydessä täysin ilman tukitoimia. Perusopetuksen inkluusiomalli on johtanut monin paikoin siihen, että sekä yleisopetuksen että erityisopetuksen oppilaat alisuoriutuvat omalla tasollaan. Painopiste on siirrettävä korjaavasta työstä ennaltaehkäiseviin toimiin.