Noin 100 000 naista joutuu Suomessa vuosittain puolisonsa fyysisen tai seksuaalisen väkivallan tai sillä uhkailun kohteeksi (STM 2008:9). Perheväkivaltaan kuolee vuosittain yli 20 naista (Optula verkkokatsauksia 12/2009). Vuonna 2014 julkaistussa EU:n perusoikeusviraston tutkimuksessa haastatelluista suomalaisista 15 vuotta täyttäneistä naisista 47 % oli kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa.
Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin sopimus) tuli Suomen osalta voimaan 1.8.2015. Sopimus edellyttää riittävien, helposti saavutettavien turvakotien perustamista, jotta väkivallan uhreille, erityisesti naisille ja heidän lapsilleen, voidaan tarjota turvallinen majoitus ja heitä voidaan auttaa ennakoivasti. Sopimuksen selitysmuistiossa viitataan Euroopan neuvoston suositukseen, jonka mukaan turvakotipaikkoja tulisi olla yksi 10 000 asukasta kohden. Suomen kokoisessa maassa sopimus edellyttäisi siis yli 500 turvakotipaikkaa.
Suomessa toimi vuoden 2017 lopussa 23 turvakotia. Perhepaikkoja eli paikkoja aikuiselle ja tämän mukana oleville lapsille oli koko maassa vain 143. Vuoden 2018 aikana turvakotien määrä kasvaa 27:ään ja turvakotien perhepaikkojen määrä kasvaa 179:ään, mutta määrät ovat yhä kaukana Euroopan neuvoston suosittelemasta tasosta. Määrä tulisi moninkertaistaa.
Vuonna 2017 turvakodeissa oli yhteensä 4 333 asiakasta. Asiakasmäärä kasvoi edellisestä vuodesta 23 prosenttia. Asiakkaista oli lapsia 47 %. Aikuisista asiakkaista naisia oli 94 %.
Vuoden aikana seudun ainoa turvakoti oli täynnä Keski-Suomessa 245 päivänä, Pirkanmaalla 188 päivänä ja Pohjois-Savossa 177 päivänä. Kaikki Uudellamaalla sijaitsevat turvakodit olivat samanaikaisesti täynnä 19 päivänä. Vuoden aikana asiakas jouduttiin tilanpuutteen takia ohjaamaan toiseen turvakotiin 1 723 kertaa, kun edellisenä vuonna luku oli 1 198. Valtaosa toiseen turvakotiin ohjaamisista tapahtui pääkaupunkiseudun kaupungeissa ja muissa suurissa kaupungeissa. Pääkaupunkiseudulla asiakas ohjattiin tilanpuutteen takia toiseen turvakotiin 1 003 kertaa, Tampereen alueella 245 kertaa, Jyväskylän alueella 193 kertaa ja Lahden alueella 124 kertaa. Kun lähin turvakoti on täynnä ja paikkaa tarjotaan kauempaa, saattaa henkilö jättää lopulta hakematta apua.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on aiemmin arvioinut, että turvakotiverkoston saattaminen riittävälle tasolle edellyttäisi ainakin 40 miljoonan euron rahoitusta. Turvakotien rahoittamiseen kohdistettua määrärahaa tulee nostaa määrätietoisesti vuosittain, jotta nykyisen turvakotiverkoston ylläpidon lisäksi uusia turvakotipaikkoja voidaan perustaa ja alueellista kattavuutta parantaa sekä ottaa huomioon tilojen esteettömyys. Tässä suhteessa hallituksen suunta on ollut oikea, mutta tahti auttamatta liian hidas.