Laaja-alainen yhteisymmärrys tuo Suomen ulkopoliittiseen toimintaan vakautta ja pitkäjänteisyyttä, mikä lisää uskottavuutta kansainvälisillä areenoilla. Tuloksellisen kehitysyhteistyön edellytyksenä on johdonmukaisuus ja suunnitelmallisuus. Viime vuosina tehdyt arvioinnit ovat myös nostaneet ennustettavuuden ja pitkäjänteisyyden laadun ja vaikuttavuuden keskeiseksi edellytykseksi, ja sen seurauksena onkin siirrytty pidempiin, vähintään 3-vuotisiin kumppanuus- ja yhteistyösopimuksiin. 

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan saralla toimivien järjestöjen tuki-instrumentit ovat kuitenkin kehittyneet päinvastaiseen suuntaan. Tällä hallituskaudella rahoitusta on leikattu merkittävästi, ja moniin kansainvälisiin yhteistyörakenteisiin ja sitoumuksiimme liittyvää koulutusta ja viestintää tekevien järjestöjen tuki on vuosittain päätettävien tukien varassa. Toimintatapa on järjestöjen ja niiden yhteistahojen, esimerkiksi koulujen, yliopistojen ja yritysten kannalta epävarma ja ohjaa lyhytaikaisiin, nopeita tuotoksia tuottaviin hankkeisiin heikentäen samalla vaikuttavuutta sekä hyviksi havaittujen toimintojen skaalausmahdollisuuksia. 

Kansalaisjärjestökenttämme tekee tärkeää työtä, ja siellä on valtava määrä asiantuntemusta, jota valtionhallinnolta ei löydy. Järjestöt tarjoavat kansalaisille mahdollisuuksia tulla mukaan ulkopoliittiseen vaikuttamiseen ja kasvattaa siten uusia vastuullisia ja tiedostavia globaalikansalaisia. Tässä työssä laaja-alaisesti globaaliagendan kanssa työskentelevillä järjestöillä, kuten Suomen YK-liitolla ja rauhanjärjestöillä on merkittävä rooli.