Toimiva tieverkko helpottaa ihmisten arkipäivää ja on perusedellytys elinkeinoelämän elinvoimaisuudelle. Tieverkon kunnolla on myös suuri merkitys liikenneturvallisuudelle.  

Perusväylänpidon rahoitus on kuitenkin ollut riittämätöntä monien vuosien ajan, ja vaarana on tilanteen käyminen ajan myötä kestämättömäksi. Samanaikaisesti kun liikennemäärät ovat kasvaneet, talousarvion määrärahan ostovoima on heikentynyt. Suurin osa määrärahasta meneekin hoitoon ja kunnossapitoon, ja investoinneille on vähän tilaa.  

Suuri osa väestönkasvusta keskittyy Uudellemaalle, mikä on johtanut yli 900 miljoonan euron investointitarpeeseen, joka tulisi rahoittaa perusväylänpidon määrärahasta. Uudellamaalla liikennemäärät alue- ja yhdysteillä ovat huomattavasti suuremmat kuin maassamme keskimäärin, minkä vuoksi sekä investointien tarve että niistä saatava hyöty on huomattava.  

Koska määräraha on jatkuvasti investointitarvetta pienempi, hankkeita ei ole pystytty toteuttamaan yhteiskuntarakenteen kehittämisen edellyttämää vauhtia. Resurssien niukkuus on myös johtanut siihen, että kunnat ovat joutuneet yhä suuremmassa määrin rahoittamaan investointeja, jotka maantielain mukaan kuuluisivat valtiolle.  

Erityisesti pienet ja keskisuuret investoinnit ovat pudonneet pois rahoituksen riittämättömyyden vuoksi. Esimerkkinä tällaisista investoinneista ovat kasvavien taajamien ohitustiet, melusuojat ja liikenneturvallisuusinvestoinnit. Kevyen liikenteen väylien rakentaminen on tehokas tapa parantaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta liikenteessä. Samanaikaisesti kevyen liikenteen väylät lisäävät mahdollisuuksia liikuntaan ja virkistykseen.  

Esimerkiksi Raaseporin kaupungissa kaupungin kahta kaupunkikeskusta, Tammisaarta ja Karjaata, yhdistää vilkkaasti liikennöity valtatie 25. Ottaen huomioon, että Raasepori on nyt yhtä kaupunkia, olisi lisäksi perusteltua yhdistää kaksi kaupunkikeskusta kevyen liikenteen väylällä. Muut tieosuudet, joilla tarvittaisiin kevyen liikenteen väyliä, ovat Tammisaaren ja Tenholan välinen osuus tiellä 52 samoin kuin maantie 176 Gislomin ja Lurensintien välillä sekä maantie 11891 Backgärdantien ja Heikantbackenin välillä Loviisan kaupungissa.