Liikennevalvonnan resursseja on viime vuosina kohdennettu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden hallintaan sekä rikostorjuntaan. Myös ensi vuodelle liikennevalvontaan kohdennettua työaikaa joudutaan osoittamaan näille alueille. Myös liikenteen sääntelyn ja seuraamusten merkittävät muutokset edellyttävät laajasti henkilöstön kouluttamista, mikä sitoo liikennevalvonnan henkilöstöresurssia vuonna 2019. Lisäksi EU-puheenjohtajakauden aikana liikennevalvonnan resursseja kohdennetaan turvajärjestelyihin. Poliisin raskaan liikenteen valvonnan tason arvioidaankin edellä mainituista syistä laskevan. 

Muun muassa raskaan liikenteen ajo- ja lepoaikamääräysten rikkominen sekä ajoneuvojen kuntoon liittyvät ongelmat merkitsevät erityistä riskiä liikenneturvallisuudelle. Liikkuvan poliisin lakkauttaminen on osaltaan vähentänyt raskaan liikenteen valvontaa Suomen teillä. Kuljetusten valvontaa on lisäksi siirretty Liikenteen turvallisuusvirasto Trafille, jolla ei ole riittäviä resursseja ja kokemusta tällaiseen valvontaan. Liikenteeseen ja sen valvontaan erikoistuneella poliisilla on ammattitaitoa, jota muilta viranomaisilta tai paikallispoliisilta ei voi edellyttää. 

Kuljetusten laillisuuden ja turvallisuuden turvaamiseksi tien päällä tapahtuvaan valvontaan on osoitettava lisää resursseja. Tavaraliikenteen valvontaa tulisi tehostaa myös, jotta kuljetusalalla yleistä harmaata taloutta saataisiin karsittua. 

Tällä hetkellä poliisin resurssit eivät riitä valvomaan raskasta liikennettä riittävän kattavasti. 

Raskaan liikenteen valvontaan tarvitaan erityisosaamista ja ammatillisia taitoja, ja raskaan liikenteen turvallisuutta valvomaan tarvitaan erillinen raskaan liikenteen valvontayksikkö. Erillisellä yksiköllä olisi paremmat mahdollisuudet valvoa kattavasti raskasta liikennettä. Yksikön perustaminen lisäisi koko liikenteen turvallisuutta Suomen maanteillä.