Koronapandemia on vaikuttanut turkisten maailmankauppaan merkittävästi. Talouden pysähtymisen ja matkustusrajoitusten takia ala on pahoissa vaikeuksissa myös Suomessa. Näköpiirissä ei ole, milloin vaikutukset alan talouteen ja turkiskauppaan olisivat kokonaisuudessaan ohi.  

Ruotsissa minkkien kasvatus on kielletty koronapandemian vuoksi koko vuoden 2021 ajaksi. Kettujen tarhauksesta Ruotsissa on luovuttu, kun vuonna 2001 verkkotarhauksesta tuli kielletty tarhausmuoto. Tanskassa saatiin vuoden 2020 puolella kova isku turkisalalle, kun koronavirusmutaatio levisi minkkitarhoille. Miljoonittain minkkejä tapettiin viruksen leviämisen estämiseksi. 

Moni Suomen turkisalan toimija on ollut taloudellisissa vaikeuksissa jo ennen koronaviruspandemiaa. Koronatukia on suunnattu kustannustuen muodossa myös turkisalan alkutuotantoon. Ne eivät kuitenkaan pelasta alan toimijoita usean heikon vuoden ahdingolta. Onkin mahdollista, että jotkut toimijoista lopettavat turkistuotannon joka tapauksessa, ja näin on jo nyt tapahtunut. 

Näitä yrittäjiä ja heidän inhimillistä tilannettaan ajatellen olisi paikallaan mahdollistaa pienellä lakimuutoksella kannustin turkistuottajille siirtyä kehittämään uutta elinkeinotoimintaa toimeentulon turvaamiseksi jatkossa. Jos mahdollinen konkurssi on edessä joka tapauksessa, valtio voisi tukea näitä yrittäjiä siirtymään uuden elinkeinon pariin siirtymistuen avulla. 

EU:n komission ehdotus yhteisestä maatalouspolitiikasta vuoden 2020 jälkeen eli CAP sisältää mahdollisuuden käyttää Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa maanviljelijöiden yhteistyömuotojen, kuten viljelijöiden sukupolvien välisen maatalouden kumppanuuden, eläkejärjestelyn tai kertakorvauksen eläkeikäisille tilansa pysyvästi siirtäville maanviljelijöille, tukemiseksi. Lisäksi maaseudun kehittämisasetus antaa laajat mahdollisuudet edistää myös maaseudun muuta yritystoimintaa.